Hahmotatko palkan sivukulut? Älä putoa palkkaamisen sudenkuoppaan

Työntekijän palkkaaminen on yritykselle aina iso askel. Osaava työntekijä on kasvun avain, mutta huolimattomasti hoidettu palkkauspäätös on vaaran paikka. Palkan sivukulut nostavat nopeasti kokonaiskuluja.

Palkkaamista miettivän yrittäjän on hyvä hahmottaa myös se, että rekrytointityö kannattaa aloittaa jo ennen kuin palkkaus on ajankohtainen.

Näin hänellä on paremmat mahdollisuudet löytää työhön paras tekijä.

Työhön sopimattoman tekijän palkkaamisen lisäksi pieleen mennyt arvio työntekijän palkkauksen todellisista kustannuksista voi keikauttaa yrityksen talouden nopeasti luisuun.

Kulut muodostuvat bruttopalkan lisäksi kolmesta osasta: palkan sivukuluista, loma-ajan kuluista ja kiinteistä kuluista.

1. Palkan sivukulut

Työntekijän bruttopalkka ei kerro koko totuutta. Sen päälle työnantaja maksaa palkan sivukuluja.

Lähestytään niitä esimerkin kautta. Työntekijän bruttopalkka on kuukaudessa 3 000 euroa. Tällaisella palkalla sivukulut ovat Veronmaksajain Keskusliiton kokoamien tietojen perusteella vuoden 2020 osalta kuukausitasolla 618,20 euroa.

Suurin yksittäinen osa-alue on työeläkevakuutus (noin 518 euroa).

Työnantajamaksut jakautuvat seuraavasti:

 

2. Loma-ajan palkat

Vakituinen työntekijä lomailee palkallisesti sekä talvella että kesällä. Jotta työt eivät seisahdu, voi hänelle olla tarve palkata sijainen, jolle on myös maksettava palkkaa.

Käytännössä yrittäjä maksaa työntekijälle vuodessa 10,5 kuukauden työsuoritteesta noin 13 kuukauden palkan. Sijaisen palkkaus nostaa palkan kokonaisrasituksen yhteensä noin 14 kuukauteen.

Lukema sisältää siis sekä työntekijän loma-ajan palkan, niin sanotun lomarahan ja sijaisen palkan, mutta ei sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia.

Jos palkkaamisen kokonaiskustannuksen laskee 3 000 euron bruttopalkan perusteella, kustantaisi työntekijä ”vain” 36 000 euroa.

Mutta kun yrittäjä huomioi työnantajamaksut ja loma-ajan kustannukset, summa ylittää jo 50 000 euroa. Se tarkoittaa noin 4 200 euron kustannuksia kuukaudessa.

Sillä on siis oikeasti väliä, että yrittäjä muistaa ottaa huomioon bruttopalkan lisäksi muut palkkaamiseen linkittyvät kustannukset.

3. Kiinteät kulut

Työntekijää palkatessa on syytä muistaa myös kiinteiden kulujen vaikutus.

Niitä ovat esimerkiksi toimitilan vuokra, sähkö, vesi, vakuutukset, kirjanpito ja markkinointikulut. Työnteko vaatii myös työlaitteita sekä työterveyden järjestämisen.

Ideaalitilanteessa yrittäjä on perehtynyt niihin heti yritystä perustaessa. Niiden kartoittaminen on yksi osa niin kannattavuuslaskelman kuin rahoituslaskelman tekoa.

Nyrkkisääntö palkkaamisen kustannusten arviointiin

Etenkin yksinyrittäjien on huomioitava ensimmäistä työntekijää palkatessaan, kuinka paljon myynnin pitää lisääntyä, jotta työntekijän palkkaaminen on kannattavaa. Se voi helposti tarkoittaa, että nykyinen liikevaihto on tuplattava.

Hyvä nyrkkisääntö on, että työntekijän bruttopalkka on kerrottava 1,6:lla, jotta päästään palkkaamisen todellisiin kustannuksiin.

Joillekin yrityksille myös alihankinta tai vuokratyövoima voi olla toimiva ratkaisu.

Vuokratyövoima vs. työntekijän palkkaus

+ hyvä ratkaisu tilapäisiin tarpeisiin
+ mahdollisuus saada apua nopeasti
– tekijät vaihtuvat
– ei juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa tekijän sopivuuteen työkulttuuriin

Alihankkija vs. työntekijän palkkaus

+ erityisosaamista myös tilapäistarpeisiin
+ riskittömämpi ja jouhevampi vaihtoehto
+ ei esimiestyön velvoitteita
+ ei välttämättä toimitiloihin ja laitteisiin liittyviä kiinteitä kuluja
– mahdolliset toimintakulttuurin ristiriidat
– työn johtamisen haasteet, jos työtä tehdään eri paikoista
– ei välttämättä pitkäaikainen ratkaisu