Johtaminen

Aina ei tarvitse olla startup – Miten perinteinen yritys kasvaa gaselliksi?
Jaakko Hakula (vas.) ja Jarkko Lähdeniemi ovat vetäneet Helsingin Kurottajapalvelua kaksi vuotta. Yrityksen perustaja Miku Ruotsalainen on yhä Kurottajapalvelun hallituksessa.

Aina ei tarvitse olla startup – Miten perinteinen yritys kasvaa gaselliksi?

Helsingin Kurottajapalvelu on onnistunut luomaan työpaikalle asenteen, jossa kaikki tekevät työtä yrityksen eteen.

| |

Ihmiset eivät ole yrityksen tärkein resurssi. Oikeat ihmiset ovat.

Lause löytyy Jim Collinsin kirjoittamasta bisneskirjojen klassikosta Hyvästä paras.

Helsingin Kurottajapalvelun toimitusjohtaja Jaakko Hakula nostaa nimenomaan henkilökunnan asenteen ja osaamisen avaintekijäksi yrityksen tarinassa.

Kurottajapalvelu siirtyi Hakulan ja Jarkko Lähdeniemen omistukseen yrityskaupalla kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen kasvu on ollut perinteisen toimialan yritykselle gasellimaista eli yli 50 prosenttia vuodessa: ensimmäinen tilikausi nosti liikevaihdon 1,4 miljoonaan euroon ja toisen tilikauden päätteeksi se on jo kolme miljoonaa euroa. Edellisen omistajan aikana liikevaihto vaihteli 0,5–0,7 miljoonan välillä.

Kuukausi sitten yrittäjät tekivät toisen yrityskaupan, kun he ostivat espoolaisen kilpailijan liiketoiminnan.

– Olemme suoraselkäisiä tekijöitä. Jokainen hoitaa omat hommansa ja työntekijät ymmärtävät Kurottajapalvelun olevan yrittäjien pyörittämä yritys. Olemme kaikki samassa veneessä. Mitä paremmin yritys voi, sitä paremmin voi myös työntekijä, Hakula sanoo.

Omistajakaksikko kävi heti yrityskaupan jälkeen kättelemässä kaikki työntekijät. Hakulan ja Lähdeniemen tavoitteena oli ensisijaisesti itsensä työllistäminen. Samalla he halusivat luoda unelmiensa työpaikan. Molemmat olivat aiemmin palkkatöissä pörssiyhtiössä.

– Haemme porukkaa, joka sopii työyhteisöömme. Pienessä yrityksessä ei voi olla mätäpaiseita. Ikäviä asioita tulee aina vastaan, mutta niihin pitää reagoida nopeasti. Muuten ongelma kasvaa vain suuremmaksi. Ja tietenkin hyvistä suorituksista kiitetään. Sitä kautta syntyy molemminpuolinen kunnioitus, Hakula kertoo.

Kaikki yritykset tavoittelevat työyhteisöön samaa, sopivien henkilöiden palkkaamista. Harva siinä kuitenkaan onnistuu täydellisesti.

Toimitusjohtaja myöntää, että myös Kurottajapalvelussa on tehty hutirekrytointeja. Lähtökohtaisesti yritys ei rekrytoi ketään kilpailijoilta, vaan uudet työntekijät palkataan alan ulkopuolelta.

Tällä hetkellä yrityksen työntekijämäärä on 10–15 välillä. Vanhin heistä on syntynyt vuonna 1952 ja nuorin 1990-luvun lopussa.

– Haemme työntekijöitä vanhan liiton tapaan TE-palvelusta ja Facebookista. Henkilöstövuokrausyrityksillä on myös hyvin massaa. Jotkut sen kautta tulleista on siirretty omille kirjoille, Hakula sanoo.

– Ensivaikutelmasta näkee aika nopeasti, minkälainen työntekijä on kyseessä. Meillä keskittyy yksi henkilö pelkästään perehdytykseen ja häneltä saamme palautetta, että tuleeko työnteosta mitään, hän jatkaa.

Asiakkaat pysyvät

Collinsin kirjassa on myös maininta, jonka mukaan hyvät johtajat ovat vaatimattomia ja sysäävät kunnian menestyksestä muiden ansioksi.

Yrittäjäkaksikko voi ottaa kuitenkin kunniaa siitä, että kurottajapalvelun myynti ja laitteiden vuokraus on onnistunut. Kurottajat ovat materiaalien nostamiseen ja siirtämiseen tarkoitettuja työkoneita.

– Ei me varmaan kierretä asiakkaissa sen enempää kuin muutkaan. Myynti on lopulta vain ihmisten kohtaamista. Joillakin on se taito ja toisilla ei. Me ei ikinä luvata liikoja, Hakula kertoo.

Hänen mukaansa myynti on yksi tekijä, mutta toinen on asiakkuuksien jatkuvuus. Siinä yhteydessä korostuu jälleen työntekijöiden asenne, sillä he ovat Kurottajapalvelun kasvot työmailla.

Älä rönsyile laajalle

Omistajat tekivät ehkä tärkeimmän päätöksen siinä vaiheessa, kun yrityskauppa syntyi. He päättivät pitää fokuksen kurottajissa.

Hakulan ja Lähdeniemen tavoitteena on se, että asiakas soittaa aina Kurottajapalveluun tai löytää yrityksen netistä, kun puhe on kurottajista. Tavoitetta tukee myös yrityksen domain-osoite.

– Meillä ei ole Napoleon-kompleksia eli meidän ei tarvitse todistella kenellekään, että teemme kaikkea. Meillä on hyvä yhteistyö yritysten kanssa, jotka tarjoavat esimerkiksi nostopalveluja. Jos mekin alkaisimme tehdä sitä, niin se on kuin kusisi omiin muroihin, Hakula perustelee.

Kuinka varautua työttömyyteen? 5 kysymystä yrittäjän työttömyysturvasta

Myös yrittäjä voi varautua jo ennalta työttömyyteen. Nykyään noin 30 000 yrittäjää kuuluu työttömyyskassaan.

Pia Erlundin toinen yritys kasvoi menestystarinaksi: ”Jumankauta, nyt minä olen se musta hevonen”

Entinen parturi-kampaaja tiesi aina, että jotain suurempaa on tulossa. Hänelle on tärkeää todistaa, että muotifirmakin voi olla hyvää bisnestä. Nyt yritys hipoo 2 miljoonan euron tulosta.

Tofuyritys oli aikaansa edellä – Toiminta kääntyi kunnolla kannattavaksi vasta 20 vuoden jälkeen

Yrityksen perustaminen liian aikaisessa vaiheessa saattaa tulla kalliiksi. Varhainen panostus voi kuitenkin luoda myös hyvän perustan toiminnalle: Jalotofun valttikortti on nyt suuri etumatka kilpailijoihin.

Yrittäjä on kokenut menestyksen ja tappion – Nyt hän vetää jättiketjun hotellia

Uuden oppiminen kiehtoo Ville Virkkiä, mutta omassa yrityksessä oppimisen rajat tulivat vastaan. Siksi hän haki töihin tien toiselle puolelle maailman suurimman hotelliketjun palvelukseen.

Muutosjohtaminen on kasvuyrityksessä arkipäivää – ”Vanhan toiminnan pitää muuttua uudeksi”

Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen sanoo, että kasvuun ei voi vastata vain tekemällä enemmän.

Yrittäjä, opi katkaisemaan stressikierre – avainasemassa on oman vallan ja hallinnan vähentäminen

Yrittäjän kannattaa opetella erottamaan, mitä on pakko hoitaa itse ja mitä voi delegoida, kertoo nurmijärveläisen VJ Maa-aineksen perustaja ja omistaja Ville Sainio.

Insinööri halusi palavasti yrittäjäksi – Ruumiskylmiö vaihtui salaatiksi

Kuukauden yrittäjä Samuli Laurikainen viljelee salaattia espoolaisessa teollisuushallissa. Menestys on vaatinut positiivista elämänasennetta ja epämukavuusalueella viihtymistä.

Itseohjautuvuudella parempiin tuloksiin – Työntekijöille kannattaa antaa niin paljon valtaa, että hirvittää

Yritys voi saavuttaa itseohjautuvuuteen kannustamalla mittavia hyötyjä. Sudenkuoppia on silti syytä varoa, kirjoittaa Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto.

Omistaja-ajattelu tuo hyötyjä sekä yrittäjälle että yhteiskunnalle

Yrittäjyys on kaiken taloudellisen toiminnan ytimessä, mutta yrittäjyyden punaisena lankana on kuitenkin tärkeää nähdä myös yrityksen omistajan näkökulma, korostaa Aho Groupin toisen polven omistaja Kari Jussi Aho.

Lataa lisää