Johtaminen

Mitä on Suomen parhaan työpaikan yrityskulttuuri? Perustajien arvomaailma loi vahvan pohjan
Saana Tyni on hakenut apua johtamiseen muun muassa kouluttautumalla ja keskustelemalla mentorien kanssa.

Mitä on Suomen parhaan työpaikan yrityskulttuuri? Perustajien arvomaailma loi vahvan pohjan

Yrittäjien pitää näyttää esimerkkiä omalla tekemisellään, sanoo Koti Puhtaaksi Oy:n toimitusjohtaja Saana Tyni.

|

Koti Puhtaaksi on noussut nopeasti suomalaisten tietoisuuteen yrityksenä, joka haluaa nostaa siivousalan arvostusta ja jossa työntekijät voivat hyvin.

Osoituksena työntekijöiden tyytyväisyydestä on viime keväänä myönnetty Suomen paras työpaikka -palkinto. Sen jälkeen Koti Puhtaaksi on valittu muun muassa Euroopan yhdeksänneksi parhaaksi työpaikaksi.

Yrityskulttuuri on vahva, mutta se on vaatinut paljon työtä heti yrityksen perustamisesta lähtien. Työpsykologi Juho Toivola on listannut, mitä kaikkea yrityskulttuuri tarkoittaa. Yhtenä kiteytyksenä yrityskulttuuri kertoo, mitä yrityksessä tapahtuu, kun pomot eivät ole katsomassa.

– Allekirjoitan Juhon viestin täysin. Emme ole lähteneet tietoisesti rakentamaan yrityskulttuuria, se on rakentunut. Kaikki on oikeastaan peräisin syvältä perustajien arvoista ja minun henkilökohtaisista tunnelukoista. Yksi niistä on se, että jos ihminen ei voi hyvin, minä en voi hyvin, sanoo yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Saana Tyni.

Tynin lisäksi siivousyrityksen omistajiin kuuluvat hänen neljä sisartaan ja aviomies Henri Haho. Toimitusjohtaja peräänkuuluttaa oman esimerkin voimaa varsinkin yrityksen alkuvaiheessa. Työntekijät samaistuvat yrittäjien kunnianhimoon tai kunnianhimottomuuteen. Suunnan muuttaminen on myöhemmin vaikeaa. Myös arvojen kanssa on syytä olla tarkkana, ettei sorru perinteisten fraasien listaamiseen.

Suomen paras työkaveri

Yrityskulttuurin syntyminen ja rakentaminen oli helpompaa, kun siivousyrityksessä oli 5–10 henkeä töissä. Nyt työntekijämäärä lähestyy jo kahtasataa.

Tynin ratkaisu oli yrityskulttuurin ”konseptointi”.

– Meidän kulttuurissamme yhteisö pitää huolta toinen toisestaan. Ensimmäiset tiiminvetäjät alkoivat kopioida sitä ajatusta. Jokainen tiimi on tehnyt myös 10 käskyä, jotka tiimiläiset ovat määritelleet itse. Yksi käsky on kaikilla sama: Olen Suomen paras työkaveri, Tyni kertoo.

Hänen mukaansa ”paras työkaveruus” on asenne, joka ohjaa arkea, vaikka sitä ei ajattelisikaan.

– Ne ovat pieniä arjen juttuja, eleitä ja toisen ihmisen kunnioitusta. Pieni suklaapatukka voi riittää piristykseksi, jos aamu on alkanut huonosti, Tyni sanoo.

Työllä pitää olla myös suurempi merkitys. Omistajat ovat pohtineet erilaisia iskulauseita, joilla puhutellaan nykyisiä ja uusia työntekijöitä.

Yksi iskulauseista on: Suomi, onnellisempi paikka elää. Tynin mukaan viestin oivaltaminen ei ollut vaikeaa, mutta sen sanoitus oli. Toinen iskulause on tarkoitettu enemmän sisäiseen käyttöön: Kaikki mitä tehdään, niin se tehdään kunnolla.

– Kun ihmisten mieleen iskostetaan erilaisia mantroja, ne säilyvät alitajunnassa, Tyni perustelee.

Vahva yrityskulttuuri näkyy usein myös kilpailuetuna suhteessa kilpailijoihin. Sairauspoissaolot vähenevät, työn laatu paranee, työnantajamielikuva kehittyy ja asiakkaat arvostavat yrityksen toimintatapoja.

– Emme ole ajatelleet yrityskulttuurin vaikutuksia talouspuoleen. Maalaisjärkikin sen lyhyellä matikalla kertoo, että vaikutukset ovat positiivisia talousnäkökulmasta, Tyni kertoo.

Vain korjaava palaute kehittää

Koti Puhtaaksi mittaa jatkuvasti työntekijöidensä työtyytyväisyyttä ja palautekeskusteluja käydään paljon.

Tyni myöntää, että sekin on hyväksyttävä, jos kaikki eivät innostu siivousyrityksen kulttuurista tai sovellu ylipäätään työyhteisöön. Konfliktitilanteita syntyy jokaisessa työyhteisössä eikä niitä saa pelätä.

– Puhuminen on tärkeää. Käymme keskusteluja ryhmissä ja henkilökohtaisesti. Myös asiakaspalautteita käsittelemme yhdessä. Virheitä pitää tehdä ja haluamme palautetta. Erityisesti kehittävää. Ilman sitä emme pysähtyisi miettimään, miten voimme tehdä asioita paremmin, Tyni sanoo.

5 oppia yrittäjän eläkkeelle siirtymisestä

Tyypillisiä eläköityvän yrittäjän kompastuskiviä ovat liian vähäinen suunnittelu ja uran aikana minimissä pidetty YEL.

Miten kasvun lasikatto rikotaan? Yrittäjä itse on usein kasvun suurin este

Kasvun lasikatto syntyy, kun yrittäjät eivät uskalla palkata itseään parempia kasvun johtajia.

Hiihtopummista kahvialan vaikuttajaksi – erikoiskahvit veivät Arttu Muukkosen menestyksen tielle

Kahvi vei Lehmus Roasteryn toimitusjohtajan Arttu Muukkosen mennessään. Samalla yrittäjyys on opettanut, että ajoitus on kaikki kaikessa.

Nuorten sitouttamisessa korostuu kuuntelun taito: 4 huomiota nuorten johtamisesta

Nuorten taitava johtaminen on tärkeä keino sitouttaa tekijöitä yrityksiin. Asiantuntija kertoo tärkeimmät huomiot nuorten tekijöiden johtamisesta.

Milla Tarnanen luotsaa kovassa kasvussa olevaa konevuokraamo Vatupassia – ”Päätimme, ettemme halua kulkea pörssiyhtiöiden vanavedessä”

Kuukauden yrittäjä Milla Tarnanen pitää perheyrityksen valttina joustavuutta. Yritys on sopivan pieni ja ketterä, mutta samalla riittävän iso ja uskottava.

Miten vahvistaa yhteishenkeä? 4 vinkkiä tiiviimpään työyhteisöön

Etätyön lisääntyessä me-hengen tärkeys kasvaa entisestään. Hyvät esimiestaidot ovat sen keskeinen peruspilari, mutta myös kollegoiden välistä vuorovaikutusta kannattaa edistää.

Matti Ruuska on silliyrittäjä henkeen ja vereen: Palasi vielä kerran yrittäjäksi johtamaan Suomen ainoaa sillitehdasta

Kun sillikonkari Matti Ruuska myi omistamansa Boyfood-silliyhtiön, hän katui sitä heti. Nyt hän johtaa Suomen Sillikonttoria ja aikoo palauttaa kotimaisen sillinjalostuksen kunnian.

Lapualta Amazoniin – Jukka-Pekka Kallio kasvattaa vauhdilla lattiabisnestä verkossa ja haaveilee ”lattioiden Ikean” perustamisesta

Kuukauden yrittäjä Jukka-Pekka Kallio uskoo kasvuun koronakriisinkin keskellä. Nyt lapualaista lattiaa saa myös Amazon-verkkokaupasta.

Kahden päivän lamaannus vaihtui toimintaan: Minna Parikka hyppäsi lentokoneeseen, otti ohjat omiin käsiinsä ja ratkaisi koko yrittäjäuransa vaikeimman tilanteen

Tunnetun kenkäsuunnittelijan 15 vuoden yrittäjäuran vaikein hetki osui yrityksen ensimmäisiin vuosiin. Valmistajan takia kokonainen kenkämallisto oli jäädä tekemättä.

Lataa lisää