Johtaminen

Mika Sutisen opit menestykseen: Hyvä johto vakuuttaa ennen ideaa
Mustin ja Mirrin toimitusjohtajuuden viime syksynä jättänyt Mika Sutinen keskittyy nyt uraan sijoittajana ja hallitusammattilaisena.

Mika Sutisen opit menestykseen: Hyvä johto vakuuttaa ennen ideaa

Musti ja Mirrin entinen toimitusjohtaja tarkastelee ennen sijoituspäätöstä erityisesti yrittäjien motiiveja.

|

Kun Mika Sutinen pohtii sijoittamista yritykseen, häntä kiinnostavat ihmiset.

– Enkelisijoittajana katson aina ensisijaisesti yrityksen johtoa enkä ideaa. Vanha oppi on, että hyvä porukka onnistuu huonollakin idealla, mutta huono porukka ja johto voivat onnistua pilaamaan hyvänkin idean.

Sutinen kiinnittää huomiota erityisesti yrittäjien sitkeyteen, pitkäjänteisyyteen ja motiiveihin.

– Se karkottaa, jos motiivit ovat liian välineelliset tai materialistiset. Silloin on lähdetty liikkeelle vääränlaisesta pätemisen tarpeesta.

Sutinen on tehnyt pitkän uran yritysmaailmassa. Hän on sijoittaja, hallitusammattilainen ja lemmikkieläintarvikkeita myyvän Mustin ja Mirri -ketjun entinen toimitusjohtaja. Viime vuonna hänet valittiin vuoden liikemieheksi.

Sutinen istuu 11 yrityksen hallituksessa, joista seitsemässä hän on puheenjohtaja. Kytkös Mustiin ja Mirriinkin säilyi hallituksen jäsenenä. Hallitustyön lisäksi hänen aikansa kuluu pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partnersin sijoituskohteiden neuvonantajana.

Hyvän yrittäjän merkit

Miten hyvän yrittäjän tunnistaa? Omista sijoituksistaan Sutinen nostaa esimerkiksi mehuja ja smoothieita myyvän Jungle Juice Barin yrittäjäpariskunnan Noora ja Petteri Fagerströmin. Heissä on Sutisen mukaan aitoutta, läpinäkyvyyttä ja oikeanlaista idealismia.

– Idealismin voi nähdä monella tavalla, mutta siihen liittyy tietynlainen halu muuttaa maailmaa. Se yleensä yhdistää menestyviä yrittäjiä.

Yrityksen kasvaessa myös yrittäjän on kasvettava. Sutisen mielestä henkisen kasvun mahdollistaa kaksi asiaa: kyky hahmottaa monimutkaistuvia kokonaisuuksia ja krooninen uteliaisuus.

– Taustalla pitää pyöriä koko ajan ajatusprosessi siitä, miten jonkin asian voisi tehdä entistäkin paremmin.

Sutinen pyrkii itsekin arviomaan koko ajan itseään ja käymään rakentavaa dialogia siitä, mihin asioihin hän on tyytyväinen ja mihin ei. Hänellä on oman arvionsa mukaan myös poikkeuksellisen runsas mielikuvitus.

– Minulla on pääni sisällä koko ajan joku näytelmä käynnissä, ja huomaan pohtivani valtavasti asioita asiakkaiden näkökulmasta.

Siksi Sutinen on usein hämmästynyt työelämään liittyvien keskustelujen sisällöstä.

– Jengi käyttää 80 prosenttia kapasiteetistaan miettimällä asioita omalta kannaltaan. Jos saman ajan käyttäisi asiakkaille tuotettavan lisäarvon miettimiseen, luulen, että lopputulokset olisivat merkittävästi parempia.

Sutista naurattaa, kun hän muistelee osanneensa 1980-luvulla nuorena yrittäjänä ulkoa työeläkevakuutuksen pidätysprosentin, koska kuvitteli sen olevan tärkeä tieto. Nyt hän ajattelee pikemminkin niin, että yrittäjätaitoja on mahdollista oppia sitä mukaa, kun asioita tulee eteen.

Sutisen mielestä menestyvän yrittäjän ei välttämättä tarvitse olla hyvä johtaja. Riittää, että on erinomainen oman liikeideansa kannalta kriittisissä asioissa.

”Johtaminen on sitkeää puurtamista”

Viime syyskuussa Sutinen ilmoitti jättävänsä Mustin ja Mirrin toimitusjohtajuuden ja keskittyvänsä hallitusammattilaisen rooliin. Hänen johdollaan Musti ja Mirri kansainvälistyi ja yhtiön liikevaihto kasvoi kymmenien prosenttien vuosivauhdilla 170 miljoonaan euroon.

Sutinen sanoo olevansa parhaimmillaan voimakkaan muutoksen keskellä. Mustissa ja Mirrissä tilanne alkoi hänen johtajakautensa lopulla jo vakiintua. Esimerkiksi hallinnollisten töiden määrä lisääntyi ja toimitusjohtajankin työ oli enemmän rutiinien ylläpitämistä.

– Kun asiat alkavat toistua samankaltaisina, huomaan aika nopeasti turhautuvani. Sellaiseen puuhaan on paljon parempia ihmisiä kuin minä.

Oman johtajauransa onnistumisista Sutisen mieleen nousevat erityisesti irtisanomis- ja konfliktitilanteet, joiden jälkeen hän on kaverustunut tai ystävystynyt irtisanomiensa ihmisten kanssa.

– Vierastan kuitenkin ajatusta, että johtaja hoitaisi asioita kuin sankarielokuvissa ratkaisevalla miekaniskulla. Todellisuudessa johtaminen on helkkarin sitkeää puurtamista, jossa yritetään tehdä valtava määrä tekoja oikeaan suuntaan, ja lopulta ne kulminoituvat johonkin.

20 vuoden opit kiertoon

Nyt muutama kuukausi toimitusjohtajuudesta luopumisen jälkeen Sutinen pitää tilannettaan loistavana.

– Muutos on ollut mainio siksi, että voin käyttää hyväkseni 20 vuoden aikana oppimaani ja tehdä töitä motivoituneiden ja fiksujen toimitusjohtajien kanssa. En tiedä, mikä olisi parempaa.

Jonkin yrityksen hallitustyöskentely saattaa viedä vuodessa vain 30 tuntia. Toisessa ääripäässä ovat voimakkaassa käymistilassa esimerkiksi kasvun tai liiketoiminnan haasteiden vuoksi olevat yritykset, joihin voi käyttää kaiken liikenevän ajan.

Sutinen sanoo, ettei voi kuitenkaan olla mukana useammassa kuin 11 yrityksessä.

– Uusista lähestymisistä olen joutunut kategorisesti kieltäytymään.

Fakta

3 x Yrittäjänä menestyminen

Motiivit. Onko yrittäjällä sitkeyttä ja oikeanlaista idealismia vai ovatko motiivit välineellisiä tai materialistisia? Mika Sutinen sijoittaa vain ensimmäisen kategorian yrityksiin, koska ne pärjäävät hänen mukaansa paremmin.

Liikeideaosaaminen. Sutisen mielestä yrittäjätaitoja oppii sitä mukaa, kun asiat tulevat vastaan. Ympärilleen voi kerätä tiimin, jolla on monenlaista osaamista. Silti yrittäjällä itsellään on tärkeää olla syvää osaamista liikeideansa kriittisissä ominaisuuksissa.

Krooninen uteliaisuus. Sutisen tuntemia menestyneitä yrittäjiä yhdistää hänen mukaansa patologinen halu pohtia, miten valmiitakin asioita voisi tehdä entistä paremmin. Se on usein sisäsyntyistä innostusta ja uteliaisuutta tarkastella maailmaa ja liiketoimintaa.

Miten kasvuyritys voi yhdistää työmäärän ja palautumisen? Aikatauluta kaikki, neuvoo Slushin Miika Huttunen

Miika Huttunen uskoo, että startup-ekosysteemi keskustelee nykyään paljon enemmän työstä palautumisesta.

Mitä yrittäjyys merkitsee? Kaksi yrittäjää kertoo

Yrittäjyys haastaa tekijänsä joka päivä. Se on myös keino edistää itselle tärkeitä asioita. Suomessa sadattuhannet ovat valinneet yrittäjyyden tien.

5 vinkkiä yrityksen maineenhallintaan

Maineenhallinta on pitkäjänteistä työtä, joka kantaa yrityksen vaikeuksien yli. Viestintävalmentaja Katleena Kortesuo kertoo, miten maine otetaan haltuun.

5 oppia yrittäjän eläkkeelle siirtymisestä

Tyypillisiä eläköityvän yrittäjän kompastuskiviä ovat liian vähäinen suunnittelu ja uran aikana minimissä pidetty YEL.

Miten kasvun lasikatto rikotaan? Yrittäjä itse on usein kasvun suurin este

Kasvun lasikatto syntyy, kun yrittäjät eivät uskalla palkata itseään parempia kasvun johtajia.

Hiihtopummista kahvialan vaikuttajaksi – erikoiskahvit veivät Arttu Muukkosen menestyksen tielle

Kahvi vei Lehmus Roasteryn toimitusjohtajan Arttu Muukkosen mennessään. Samalla yrittäjyys on opettanut, että ajoitus on kaikki kaikessa.

Nuorten sitouttamisessa korostuu kuuntelun taito: 4 huomiota nuorten johtamisesta

Nuorten taitava johtaminen on tärkeä keino sitouttaa tekijöitä yrityksiin. Asiantuntija kertoo tärkeimmät huomiot nuorten tekijöiden johtamisesta.

Milla Tarnanen luotsaa kovassa kasvussa olevaa konevuokraamo Vatupassia – ”Päätimme, ettemme halua kulkea pörssiyhtiöiden vanavedessä”

Kuukauden yrittäjä Milla Tarnanen pitää perheyrityksen valttina joustavuutta. Yritys on sopivan pieni ja ketterä, mutta samalla riittävän iso ja uskottava.

Miten vahvistaa yhteishenkeä? 4 vinkkiä tiiviimpään työyhteisöön

Etätyön lisääntyessä me-hengen tärkeys kasvaa entisestään. Hyvät esimiestaidot ovat sen keskeinen peruspilari, mutta myös kollegoiden välistä vuorovaikutusta kannattaa edistää.

Lataa lisää