Johtaminen

Pomo, älä astu tähän miinaan: Hauskuuden korostaminen pilaa työilmapiirin
Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen on huomannut, että työyhteisöissä on nykyisin liian kivaa.

Pomo, älä astu tähän miinaan: Hauskuuden korostaminen pilaa työilmapiirin

Pk-yrittäjä ei saa unohtaa työrooliaan. Liika kaveeraaminen voi johtaa eripuraan työpaikalla.

|

Viikonlopun jälkeen työpaikan aamupalaverissa odottavat pomon itseleipomat voisilmäpullat tai metsästä poimitut sienet, jotka kuka tahansa voi viedä kotiin pakastettavaksi.

Keskustelut ovat rentoja, vähän kuin olisi hyvän ystävän kanssa ravintolassa. Työtoverit järjestävät jatkuvasti tapaamisia työpäivän jälkeen. Lopulta työtä tärkeämmäksi nousee hauskuus, joka korostuu myös johdon palopuheissa.

Kuulostaa unelmatyöpaikalta, mutta yhä useammin yllä mainitut esimerkit vievät kohti epätervettä työilmapiiriä.

Tämän on huomannut organisaatiopsykologi Pekka Järvinen. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus erilaisten työyhteisöjen ja organisaatioiden kouluttamisesta sekä konsultoimisesta muutos-, kehittämis- ja konfliktitilanteissa.

Koolla on väliä

Työuransa aikana Järvinen on nähnyt työelämän murroksen. Työn kuormittavuus ja vaatimukset ovat ohjanneet organisaatioita korostamaan kaveruutta. Hyvän fiiliksen koetaan tasapainottavan stressaavaa ja paineistavaa työtä. Samaan aikaan työnantajat kuvittelevat pitävänsä kiinni osaajista tarjoamalla heille olkapäätään, hauskuutta ja vapautta.

‒ Monilla työpaikoilla on unohdettu tyystin ammatillinen käyttäytyminen. Samoin kuin meillä on ystävänä ja vanhempina roolit, niin työpaikalla tulisi olla esimerkiksi työntekijän tai johtajan roolissa.

Ongelma syntyy jo pelkästään siitä, ettei toiminta anna tilaa erilaisille persoonallisuuksille, mikä saattaa synnyttää esimerkiksi kuppikuntia tai lisätä ulkopuolisuuden kokemuksia. Jokaisesta samat asiat eivät tunnu mukavilta.

Roolien unohtuminen heijastuu nykypäivän johtamiseen. Esimerkiksi toimitusjohtajan tehtävä on haastava missä tahansa organisaatiossa. Järvisen arvion mukaan pienyrityksessä se on ehkä kaikkein vaikein. Tai ainakin se vaatii tyystin erilaista roolia kuin isossa pörssiyhtiössä.

Johtajaa tarkkaillaan ja hänen toiminnastaan otetaan mallia. Lähtökohtaisesti pienessä yhteisössä johtaja on esikuva kaikelle toiminnalle. Isossa työntekijämassassa johtajat vaikuttavat vain osaan koko organisaatiosta. Pienessä yhteisössä toimitusjohtaja luo kasvot koko yritykselle ja sen työntekijöiden käytökselle.

‒ Jos esimies on aina myöhässä, hän ei voi vaatia työntekijöiltä täsmällisyyttä. Johtajan on oltava johdonmukainen toiminnassaan ja arvioitava omaa käytöstään suhteessa muihin, Järvinen painottaa.

‒ Esimiehen tekemät valinnat ohjaavat erityisesti pienyritystä, kun taas isommassa organisaatiossa kaikki työntekijät eivät ole yhden esimiehen vaikutuspiirissä.

Kaveruus estää kehityksen

Esimiehen on pystyttävä ottamaan huomioon ihmisten erilaisuus myös ammatillisen osaamisen näkökulmasta. Jos työyhteisöä rakennetaan vain sen mukaan, kuka on kivoin kaveri, lopputulos ei johda Järvisen mielestä yrityksen normaaleihin päämääriin: kehitykseen ja kasvuun. Työpaikat tarvitsevat kilttien ja kivojen tyyppien lisäksi kyseenalaistajia ja epäkohtiin puuttujia.

‒ Kaikkien ei tarvitse olla kavereita keskenään, mutta jokaisen kanssa on tultava toimeen.

‒ Ensinnäkin on hyväksyttävä se, että ristiriitoja syntyy. Harvoin työpaikalla riitelevät ihmiset, vaan asiat. Se tuntuu unohtuneen, Järvinen jatkaa.

Se kiva pullia leipova ja sieniä tuova pomo saattaa kokea parannusehdotukset tai häntä koskevan palautteen loukkaavaksi ja ottaa ne henkilökohtaisesti. Tällöin hän unohtaa ammatillisen roolinsa ja jättää päälle kaverin roolin, joka kostautuu.

Tästä syntyy kierre, jossa alaiset eivät lopulta uskalla puuttua esimiehen tekemisiin ja antaa palautetta.

‒ Liian monella työpaikan kehityksen tiellä on ajatus siitä, että joku suuttuu, jos annan palautetta, Järvinen huomioi.

Tasavertainen kohtelu lisää luottamusta

Pienyrityksessä tilanteiden korjaamisen tekee hankalaksi se, ettei toimitusjohtajalla ole esimiestä, joka voisi puuttua epäasialliseen tai vääränlaiseen käyttäytymiseen. Tämän vuoksi pk-yrityksen toimitusjohtajalta vaaditaan hyvää pelisilmää ja taitoa arvioida omaa tekemistään analyyttisesti, Järvinen muistuttaa.

‒ Esimiesasemassa olevan täytyy pohtia käytöstään alaisiaan kohtaan. Tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu vähentää työpaikan eripuraa ja näin vaikuttaa merkittävästi hyvään henkeen.

Myös työntekijöille on annettava sanavaltaa. Kun nämä kokevat potentiaalinsa tulevan hyödynnetyksi, he ovat varmemmin tyytyväisiä.

Järvisestä pärstäkertoimella johtaminen on nykytyöelämässä vanhentunut käsite. Se ei ole kuitenkaan hävinnyt, vaan muuttanut muotoaan.

‒ Esimiehellä saattaa olla erilaisia rooleja, miten hän toimii eri alaistensa kanssa. Jos esimies nostaa toiset erityisasemaan, se herättää muussa työyhteisössä epäluottamusta.

 

 

Fakta

4 x Johda työyhteisö paremmaksi

Vastaa odotuksiin. Pohdi omaa käytöstäsi esimiehenä. Vastaa esimerkiksi kysymyksiin siitä, miten toimit ja edistät osaltasi oman ja muiden roolien toteutumista.

Tee pelisäännöt selväksi. Kun rakentaa omaa rooliaan, on lähdettävä liikkeelle isommasta kokonaisuudesta. Vastaa kysymyksiin: Mikä on yrityksen tapa toimia? Miten yrityksen työntekijät työskentelevät onnistuessaan entä, kun vastaan tulee ristiriitoja? Kerro selvästi, mikä on oikea malli ja noudata myös itse näitä sääntöjä.

Kuuntele ja opi. Älä pelkää palautetta, vaan pyydä sitä. Kuuntele, mitä muilla on sanottavaa ja opi siitä. Ymmärrä ammatillinen roolisi ja muovaudu sen mukaan. Palautteen antaja ei ole yhtä kuin hankala persoona. Jätä liika kaveruus työn ulkopuolelle. Opettele käyttäytymään ammatillisessa roolissa.

Hyödynnä osaaminen. Ota huomioon erilaiset työntekijät ja heidän vahvuutensa. Monipuolinen osaaminen, potentiaalin hyödyntäminen ja oikea roolitus vievät yritystä kohti parempia tuloksia.

Miten yrittäjä voi ratkaista riidat työpaikalla? Puutu nopeasti ja puhu

Hyvän työyhteisön merkki on se, miten konfliktitilanteet pystytään käsittelemään.

Miten syntyy vahva yrityskulttuuri? Katso Juho Toivolan neuvot

Työpsykologi listaa, mitä yrityskulttuuri tarkoittaa, miten sitä voi kehittää ja miksi se on tärkeää.

Taidot opitaan koulussa, tehokkuus työmaalla

Yrittäjän resurssit eivät riitä kouluttamaan työntekijöitä pystymetsästä. Työharjoittelulle on silti perusteet, kirjoittaa Korson Sähkö-Yksikön Sami Haatanen.

Aina ei tarvitse olla startup – Miten perinteinen yritys kasvaa gaselliksi?

Helsingin Kurottajapalvelu on onnistunut luomaan työpaikalle asenteen, jossa kaikki tekevät työtä yrityksen eteen.

Tahdotko esimieheksi? Mieti, pystytkö elämään näiden asioiden kanssa

Esimiehen työ on äärimmäisen antavaa. Kaikista ei kuitenkaan ole siihen, kirjoittaa Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto.

Nuoren miehen kuolema järkytti – työturvallisuudesta tuli ykkösjuttu

Traaginen onnettomuus osoitti aikoinaan työturvallisuuden merkityksen. Sen parantaminen on paras päätökseni, kirjoittaa Meri-Porin Kuormauksen Marko Pakarinen.

Vähemmän on enemmän – 4 vinkkiä ajanhallintaan

Suuremmat työtunnit eivät välttämättä tarkoita parempaa tulosta. Rauhoittuminen luo tehokkuutta, kirjoittaa M Roomin toimitusjohtaja Markku Kosonen.

Mitä arvot kertovat yrityksestäsi? Vältä näitä sanoja

Yleisimpien fraasien julistaminen ja ”pakkovastuullisuus” ovat epäuskottavia.

Mikä on unelmasi ja miten sen voi saavuttaa?

Visio ja strategia täytyy miettiä huolella ja välttää turhia latteuksia.

Lataa lisää