Johtaminen

Mitä on Suomen parhaan työpaikan yrityskulttuuri? Perustajien arvomaailma loi vahvan pohjan
Saana Tyni on hakenut apua johtamiseen muun muassa kouluttautumalla ja keskustelemalla mentorien kanssa.

Mitä on Suomen parhaan työpaikan yrityskulttuuri? Perustajien arvomaailma loi vahvan pohjan

Yrittäjien pitää näyttää esimerkkiä omalla tekemisellään, sanoo Koti Puhtaaksi Oy:n toimitusjohtaja Saana Tyni.

|

Koti Puhtaaksi on noussut nopeasti suomalaisten tietoisuuteen yrityksenä, joka haluaa nostaa siivousalan arvostusta ja jossa työntekijät voivat hyvin.

Osoituksena työntekijöiden tyytyväisyydestä on viime keväänä myönnetty Suomen paras työpaikka -palkinto. Sen jälkeen Koti Puhtaaksi on valittu muun muassa Euroopan yhdeksänneksi parhaaksi työpaikaksi.

Yrityskulttuuri on vahva, mutta se on vaatinut paljon työtä heti yrityksen perustamisesta lähtien. Työpsykologi Juho Toivola on listannut, mitä kaikkea yrityskulttuuri tarkoittaa. Yhtenä kiteytyksenä yrityskulttuuri kertoo, mitä yrityksessä tapahtuu, kun pomot eivät ole katsomassa.

– Allekirjoitan Juhon viestin täysin. Emme ole lähteneet tietoisesti rakentamaan yrityskulttuuria, se on rakentunut. Kaikki on oikeastaan peräisin syvältä perustajien arvoista ja minun henkilökohtaisista tunnelukoista. Yksi niistä on se, että jos ihminen ei voi hyvin, minä en voi hyvin, sanoo yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Saana Tyni.

Tynin lisäksi siivousyrityksen omistajiin kuuluvat hänen neljä sisartaan ja aviomies Henri Haho. Toimitusjohtaja peräänkuuluttaa oman esimerkin voimaa varsinkin yrityksen alkuvaiheessa. Työntekijät samaistuvat yrittäjien kunnianhimoon tai kunnianhimottomuuteen. Suunnan muuttaminen on myöhemmin vaikeaa. Myös arvojen kanssa on syytä olla tarkkana, ettei sorru perinteisten fraasien listaamiseen.

Suomen paras työkaveri

Yrityskulttuurin syntyminen ja rakentaminen oli helpompaa, kun siivousyrityksessä oli 5–10 henkeä töissä. Nyt työntekijämäärä lähestyy jo kahtasataa.

Tynin ratkaisu oli yrityskulttuurin ”konseptointi”.

– Meidän kulttuurissamme yhteisö pitää huolta toinen toisestaan. Ensimmäiset tiiminvetäjät alkoivat kopioida sitä ajatusta. Jokainen tiimi on tehnyt myös 10 käskyä, jotka tiimiläiset ovat määritelleet itse. Yksi käsky on kaikilla sama: Olen Suomen paras työkaveri, Tyni kertoo.

Hänen mukaansa ”paras työkaveruus” on asenne, joka ohjaa arkea, vaikka sitä ei ajattelisikaan.

– Ne ovat pieniä arjen juttuja, eleitä ja toisen ihmisen kunnioitusta. Pieni suklaapatukka voi riittää piristykseksi, jos aamu on alkanut huonosti, Tyni sanoo.

Työllä pitää olla myös suurempi merkitys. Omistajat ovat pohtineet erilaisia iskulauseita, joilla puhutellaan nykyisiä ja uusia työntekijöitä.

Yksi iskulauseista on: Suomi, onnellisempi paikka elää. Tynin mukaan viestin oivaltaminen ei ollut vaikeaa, mutta sen sanoitus oli. Toinen iskulause on tarkoitettu enemmän sisäiseen käyttöön: Kaikki mitä tehdään, niin se tehdään kunnolla.

– Kun ihmisten mieleen iskostetaan erilaisia mantroja, ne säilyvät alitajunnassa, Tyni perustelee.

Vahva yrityskulttuuri näkyy usein myös kilpailuetuna suhteessa kilpailijoihin. Sairauspoissaolot vähenevät, työn laatu paranee, työnantajamielikuva kehittyy ja asiakkaat arvostavat yrityksen toimintatapoja.

– Emme ole ajatelleet yrityskulttuurin vaikutuksia talouspuoleen. Maalaisjärkikin sen lyhyellä matikalla kertoo, että vaikutukset ovat positiivisia talousnäkökulmasta, Tyni kertoo.

Vain korjaava palaute kehittää

Koti Puhtaaksi mittaa jatkuvasti työntekijöidensä työtyytyväisyyttä ja palautekeskusteluja käydään paljon.

Tyni myöntää, että sekin on hyväksyttävä, jos kaikki eivät innostu siivousyrityksen kulttuurista tai sovellu ylipäätään työyhteisöön. Konfliktitilanteita syntyy jokaisessa työyhteisössä eikä niitä saa pelätä.

– Puhuminen on tärkeää. Käymme keskusteluja ryhmissä ja henkilökohtaisesti. Myös asiakaspalautteita käsittelemme yhdessä. Virheitä pitää tehdä ja haluamme palautetta. Erityisesti kehittävää. Ilman sitä emme pysähtyisi miettimään, miten voimme tehdä asioita paremmin, Tyni sanoo.

Miten syntyy vahva yrityskulttuuri? Katso Juho Toivolan neuvot

Työpsykologi listaa, mitä yrityskulttuuri tarkoittaa, miten sitä voi kehittää ja miksi se on tärkeää.

Taidot opitaan koulussa, tehokkuus työmaalla

Yrittäjän resurssit eivät riitä kouluttamaan työntekijöitä pystymetsästä. Työharjoittelulle on silti perusteet, kirjoittaa Korson Sähkö-Yksikön Sami Haatanen.

Aina ei tarvitse olla startup – Miten perinteinen yritys kasvaa gaselliksi?

Helsingin Kurottajapalvelu on onnistunut luomaan työpaikalle asenteen, jossa kaikki tekevät työtä yrityksen eteen.

Tahdotko esimieheksi? Mieti, pystytkö elämään näiden asioiden kanssa

Esimiehen työ on äärimmäisen antavaa. Kaikista ei kuitenkaan ole siihen, kirjoittaa Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto.

Nuoren miehen kuolema järkytti – työturvallisuudesta tuli ykkösjuttu

Traaginen onnettomuus osoitti aikoinaan työturvallisuuden merkityksen. Sen parantaminen on paras päätökseni, kirjoittaa Meri-Porin Kuormauksen Marko Pakarinen.

Vähemmän on enemmän – 4 vinkkiä ajanhallintaan

Suuremmat työtunnit eivät välttämättä tarkoita parempaa tulosta. Rauhoittuminen luo tehokkuutta, kirjoittaa M Roomin toimitusjohtaja Markku Kosonen.

Mitä arvot kertovat yrityksestäsi? Vältä näitä sanoja

Yleisimpien fraasien julistaminen ja ”pakkovastuullisuus” ovat epäuskottavia.

Mikä on unelmasi ja miten sen voi saavuttaa?

Visio ja strategia täytyy miettiä huolella ja välttää turhia latteuksia.

Yrittäjä joutui kovan paikan eteen luottomiehen kuoltua traagisesti

Matti Kuosmanen on aina osannut tarttua tilaisuuksiin. Onneton sattuma sai hänet palaamaan yhtiön johtoon 20 vuoden tauon jälkeen.

Lataa lisää