Johtaminen

Pomo, älä astu tähän miinaan: Hauskuuden korostaminen pilaa työilmapiirin
Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen on huomannut, että työyhteisöissä on nykyisin liian kivaa.

Pomo, älä astu tähän miinaan: Hauskuuden korostaminen pilaa työilmapiirin

Pk-yrittäjä ei saa unohtaa työrooliaan. Liika kaveeraaminen voi johtaa eripuraan työpaikalla.

|

Viikonlopun jälkeen työpaikan aamupalaverissa odottavat pomon itseleipomat voisilmäpullat tai metsästä poimitut sienet, jotka kuka tahansa voi viedä kotiin pakastettavaksi.

Keskustelut ovat rentoja, vähän kuin olisi hyvän ystävän kanssa ravintolassa. Työtoverit järjestävät jatkuvasti tapaamisia työpäivän jälkeen. Lopulta työtä tärkeämmäksi nousee hauskuus, joka korostuu myös johdon palopuheissa.

Kuulostaa unelmatyöpaikalta, mutta yhä useammin yllä mainitut esimerkit vievät kohti epätervettä työilmapiiriä.

Tämän on huomannut organisaatiopsykologi Pekka Järvinen. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus erilaisten työyhteisöjen ja organisaatioiden kouluttamisesta sekä konsultoimisesta muutos-, kehittämis- ja konfliktitilanteissa.

Koolla on väliä

Työuransa aikana Järvinen on nähnyt työelämän murroksen. Työn kuormittavuus ja vaatimukset ovat ohjanneet organisaatioita korostamaan kaveruutta. Hyvän fiiliksen koetaan tasapainottavan stressaavaa ja paineistavaa työtä. Samaan aikaan työnantajat kuvittelevat pitävänsä kiinni osaajista tarjoamalla heille olkapäätään, hauskuutta ja vapautta.

‒ Monilla työpaikoilla on unohdettu tyystin ammatillinen käyttäytyminen. Samoin kuin meillä on ystävänä ja vanhempina roolit, niin työpaikalla tulisi olla esimerkiksi työntekijän tai johtajan roolissa.

Ongelma syntyy jo pelkästään siitä, ettei toiminta anna tilaa erilaisille persoonallisuuksille, mikä saattaa synnyttää esimerkiksi kuppikuntia tai lisätä ulkopuolisuuden kokemuksia. Jokaisesta samat asiat eivät tunnu mukavilta.

Roolien unohtuminen heijastuu nykypäivän johtamiseen. Esimerkiksi toimitusjohtajan tehtävä on haastava missä tahansa organisaatiossa. Järvisen arvion mukaan pienyrityksessä se on ehkä kaikkein vaikein. Tai ainakin se vaatii tyystin erilaista roolia kuin isossa pörssiyhtiössä.

Johtajaa tarkkaillaan ja hänen toiminnastaan otetaan mallia. Lähtökohtaisesti pienessä yhteisössä johtaja on esikuva kaikelle toiminnalle. Isossa työntekijämassassa johtajat vaikuttavat vain osaan koko organisaatiosta. Pienessä yhteisössä toimitusjohtaja luo kasvot koko yritykselle ja sen työntekijöiden käytökselle.

‒ Jos esimies on aina myöhässä, hän ei voi vaatia työntekijöiltä täsmällisyyttä. Johtajan on oltava johdonmukainen toiminnassaan ja arvioitava omaa käytöstään suhteessa muihin, Järvinen painottaa.

‒ Esimiehen tekemät valinnat ohjaavat erityisesti pienyritystä, kun taas isommassa organisaatiossa kaikki työntekijät eivät ole yhden esimiehen vaikutuspiirissä.

Kaveruus estää kehityksen

Esimiehen on pystyttävä ottamaan huomioon ihmisten erilaisuus myös ammatillisen osaamisen näkökulmasta. Jos työyhteisöä rakennetaan vain sen mukaan, kuka on kivoin kaveri, lopputulos ei johda Järvisen mielestä yrityksen normaaleihin päämääriin: kehitykseen ja kasvuun. Työpaikat tarvitsevat kilttien ja kivojen tyyppien lisäksi kyseenalaistajia ja epäkohtiin puuttujia.

‒ Kaikkien ei tarvitse olla kavereita keskenään, mutta jokaisen kanssa on tultava toimeen.

‒ Ensinnäkin on hyväksyttävä se, että ristiriitoja syntyy. Harvoin työpaikalla riitelevät ihmiset, vaan asiat. Se tuntuu unohtuneen, Järvinen jatkaa.

Se kiva pullia leipova ja sieniä tuova pomo saattaa kokea parannusehdotukset tai häntä koskevan palautteen loukkaavaksi ja ottaa ne henkilökohtaisesti. Tällöin hän unohtaa ammatillisen roolinsa ja jättää päälle kaverin roolin, joka kostautuu.

Tästä syntyy kierre, jossa alaiset eivät lopulta uskalla puuttua esimiehen tekemisiin ja antaa palautetta.

‒ Liian monella työpaikan kehityksen tiellä on ajatus siitä, että joku suuttuu, jos annan palautetta, Järvinen huomioi.

Tasavertainen kohtelu lisää luottamusta

Pienyrityksessä tilanteiden korjaamisen tekee hankalaksi se, ettei toimitusjohtajalla ole esimiestä, joka voisi puuttua epäasialliseen tai vääränlaiseen käyttäytymiseen. Tämän vuoksi pk-yrityksen toimitusjohtajalta vaaditaan hyvää pelisilmää ja taitoa arvioida omaa tekemistään analyyttisesti, Järvinen muistuttaa.

‒ Esimiesasemassa olevan täytyy pohtia käytöstään alaisiaan kohtaan. Tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu vähentää työpaikan eripuraa ja näin vaikuttaa merkittävästi hyvään henkeen.

Myös työntekijöille on annettava sanavaltaa. Kun nämä kokevat potentiaalinsa tulevan hyödynnetyksi, he ovat varmemmin tyytyväisiä.

Järvisestä pärstäkertoimella johtaminen on nykytyöelämässä vanhentunut käsite. Se ei ole kuitenkaan hävinnyt, vaan muuttanut muotoaan.

‒ Esimiehellä saattaa olla erilaisia rooleja, miten hän toimii eri alaistensa kanssa. Jos esimies nostaa toiset erityisasemaan, se herättää muussa työyhteisössä epäluottamusta.

 

 

Fakta

4 x Johda työyhteisö paremmaksi

Vastaa odotuksiin. Pohdi omaa käytöstäsi esimiehenä. Vastaa esimerkiksi kysymyksiin siitä, miten toimit ja edistät osaltasi oman ja muiden roolien toteutumista.

Tee pelisäännöt selväksi. Kun rakentaa omaa rooliaan, on lähdettävä liikkeelle isommasta kokonaisuudesta. Vastaa kysymyksiin: Mikä on yrityksen tapa toimia? Miten yrityksen työntekijät työskentelevät onnistuessaan entä, kun vastaan tulee ristiriitoja? Kerro selvästi, mikä on oikea malli ja noudata myös itse näitä sääntöjä.

Kuuntele ja opi. Älä pelkää palautetta, vaan pyydä sitä. Kuuntele, mitä muilla on sanottavaa ja opi siitä. Ymmärrä ammatillinen roolisi ja muovaudu sen mukaan. Palautteen antaja ei ole yhtä kuin hankala persoona. Jätä liika kaveruus työn ulkopuolelle. Opettele käyttäytymään ammatillisessa roolissa.

Hyödynnä osaaminen. Ota huomioon erilaiset työntekijät ja heidän vahvuutensa. Monipuolinen osaaminen, potentiaalin hyödyntäminen ja oikea roolitus vievät yritystä kohti parempia tuloksia.

Milla Tarnanen luotsaa kovassa kasvussa olevaa konevuokraamo Vatupassia – ”Päätimme, ettemme halua kulkea pörssiyhtiöiden vanavedessä”

Kuukauden yrittäjä Milla Tarnanen pitää perheyrityksen valttina joustavuutta. Yritys on sopivan pieni ja ketterä, mutta samalla riittävän iso ja uskottava.

Miten vahvistaa yhteishenkeä? 4 vinkkiä tiiviimpään työyhteisöön

Etätyön lisääntyessä me-hengen tärkeys kasvaa entisestään. Hyvät esimiestaidot ovat sen keskeinen peruspilari, mutta myös kollegoiden välistä vuorovaikutusta kannattaa edistää.

Matti Ruuska on silliyrittäjä henkeen ja vereen: Palasi vielä kerran yrittäjäksi johtamaan Suomen ainoaa sillitehdasta

Kun sillikonkari Matti Ruuska myi omistamansa Boyfood-silliyhtiön, hän katui sitä heti. Nyt hän johtaa Suomen Sillikonttoria ja aikoo palauttaa kotimaisen sillinjalostuksen kunnian.

Lapualta Amazoniin – Jukka-Pekka Kallio kasvattaa vauhdilla lattiabisnestä verkossa ja haaveilee ”lattioiden Ikean” perustamisesta

Kuukauden yrittäjä Jukka-Pekka Kallio uskoo kasvuun koronakriisinkin keskellä. Nyt lapualaista lattiaa saa myös Amazon-verkkokaupasta.

Kahden päivän lamaannus vaihtui toimintaan: Minna Parikka hyppäsi lentokoneeseen, otti ohjat omiin käsiinsä ja ratkaisi koko yrittäjäuransa vaikeimman tilanteen

Tunnetun kenkäsuunnittelijan 15 vuoden yrittäjäuran vaikein hetki osui yrityksen ensimmäisiin vuosiin. Valmistajan takia kokonainen kenkämallisto oli jäädä tekemättä.

Kaaoksen keskelle hyvää: Korona innosti yrittäjät lahjoittamaan yli 5 000 suojavisiiriä

Keskisuomalaiset yrittäjät lahjoittivat 60 000 eurolla suojavisiireitä hoivakodeille ympäri Suomea. Tempaus sai alkunsa, kun yrittäjät huolestuivat vanhusten turvallisuudesta korona-aikana.

Yritysjohtajan opit kriisinhallinnasta: Älä luule tietäväsi kaikkea, opi nopeasti uutta ja sopeudu tilanteeseen

Kriisit ovat usein arvaamattomia. 35 vuoden ura on opettanut Bengt Westerholmia varautumaan myös odottamattomaan. Hän jakaa oppinsa.

Näin johdat henkilöstöä kriisitilanteessa – 4 vinkkiä haastavassa tilanteessa selviämiseen

Koronakriisi pakottaa pohtimaan henkilöstön johtamista uudella tavalla. Yrittäjän on helpompi ottaa haastava tilanne haltuun, kun tietyt peruspilarit ovat kunnossa.

Pashan markkinajohtaja tulee idästä ja tähtää länteen: Tehokas tuotekehitys on kuukauden yrittäjän kasvun reseptissä tärkein ainesosa

Lieksan Laatuherkut on kasvava elintarvikeyritys, joka ponnistaa Pohjois-Karjalasta muualle Suomeen ja pian myös ulkomaille. Toiminnan pohjavireenä on toimitusjohtajan Teijo Lyytisen mukaan kotiseuturakkaus.

Lataa lisää