Johtaminen

Pashan markkinajohtaja tulee idästä ja tähtää länteen: Tehokas tuotekehitys on kuukauden yrittäjän kasvun reseptissä tärkein ainesosa
Lieksan Laatuherkkujen tuotantovastaava Terttu Gröhn ja toimitusjohtaja Teijo Lyytinen valmistavat valtaosan Suomessa myytävistä pashoista.

Pashan markkinajohtaja tulee idästä ja tähtää länteen: Tehokas tuotekehitys on kuukauden yrittäjän kasvun reseptissä tärkein ainesosa

Lieksan Laatuherkut on kasvava elintarvikeyritys, joka ponnistaa Pohjois-Karjalasta muualle Suomeen ja pian myös ulkomaille. Toiminnan pohjavireenä on toimitusjohtajan Teijo Lyytisen mukaan kotiseuturakkaus.

|

Pääsiäinen tuo kauppojen hyllyihin mämmin ja suklaamunien lisäksi kolmannenkin sesonkiherkun – pashan. Jos kaupasta ostaa tätä rusinoista ja appelsiineista makunsa saavaa perinteistä jälkiruokaa, se on todennäköisesti lähtöisin Lieksasta.

Tätä pohjoiskarjalaista pikkukaupunkia tituleerataan Suomen pashapääkaupungiksi, eikä suotta: paikallisen Lieksan Laatuherkkujen toimitusjohtaja Teijo Lyytinen arvioi, että 80–90 prosenttia Suomessa myytävistä pashoista on yrityksen valmistamia.

Tuotteen markkinajohtajaksi nousseen yrityksen pashan myynti on yli kolminkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Lyytisen luotsaamalla yrityksellä menee lukujen valossa muutenkin hyvin, ja se tuottaa 5–10 prosentin kasvulukuja vuodesta toiseen.

Yrittäjän mukaan kasvun resepti on yksinkertainen: tärkein ainesosa onnistumisessa on tuotekehitys. Kymmenen viime vuoden aikana yritys on myös investoinut uusiin laitteisiin.

Luontevasti mukaan yritykseen

Lyytisen isä Matti Lyytinen perusti yrityksen vuonna 1994 Valion Lieksan meijerin entisiin tiloihin. Samalla paikalla on ollut meijeritoimintaa 1900-luvun alusta alkaen.

Teijo Lyytinen oli isänsä yrityksessä aluksi mukana pienosakkaana ja teki yrityksessä erilaisia toimisto-, atk- ja laskentatöitä.

Hän ehti myös opiskella kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistossa ja käydä vuosituhannen vaihteessa muualla töissä.

nimi: Teijo Lyytinen
ikä: 49
kotipaikka: Lieksa
tavoite yrittäjänä: ”Tarkoitus on edelleen kasvattaa yritystä ja olla kehityksessä mukana. Uudet jutut virkistävät aina, kuten uusimpana viennin aloittaminen.”

Perheyrityksen ruoriin hän hyppäsi vuonna 2004 Savonlinjojen hallintojohtajan paikalta Mikkelistä. Lyytinen kokee, että sukupolvenvaihdos oli luonteva ratkaisu.

– Yrittäjäksi ryhtyminen olisi ollut paljon isompi askel, jos olisin perustanut startupin nollasta. Tästä yrityksestä kuitenkin tunsin tuotteet ja toiminnan.

Pitkiä asiakassuhteita

Osa Lieksan Laatuherkkujen asiakkaista on kulkenut mukana yrityksen ensimetreistä asti. 1990-luvun puolivälissä suurin osa sen tuotannosta oli alihankintaa Valiolle, mutta myös suuria keskusliikkeitä tuli asiakkaiksi jo ensimmäisinä toimintavuosina.

Nyt asiakaskuntaan kuuluvat kaikki suuret keskusliikkeet, ja viisi suurinta asiakasta tuo yli 80 prosenttia myynnistä.

Lyytinen kertoo pitkien asiakassuhteiden ylläpidossa olevan kolme tärkeää tekijää.

– Asiakkaiden palvelu, joustavuus ja toimitusvarmuus. Siinäpä se.

Yhtiön ensimmäisen vuosikymmenen aikana tuotevalikoimassa oli lähinnä meijerituotteita. Nykyään tuotantomääriltään suurin tuote on riisipuuro.

nimi: Lieksan Laatuherkut Oy
toimiala: elintarviketeollisuuden tuotteet, elintarvikkeet
perustettu: 1994
omistajat: Teijo Lyytinen
liikevaihto
: 4 miljoonaa euroa (12/2019)
liiketulos
: 230 000 euroa
henkilöstö: 12 vakituista

Kasvissoseet tulivat Lieksan Laatuherkkujen valikoimiin samaan aikaan kuin Lyytinen. Kasvissoseiden ykkössesonkina, eli jouluna, soseita valmistetaan kahdessa vuorossa, sillä moni etsii oikotietä laatikkoruokien valmistukseen.

– Ainoa tapa kasvattaa tuotantoa olisi kolmivuorotyö, mutta yritämme välttää sitä viimeiseen asti, sillä se on työntekijöille monin tavoin hankalaa, Lyytinen kertoo.

Viime vuosina Lieksan Laatuherkut on valmistanut yhä useammin private label -tuotteita, eli kauppaketjujen omien tuotemerkkien tuotteita.

Ripeys valttina

Lyytinen on huomannut, että varsinkin viime vuosina trendien kiertokulku on kiihtynyt entisestään. Se vaatii yrittäjältä nopeita päätöksiä.

Tämän hetken isoja trendejä elintarvikealalla ovat esimerkiksi ekologisuus, paikallisuus, lisäaineettomuus ja vegaanisuus.

– Meidän vahvuutemme on se, että tuotanto saadaan nopeasti käyntiin.

Yritys pyrkii etsimään markkinarakoja ja olemaan ensimmäisenä paikalla. Näistä tekijöistä on syntynyt myös pashan markkinajohtajuus.

– Sen taustalla on myös kiinnostus uuteen, kehitykseen ja tekniikkaan, Lyytinen kertoo.

Uudistuminen onkin osa yrittäjän perusasennetta. Esimerkkinä ripeästä toiminnasta voi pitää yhtiön Ruotsin-valloitusta.

Maaliskuun alussa Lieksan Laatuherkut sopi ruotsalaisen päivittäistavaraketjun Ican kanssa vegaanisten riisipuurojen toimittamisesta. Ensimmäiset puurot saadaan naapurimaan marketteihin huhtikuun alussa.

Kyseessä on yhtiön ensimmäinen avaus viennin suuntaan.

– Sanoisin, että alustavasti vaikuttaa erittäin hyvältä, Lyytinen tiivistää.

Seuraava tuote Ruotsin markkinoille on jo kehitteillä.

– Kilpailu on toki kovaa, ja kruunun kurssin vaihtelu tuo oman lusikkansa soppaan.

Lännestä vetovoimaisen suunnan viennille teki suuri markkina sekä kiinnostus muihinkin Pohjoismaihin.

Markkinat puolen valtakunnan päässä

Lieksan Laatuherkkujen tuotteiden suurimmat markkinat ovat 500 kilometrin päässä pääkaupunkiseudulla.

Lyytisen mukaan teollisuudessa sijainnilla ei ole ratkaisevaa merkitystä niin kauan, kun valmistetaan korkean lisäarvon tuotteita.

– Viime aikoina logistiikkakustannukset ovat kyllä kasvaneet, mutta muuta negatiivista sijainnilla ei ole.

Noin 10 000 asukkaan Lieksassa on saatavilla työvoimaa, mutta ei välttämättä elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Yritys on ratkaissut ongelman ottamalla oppisopimuskoulutettavia tai antamalla työn opettaa tekijäänsä.

– Olemme keskittyneet lieksalaiseen työvoimaan, sillä muilta paikkakunnilta tulevien houkuttelu kaatuu yleensä puolison työpaikan löytämiseen, Lyytinen kertoo.

Lyytinen kokee, että pienellä paikkakunnalla yrittämisellä on monia hyviä puolia sekä yrittäjälle että työntekijöille. Asumiskustannukset ovat maltilliset, ja luonto on lähellä. Myös Kolin kansallismaisema sijaitsee Lieksassa.

– Ehdotonta etua on myös siitä, että tuntee ihmiset. Se tuo turvallisuudentunnetta kaikille, Lyytinen tiivistää.

Hän kertoo, että yrityksen pohjavireenä onkin kotiseuturakkaus.

– Muuttoaikeita meillä ei ainakaan ole, hän tiivistää.

Koronaan on varauduttu

Koronapandemia on laittanut monen yrityksen arjen täysin uusiksi.

Koronaviruksella ei toistaiseksi ole ollut vaikutusta Lieksan Laatuherkkujen toimintaan. Yritys on kuitenkin varautunut koronaan jo ennalta.

– Kukaan ei tietenkään voi tietää milloin ja missä laajuudessa tauti saapuu tänne Lieksaan, ja saadaanko tartunnat jäljitettyä.

Ylimääräisiä vierailuja tuotantotiloihin vältetään ja palaverit hoidetaan etänä. Yritys on myös suunnitellut, miten menetellään, jos jollain todetaan korona.

Tulevaisuuden suhteen Lyytinen on kuitenkin toiveikas. Jos Ruotsin-vienti lähtee vetämään, hän näkee kasvumahdollisuuksia erityisesti sen saralla.

– Pianhan voimme saada myös seuraavan ruokatrendin, ja sen mukana saattaa myös tuotevalikoima laajentua.

Lue myös helmikuussa Kuukauden yrittäjäksi valitun Pia Erlundin tarina. Hänen toinen yrityksensä kasvoi menestystarinaksi ja hipoo nyt noin 2 miljoonan euron tulosta.

Fakta

Teijo Lyytisen tärkeimmät yrittäjäopit

Itseluottamus. ”Luota ja usko itseesi, oli kyseessä sitten uuden tuotteen tai koko yrityksen kehittäminen.”

Aikajänne. ”Joku voisi sanoa, että helppoa sitä valmiin yrityksen puikkoihin siirtyneen on viisastella. Väitän silti, ettei startup-yrittäjänkään pidä lannistua ensimmäiseen vastoinkäymiseen, sillä vuodet eivät ole toistensa veljiä.”

Päätöksentekokyky. ”Loputtomiin jahkailemalla yrittäjä on lopulta suossa. Joskus päätös tehdään intuitiolla, ja joskus se vaatii, että tarkistetaan ensin kahdeksan asiaa huolellisesti. Pääasia on, että päätöksen kykenee tekemään, kun se pitää tehdä.”

Näin johdat henkilöstöä kriisitilanteessa – 4 vinkkiä haastavassa tilanteessa selviämiseen

Koronakriisi pakottaa pohtimaan henkilöstön johtamista uudella tavalla. Yrittäjän on helpompi ottaa haastava tilanne haltuun, kun tietyt peruspilarit ovat kunnossa.

Selkeät suunnitelmat, sopimukset ja työnjaot veivät ohjelmistotalon gaselliksi – Tulevaa kasvua himmentää korona

Tamperelainen Unikie on kehittynyt viidessä vuodessa 250 henkilön kannattavaa kasvua tekeväksi yritykseksi. Koronavirus on ensimmäinen kasvuennusteisiin odottamattomasti vaikuttava tekijä.

Ideasta kaupan hyllyille: Hiilineutraalin pakkausmateriaalin matka valmiiksi tuotteeksi on kestänyt jo vuosia

Startup-yritys Woodly on kehittänyt hiilineutraaleja pakkausmateriaaleja pitkään. Matka varsinaiseen tuotantoon on vaatinut pitkällistä tutkimustyötä.

Kuinka varautua työttömyyteen? 5 kysymystä yrittäjän työttömyysturvasta

Myös yrittäjä voi varautua jo ennalta työttömyyteen. Nykyään noin 30 000 yrittäjää kuuluu työttömyyskassaan.

Pia Erlundin toinen yritys kasvoi menestystarinaksi: ”Jumankauta, nyt minä olen se musta hevonen”

Entinen parturi-kampaaja tiesi aina, että jotain suurempaa on tulossa. Hänelle on tärkeää todistaa, että muotifirmakin voi olla hyvää bisnestä. Nyt yritys hipoo 2 miljoonan euron tulosta.

Tofuyritys oli aikaansa edellä – Toiminta kääntyi kunnolla kannattavaksi vasta 20 vuoden jälkeen

Yrityksen perustaminen liian aikaisessa vaiheessa saattaa tulla kalliiksi. Varhainen panostus voi kuitenkin luoda myös hyvän perustan toiminnalle: Jalotofun valttikortti on nyt suuri etumatka kilpailijoihin.

Yrittäjä on kokenut menestyksen ja tappion – Nyt hän vetää jättiketjun hotellia

Uuden oppiminen kiehtoo Ville Virkkiä, mutta omassa yrityksessä oppimisen rajat tulivat vastaan. Siksi hän haki töihin tien toiselle puolelle maailman suurimman hotelliketjun palvelukseen.

Muutosjohtaminen on kasvuyrityksessä arkipäivää – ”Vanhan toiminnan pitää muuttua uudeksi”

Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen sanoo, että kasvuun ei voi vastata vain tekemällä enemmän.

Yrittäjä, opi katkaisemaan stressikierre – avainasemassa on oman vallan ja hallinnan vähentäminen

Yrittäjän kannattaa opetella erottamaan, mitä on pakko hoitaa itse ja mitä voi delegoida, kertoo nurmijärveläisen VJ Maa-aineksen perustaja ja omistaja Ville Sainio.

Lataa lisää