Miksi ideoita ei viedä käytäntöön? 4 huomiota innovaatioista

Vahva innovaatiokulttuuri on tärkeä menestystekijä sekä yrityksille että koko Suomelle. Silti innovaatiotyössä on yhä kehitettävää. Näin arvioi Varpaisjärven Maansiirto ja Vesitekniikka Oy:n toimitusjohtaja Ari Huusko.

– Suomessa on tutkimustenkin mukaan valtavasti potentiaalia, mutta maata vaivaa yritteliäisyyden puute. Ideoita ei viedä käytäntöön.

Tällöin ei myöskään synny innovaatioita. Innovaatio saadaan aikaiseksi, kun ideaa edistetään ja kaupallistetaan.  Hän huomauttaa, että tuotantoa on jo valunut paljon halvan tuotannon maihin. Voivottelun sijaan tarvittaisiin toimeliaisuutta ja uudenlaista innovaatiokulttuuria.

–  Näen, että pitkässä juoksussa monella länsimaisella yrityksellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin innovoida tai kuolla pois.

Uuden kehittäminen vaatii yrittäjiltä kunnianhimoa. Pohja innovaatioille luodaan jo strategia– ja visiotasolla.

– Itse miellän maailman virtojen tilaksi. Siellä liikkuu valtavasti pääomaa, tavaraa, tietoa ja ihmisiä. Yritys pyrkii ottamaan niistä jonkin osan haltuun. Tätä tavoitetta kutsutaan visioksi. Sitten muodostetaan strategia, eli ne keinot, joilla se saavutetaan.

Kunnianhimoinen strategia vaatii usein uudenlaista ajattelua, mikä puolestaan luo innovaatioille hyvän pohjan.

Huusko itse innostui innovaatioista opiskeluaikoinaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, ja hän on saanut niistä käytännön kokemusta omalla työurallaan. Parhaillaan Huuskon yrityksellä VMSV:llä on työn alla pari merkittävää innovaatiota. Yrityksessä myös kannustetaan aktiivisesti ideoimaan uutta.

Huusko kertoo, miten innovaatiokulttuuria voi pyrkiä vahvistamaan.

1. Pk-yrityskin on innovaattori

Pk-kentällä usein toistuva kysymys on Huuskon mukaan se, voiko pk-yritys ylipäänsä haaveilla innovaatioista. Innovaatiotoiminnan ajatellaan liittyvän isoihin yrityksiin, joilla on paljon resursseja ja pääomaa.

Innovaatiokyvykkyys ei kuitenkaan linkity hänen mukaansa yrityksen kokoon. Olennaisempaa on yrityksessä oleva osaaminen. Pk-yrityskin voi olla alansa huippu.

– Siellä missä jonkin tietyn asian osaaminen on hyvin vahvaa, se usein vahvistuu entisestään.

Hyvät osaajat vetävät mukaan myös organisaation ulkopuolelta lisää osaajia. Tämä avaa mahdollisuuksia innovointiin.

Tästä kokemusta on myös Huuskon VMSV:llä. Työntekijöiden hyvä palaute työn tekemisen tavoista ja osaamisen tasosta on Huuskon mukaan houkutellut lisää kovan luokan tekijöitä. He puolestaan ovat tuoneet uusia tuulia tekemiseen.

NIMI: Varpaisjärven Maansiirto ja Vesitekniikka Oy
TOIMIALA: Vesihuollon rakentaminen ja kunnossapito sekä vesistötyöt
PERUSTETTU: 1998
LIIKEVAIHTO: 6 700 000 € (2019)
LIIKETULOS: 500 000 € (2019)
HENKILÖSTÖ: 41

Huusko nostaa esiin myös sen, että radikaalien innovaatioiden, eli täysin uusien tuotteiden ja palveluiden, lisäksi innovaatio voi syntyä pienten parannusten kautta. Niistäkin tulee kaupallistamalla innovaatio, ja niiden merkitys kansantaloudelle voi olla iso, kun niitä syntyy paljon.

2. Tarvitaan monipuolinen tiimi

Innovaatiot vaativat vahvan asia- eli substanssiosaamisen lisäksi tekijöiden luontaisten vahvuuksien hyödyntämistä. Huuskon mukaan keskeinen menestystekijä onkin monipuolinen tiimi.

– Futuristisen ideoijan lisäksi tarvitaan sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät analysoimaan tarkemmin markkinatilannetta ja menestysmahdollisuuksia. Hyvä on olla myös harkitsija, joka vetäytyy ja miettii asiaa kaikilta kanteilta.

Olennainen on myös saavuttaja eli henkilö, joka vie idean loppuun asti.

– Harvoin on tilanne, että yhdellä ihmisellä on nämä kaikki ominaisuudet. Tarvitaan tiimi, jossa näitä vahvuuksia on.

Huuskon yrityksessä vahvuuksia on selvitetty esimerkiksi kartoituksilla. Hän itse on hyvä ideoimaan. Nämä ideat etenevät käytäntöön, kun hänen parikseen tulee niin sanottu saavuttaja, joka auttaa toteuttamaan ne.

3. Verkostot tukevat oivalluksia

Aktiiviset verkostot ovat erinomaisia tiedonjalostamisen paikkoja, ja kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa voivat auttaa oivaltamaan uutta.

– Jos ajatellaan innovaatioita ja uuden tiedon luomista, niiden edellytys on, että on mahdollista verkostoitua mahdollisimman paljon.

Esimerkiksi oman alan messuille osallistuminen voi maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa uusien ajatusten muodossa.

Yhteistyö voi toimia pohjana uudelle innovaatiolle. Näin alkunsa sai esimerkiksi Huuskon yrityksen vesihuollon verkkokauppa: se ideoitiin asiakkaan kanssa strategisissa palavereissa käydyissä keskusteluissa.

– Tällaista ei ole ollut kenelläkään aiemmin tällä alalla. Edistyksellisenä voi pitää, että verkkokaupasta voi tilata kuopan töineen ja tietää sen hinnan jo etukäteen.

4. Innovaatioprosessi kuntoon

Innovaatiokyky liittyy vahvasti myös työn merkityksellisyyteen.

– Nykyihminen tarvitsee syvällisemmän merkityksen työlleen. Mielestäni todella tärkeä asia on miettiä, mikä on se hyvä, jota yritys tuottaa. Mikä sen merkitys on yhteiskunnalle tai jälkipolville?

Esimerkiksi VMSV:llä Suomi nähdään perintönä, jota jokaisella sukupolvella on velvollisuus rakentaa.

– Haluamme jättää jälkeemme paremman paikan kuin tullessamme. Siksi kaiken mitä teemme, tulee olla kestävää ja vastuullista.

Jos työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, se innostaa aivan eri tavalla miettimään, miten tavoitteeseen päästään. Kun tavoite on merkityksellinen, ei epäonnistuminenkaan tunnu niin pahalta.

Merkityksellisyyden lisäksi tärkeä osa innovaatioprosessia on ideoiden keräys.

– Miten organisaatioon saadaan tilanne, jossa ideoita tulee luonnostaan? Tarvitaan kannustin, jotain, jolla palkitaan ideoista.

Huuskon yrityksessä kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus esittää ideoitaan yhteisen työkalun avulla. Kynnys kertoa kehitysehdotuksista pyritään pitämään matalalla. Johtoryhmän kokouksissa ideoita käydään läpi ja niiden ideoijalle voidaan jakaa sadan euron palkinto.

Huusko kuitenkin sanoo, ettei olennaista ole niinkään palkinnon suuruus, vaan ennemminkin se, että ideoita tulee julki ja ne herättävät keskustelua ja tuovat esittäjälleen mainetta. Merkittävistä oivalluksista palkinto voi olla suurempikin.

Huonoja ideoita ei myöskään pidä pelätä. Ennemmin innovaatioprosessin tavoitteena on saada ideat liikkeelle.

– Yleensä on paljon ideoita, joista mikään ei ole valmis. Niistä keskustellaan ja niitä täydennetään ja niistä haetaan toteutuskelpoisia ideoita. Osa menee toteutukseen ja markkinoiden arvioitavaksi.

Osa niistä onnistuu, osa ei.

Ideoita kannattaa myös arkistoida: tänä päivänä esitetty idea voi olla toimiva innovaatio joskus tulevaisuudessa.