Johtaminen

Mitä on Suomen parhaan työpaikan yrityskulttuuri? Perustajien arvomaailma loi vahvan pohjan
Saana Tyni on hakenut apua johtamiseen muun muassa kouluttautumalla ja keskustelemalla mentorien kanssa.

Mitä on Suomen parhaan työpaikan yrityskulttuuri? Perustajien arvomaailma loi vahvan pohjan

Yrittäjien pitää näyttää esimerkkiä omalla tekemisellään, sanoo Koti Puhtaaksi Oy:n toimitusjohtaja Saana Tyni.

|

Koti Puhtaaksi on noussut nopeasti suomalaisten tietoisuuteen yrityksenä, joka haluaa nostaa siivousalan arvostusta ja jossa työntekijät voivat hyvin.

Osoituksena työntekijöiden tyytyväisyydestä on viime keväänä myönnetty Suomen paras työpaikka -palkinto. Sen jälkeen Koti Puhtaaksi on valittu muun muassa Euroopan yhdeksänneksi parhaaksi työpaikaksi.

Yrityskulttuuri on vahva, mutta se on vaatinut paljon työtä heti yrityksen perustamisesta lähtien. Työpsykologi Juho Toivola on listannut, mitä kaikkea yrityskulttuuri tarkoittaa. Yhtenä kiteytyksenä yrityskulttuuri kertoo, mitä yrityksessä tapahtuu, kun pomot eivät ole katsomassa.

– Allekirjoitan Juhon viestin täysin. Emme ole lähteneet tietoisesti rakentamaan yrityskulttuuria, se on rakentunut. Kaikki on oikeastaan peräisin syvältä perustajien arvoista ja minun henkilökohtaisista tunnelukoista. Yksi niistä on se, että jos ihminen ei voi hyvin, minä en voi hyvin, sanoo yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Saana Tyni.

Tynin lisäksi siivousyrityksen omistajiin kuuluvat hänen neljä sisartaan ja aviomies Henri Haho. Toimitusjohtaja peräänkuuluttaa oman esimerkin voimaa varsinkin yrityksen alkuvaiheessa. Työntekijät samaistuvat yrittäjien kunnianhimoon tai kunnianhimottomuuteen. Suunnan muuttaminen on myöhemmin vaikeaa. Myös arvojen kanssa on syytä olla tarkkana, ettei sorru perinteisten fraasien listaamiseen.

Suomen paras työkaveri

Yrityskulttuurin syntyminen ja rakentaminen oli helpompaa, kun siivousyrityksessä oli 5–10 henkeä töissä. Nyt työntekijämäärä lähestyy jo kahtasataa.

Tynin ratkaisu oli yrityskulttuurin ”konseptointi”.

– Meidän kulttuurissamme yhteisö pitää huolta toinen toisestaan. Ensimmäiset tiiminvetäjät alkoivat kopioida sitä ajatusta. Jokainen tiimi on tehnyt myös 10 käskyä, jotka tiimiläiset ovat määritelleet itse. Yksi käsky on kaikilla sama: Olen Suomen paras työkaveri, Tyni kertoo.

Hänen mukaansa ”paras työkaveruus” on asenne, joka ohjaa arkea, vaikka sitä ei ajattelisikaan.

– Ne ovat pieniä arjen juttuja, eleitä ja toisen ihmisen kunnioitusta. Pieni suklaapatukka voi riittää piristykseksi, jos aamu on alkanut huonosti, Tyni sanoo.

Työllä pitää olla myös suurempi merkitys. Omistajat ovat pohtineet erilaisia iskulauseita, joilla puhutellaan nykyisiä ja uusia työntekijöitä.

Yksi iskulauseista on: Suomi, onnellisempi paikka elää. Tynin mukaan viestin oivaltaminen ei ollut vaikeaa, mutta sen sanoitus oli. Toinen iskulause on tarkoitettu enemmän sisäiseen käyttöön: Kaikki mitä tehdään, niin se tehdään kunnolla.

– Kun ihmisten mieleen iskostetaan erilaisia mantroja, ne säilyvät alitajunnassa, Tyni perustelee.

Vahva yrityskulttuuri näkyy usein myös kilpailuetuna suhteessa kilpailijoihin. Sairauspoissaolot vähenevät, työn laatu paranee, työnantajamielikuva kehittyy ja asiakkaat arvostavat yrityksen toimintatapoja.

– Emme ole ajatelleet yrityskulttuurin vaikutuksia talouspuoleen. Maalaisjärkikin sen lyhyellä matikalla kertoo, että vaikutukset ovat positiivisia talousnäkökulmasta, Tyni kertoo.

Vain korjaava palaute kehittää

Koti Puhtaaksi mittaa jatkuvasti työntekijöidensä työtyytyväisyyttä ja palautekeskusteluja käydään paljon.

Tyni myöntää, että sekin on hyväksyttävä, jos kaikki eivät innostu siivousyrityksen kulttuurista tai sovellu ylipäätään työyhteisöön. Konfliktitilanteita syntyy jokaisessa työyhteisössä eikä niitä saa pelätä.

– Puhuminen on tärkeää. Käymme keskusteluja ryhmissä ja henkilökohtaisesti. Myös asiakaspalautteita käsittelemme yhdessä. Virheitä pitää tehdä ja haluamme palautetta. Erityisesti kehittävää. Ilman sitä emme pysähtyisi miettimään, miten voimme tehdä asioita paremmin, Tyni sanoo.

Mikä on advisory board ja kenelle se sopii?

Advisory board tarjoaa yritykselle joustavasti tukea joko lyhyen tai pitkän aikavälin kehitystarpeisiin. Sen jäsenet tuovat vankkaa asiaosaamista omalta alaltaan.

Miten voin sitouttaa nuoren sukupolven yritykseen?

Nuorten työntekijöiden sitouttamisessa kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen on keskeistä, kirjoittaa Rainmakerin osakas Mika Aittamäki.

Mikä on yrittäjyyden suurin riski?

Yrittäjän täytyy oppia tunnistamaan riskit, kirjoittaa Iisalmen Alina-yrittäjä Minna Partti.

Konkurssipesästä kukoistukseen – Yrittäjäpariskunnan suunnitelmissa kolme uutta hotellia

Rovaniemeläisen Santa Parkin omistaja Ilkka Länkinen vannoo hyvän liiketoimintasuunnitelman ja palautteen keräämisen nimiin.

Yrityskaupalla yrittäjäksi? Harjoittelu tai palkkatyö on hyvä pohja

Ostamalla olemassa olevan yrityksen ei tarvitse aloittaa kaikkea nollasta, huomauttaa Salpakankaan Lääkintävoimistelu Oy:n yrittäjä ja Vuoden kuntoutusyrittäjäksi valittu Kirsi Miss.

Uteliaisuudesta on hyötyä – Jatkuva oppiminen heijastuu yrityksen tulokseen

Yrittäjän kannattaa luoda jatkuvalle oppimiselle hyvät puitteet, kirjoittaa LVI-TU:n varapuheenjohtaja ja Maskun Talotekniikkatiimi Oy:n toimitusjohtaja Mika Nikula.

Oppisopimuskoulutus on yksi tapa saada yritykselle työntekijä kohtuullisin kustannuksin

Oppisopimuskoulutus vaatii niin yrittäjiltä kuin opiskelijoilta oma-aloitteisuutta, kertoo Meri-Lapin aluepäällikkö Kari Lilleberg Oulun Kuivaustekniikka Oy:stä.

Ohjelmistotalon henkilöstö päättää kaikesta: ”Meillä on fiksuja ihmisiä, jotka tekevät fiksuja päätöksiä”

Sysart poisti johtotehtävät ja lisäsi läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta ja itseohjautuvuutta. Työtyytyväisyys parani rutkasti.

Miten kaikki pysyy hallinnassa, kun työntekijämäärä pomppaa kolmesta 17:ään?

Terveysteknologiayritys Neuro Event Labsin työntekijämäärä moninkertaistui vuonna 2018. Kasvavan yrityksen me-henki rakentuu tasa-arvosta ja yhdessä tekemisestä.

Lataa lisää