Johtaminen

Aina ei tarvitse olla startup – Miten perinteinen yritys kasvaa gaselliksi?
Jaakko Hakula (vas.) ja Jarkko Lähdeniemi ovat vetäneet Helsingin Kurottajapalvelua kaksi vuotta. Yrityksen perustaja Miku Ruotsalainen on yhä Kurottajapalvelun hallituksessa.

Aina ei tarvitse olla startup – Miten perinteinen yritys kasvaa gaselliksi?

Helsingin Kurottajapalvelu on onnistunut luomaan työpaikalle asenteen, jossa kaikki tekevät työtä yrityksen eteen.

| |

Ihmiset eivät ole yrityksen tärkein resurssi. Oikeat ihmiset ovat.

Lause löytyy Jim Collinsin kirjoittamasta bisneskirjojen klassikosta Hyvästä paras.

Helsingin Kurottajapalvelun toimitusjohtaja Jaakko Hakula nostaa nimenomaan henkilökunnan asenteen ja osaamisen avaintekijäksi yrityksen tarinassa.

Kurottajapalvelu siirtyi Hakulan ja Jarkko Lähdeniemen omistukseen yrityskaupalla kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen kasvu on ollut perinteisen toimialan yritykselle gasellimaista eli yli 50 prosenttia vuodessa: ensimmäinen tilikausi nosti liikevaihdon 1,4 miljoonaan euroon ja toisen tilikauden päätteeksi se on jo kolme miljoonaa euroa. Edellisen omistajan aikana liikevaihto vaihteli 0,5–0,7 miljoonan välillä.

Kuukausi sitten yrittäjät tekivät toisen yrityskaupan, kun he ostivat espoolaisen kilpailijan liiketoiminnan.

– Olemme suoraselkäisiä tekijöitä. Jokainen hoitaa omat hommansa ja työntekijät ymmärtävät Kurottajapalvelun olevan yrittäjien pyörittämä yritys. Olemme kaikki samassa veneessä. Mitä paremmin yritys voi, sitä paremmin voi myös työntekijä, Hakula sanoo.

Omistajakaksikko kävi heti yrityskaupan jälkeen kättelemässä kaikki työntekijät. Hakulan ja Lähdeniemen tavoitteena oli ensisijaisesti itsensä työllistäminen. Samalla he halusivat luoda unelmiensa työpaikan. Molemmat olivat aiemmin palkkatöissä pörssiyhtiössä.

– Haemme porukkaa, joka sopii työyhteisöömme. Pienessä yrityksessä ei voi olla mätäpaiseita. Ikäviä asioita tulee aina vastaan, mutta niihin pitää reagoida nopeasti. Muuten ongelma kasvaa vain suuremmaksi. Ja tietenkin hyvistä suorituksista kiitetään. Sitä kautta syntyy molemminpuolinen kunnioitus, Hakula kertoo.

Kaikki yritykset tavoittelevat työyhteisöön samaa, sopivien henkilöiden palkkaamista. Harva siinä kuitenkaan onnistuu täydellisesti.

Toimitusjohtaja myöntää, että myös Kurottajapalvelussa on tehty hutirekrytointeja. Lähtökohtaisesti yritys ei rekrytoi ketään kilpailijoilta, vaan uudet työntekijät palkataan alan ulkopuolelta.

Tällä hetkellä yrityksen työntekijämäärä on 10–15 välillä. Vanhin heistä on syntynyt vuonna 1952 ja nuorin 1990-luvun lopussa.

– Haemme työntekijöitä vanhan liiton tapaan TE-palvelusta ja Facebookista. Henkilöstövuokrausyrityksillä on myös hyvin massaa. Jotkut sen kautta tulleista on siirretty omille kirjoille, Hakula sanoo.

– Ensivaikutelmasta näkee aika nopeasti, minkälainen työntekijä on kyseessä. Meillä keskittyy yksi henkilö pelkästään perehdytykseen ja häneltä saamme palautetta, että tuleeko työnteosta mitään, hän jatkaa.

Asiakkaat pysyvät

Collinsin kirjassa on myös maininta, jonka mukaan hyvät johtajat ovat vaatimattomia ja sysäävät kunnian menestyksestä muiden ansioksi.

Yrittäjäkaksikko voi ottaa kuitenkin kunniaa siitä, että kurottajapalvelun myynti ja laitteiden vuokraus on onnistunut. Kurottajat ovat materiaalien nostamiseen ja siirtämiseen tarkoitettuja työkoneita.

– Ei me varmaan kierretä asiakkaissa sen enempää kuin muutkaan. Myynti on lopulta vain ihmisten kohtaamista. Joillakin on se taito ja toisilla ei. Me ei ikinä luvata liikoja, Hakula kertoo.

Hänen mukaansa myynti on yksi tekijä, mutta toinen on asiakkuuksien jatkuvuus. Siinä yhteydessä korostuu jälleen työntekijöiden asenne, sillä he ovat Kurottajapalvelun kasvot työmailla.

Älä rönsyile laajalle

Omistajat tekivät ehkä tärkeimmän päätöksen siinä vaiheessa, kun yrityskauppa syntyi. He päättivät pitää fokuksen kurottajissa.

Hakulan ja Lähdeniemen tavoitteena on se, että asiakas soittaa aina Kurottajapalveluun tai löytää yrityksen netistä, kun puhe on kurottajista. Tavoitetta tukee myös yrityksen domain-osoite.

– Meillä ei ole Napoleon-kompleksia eli meidän ei tarvitse todistella kenellekään, että teemme kaikkea. Meillä on hyvä yhteistyö yritysten kanssa, jotka tarjoavat esimerkiksi nostopalveluja. Jos mekin alkaisimme tehdä sitä, niin se on kuin kusisi omiin muroihin, Hakula perustelee.

Työilmapiiri kuntoon – 10 tapaa, joilla jokainen voi vaikuttaa

Työilmapiiri ei tule kuntoon liikuntaseteleillä eikä esimies voi luoda hyvää henkeä yksin, kirjoittaa Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto.

Miksi työnantajamielikuva on yritykselle tärkeä?

Yrittäjän suurin haaste on se, että potentiaaliset työntekijät eivät tiedä yrityksestä mitään.

Miten yrittäjä voi ratkaista riidat työpaikalla? Puutu nopeasti ja puhu

Hyvän työyhteisön merkki on se, miten konfliktitilanteet pystytään käsittelemään.

Miten syntyy vahva yrityskulttuuri? Katso Juho Toivolan neuvot

Työpsykologi listaa, mitä yrityskulttuuri tarkoittaa, miten sitä voi kehittää ja miksi se on tärkeää.

Taidot opitaan koulussa, tehokkuus työmaalla

Yrittäjän resurssit eivät riitä kouluttamaan työntekijöitä pystymetsästä. Työharjoittelulle on silti perusteet, kirjoittaa Korson Sähkö-Yksikön Sami Haatanen.

Tahdotko esimieheksi? Mieti, pystytkö elämään näiden asioiden kanssa

Esimiehen työ on äärimmäisen antavaa. Kaikista ei kuitenkaan ole siihen, kirjoittaa Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto.

Nuoren miehen kuolema järkytti – työturvallisuudesta tuli ykkösjuttu

Traaginen onnettomuus osoitti aikoinaan työturvallisuuden merkityksen. Sen parantaminen on paras päätökseni, kirjoittaa Meri-Porin Kuormauksen Marko Pakarinen.

Vähemmän on enemmän – 4 vinkkiä ajanhallintaan

Suuremmat työtunnit eivät välttämättä tarkoita parempaa tulosta. Rauhoittuminen luo tehokkuutta, kirjoittaa M Roomin toimitusjohtaja Markku Kosonen.

Mitä arvot kertovat yrityksestäsi? Vältä näitä sanoja

Yleisimpien fraasien julistaminen ja ”pakkovastuullisuus” ovat epäuskottavia.

Lataa lisää