Johtaminen

Pomot alas norsunluutornista: Työilmapiiri vaatii vaalimista

Pomot alas norsunluutornista: Työilmapiiri vaatii vaalimista

Raisiolaisyrityksessä hyvän työilmapiiriin tehdään aktiivisesti töitä. Kaikkia pidetään perheenjäseninä, ja ongelmat nostetaan keskusteluun heti.

| |

Työyhteisön hyvän ilmapiirin luominen lähtee jokaisesta ihmisten välisestä kohtaamisesta, ei korulauseista, kertoo Raision Sähkö-INSTO Oy:n toimitusjohtaja Kirsi Gröndahl-Lindén.

Työilmapiirillä tarkoitetaan työyhteisössä vallitsevaa tunnetilaa, johon vaikuttavat monet yhteisön sisäiset ja ulkoiset tekijät. Lähes 50-vuotiaassa perheyrityksessä hyvän ilmapiirin eteen on tehty määrätietoisesti töitä. Se on tuottanut tulosta, ja yrityksessä tehdään pitkiä työuria.

Marraskuussa yritys sai tekemästään työstä tunnustusta, kun Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry valitsi Raision Sähkö-INSTO:n Vuoden 2020 sähköurakoitsijaksi. Palkitsemisperusteissa mainittiin muun muassa hyvä työilmapiiri.

Yrityksen perusti Gröndahl-Lindénin isä Pentti Gröndahl vuonna 1972. Gröndahl-Lindén oli yrityksessä mukana jo 15-vuotiaana, kesätyöntekijänä, mutta perheyrityksessä jatkaminen ei ollut hänelle itsestäänselvä valinta. Toisaalta yritys on aina tuntunut hänestä kodilta.

– Jos mietin parikymppisen itseni tekemiä valintoja, joiden vuoksi jäin yritykseen, tekisin todennäköisesti samat päätökset uudelleen.

nimi: Raision Sähkö-INSTO Oy
toimiala: sähköurakointi ja -asennukset, kodintekniikan ja sähkötarvikkeiden kauppa
perustettu: 1972
liikevaihto: 8,9 miljoonaa euroa (12/ 2019)
liiketulos: 500 000 euroa (12/ 2019)
henkilöstö: 60

Nykyään perheyrityksessä työskennellään jo kolmannessa polvessa, mutta Gröndahl-Lindénille on tärkeää, että kaikkia pidetään yrityksessä perheenjäseninä riippumatta todellisesta sukulaisuussuhteesta.

– Jaamme yhdessä ilot ja surut. Pitää muistaa, että ihmistä ei voi jakaa työpersoonaan ja yksityishenkilöön, vaan yksityiselämän murheet heijastuvat työntekoon ja toisinpäin. Jos tätä haluaa ajatella numeroilla, niin kyllähän hyvinvoiva työntekijä ja hyvä työyhteisö tekevät parempaa tulosta kuin päinvastaisessa tilanteessa.

Gröndahl-Lindén kokee, että yrityksen vahva yhteishenki ilmeni erityisesti vuonna 1990, kun yrityksen perustaja menehtyi lomamatkallaan sairauskohtaukseen, ja vuonna 2002, jolloin silloinen toimitusjohtaja menehtyi tapaturmaisesti vapaa-ajallaan.

– Ne olivat tapahtumia, joissa yhteinen pyrkimys pysyä järkkymättä vahvana näkyi koko henkilöstössä. Aivan toisentyyppisestä yhteen hiileen puhaltamisesta oli kyse vuonna 2018, jolloin kiky herätti ja kuumensi tunteita, mutta meillä päästiin tuolloinkin ilman suurempia ongelmia molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.

Demokratia on tekoja, ei tyhjiä lupauksia

Gröndahl-Lindénin mukaan työyhteisön avainasemassa on hyvä yhteishenki, jota luodaan joka päivä.

– Välillä ihmettelen, miten olemme onnistuneet löytämään sellaiset henkilöt, joiden kemiat kohtaavat niin hyvin. Työskentelemme kaikki samalla draivilla, eikä kenelläkään mene nenä pienestä solmuun.

Gröndahl-Lindén laskeskelee, että yrityksen lähes 50 toimintavuoteen mahtuu vain jokunen täysin epäonnistunut rekrytointi. Yritys ei ole koskaan käyttänyt ulkopuolista rekrytointipalvelua, sillä jokaiseen työhaastatteluun suhtaudutaan mahdollisena ensitapaamisena tulevan työkaverin kanssa.

Gröndahl-Lindén painottaa, että työntekijät ovat yrityksen käyntikortti maailmalla. Aktiivinenkaan markkinointi ei ole hyödyksi, jos työntekijät ovat eri maailmasta kuin yrityksen arvot ja lupaukset.

Reiluus on työyhteisön ilmapiirin luomisessa erittäin tärkeää. On tärkeää, että kaikenlaisilta huhupuheilta ja juoruilta katkaistaan siivet heti alkuunsa.

– Tästä esimerkkinä vuosien takainen tapaus, jolloin työntekijä oli kuullut huhun aikomuksestamme erottaa hänet. Tarkoitus oli täysin päinvastainen! Ellei kyseinen henkilö olisi itse kysynyt huhun paikkansapitävyyttä, yrityksellemme tärkeä henkilö saattaisi tällä hetkellä olla tärkeä jossakin toisessa yrityksessä.

Vuosikymmenten aikana yrityksen johtamistapa on muuttunut autoritäärisestä demokraattiseksi. Yksi konkreettinen osoitus siitä on ovien aukeneminen: yrityksen johto ei saa jäädä ovien taakse ja ajanvaraussysteemin päähän.

– Kyllähän täällä naureskellaan, että huoneessani on jatkuvasti joku ja ovella seuraava jonossa.

Demokratia ei saa jäädä tyhjäksi lupaukseksi, Gröndahl-Lindén painottaa. Työntekijät voivat nostaa työhön liittyviä asioita keskusteluun yrityksen yhteisessä WhatsApp-ryhmässä. Yrityksellä on myös ryhmä, jossa pomot ja asentajista valitut edustajat pääsevät tarvittaessa vaihtamaan mielipiteitä ja ratkomaan työhön liittyviä pulmia.

– Jos jotain inhoan, niin kasvottomuutta. Meillä työntekijä ei ole vain numerosarja palkanlaskennassa, vaan ihminen tulee ennen euroa, Gröndahl-Lindén tiivistää.

”Äiskä” jo ennen omia lapsia

Gröndahl-Lindén pitää empaattista johtamistapaa itselleen luontevana.

– Töissä minua kutsuttiin äiskäksi jo ennen kuin minulla oli omia lapsia, ja olen saanut työntekijöiltä myös äitienpäiväkortteja ja kunniakirjan sitoutumisesta henkilökunnan hyvinvointiin.

Koronapandemian aikaan kannustamisen koko repertuaari ja vähän enemmänkin on pitänyt ottaa käyttöön. Koska Gröndahl-Lindén ajattelee yritystä ihmisten kautta, hänelle vaikeinta on ollut lomautuslappujen kirjoittaminen.

– Tuntuu, että tässä tilanteessa vakuutellaan puolin ja toisin kaikenlaista. Työntekijät vakuuttavat, että he ymmärtävät tilanteen ja minä vakuuttelen itselleni ja muille, että kyllä kaikki järjestyy.

Tulevaisuuteen on kaikesta epätietoisuudesta huolimatta syytä suhtautua optimistisesti, hän painottaa.

– Yritys on selvinnyt kahdesta talouslamasta, eikä luovuttaa saa nytkään, vaikka epävarmuus olisi kuinka piinavaa.

Fakta

4 x vinkit työyhteisön kehittämiseen

1. Ymmärrä yhteisön merkitys. Jos kyseessä ei ole yksinyrittäjä, ympärillä on työyhteisö. Se kannattaa nähdä rikkautena, joka mahdollistaa asioita, jotka eivät muuten onnistuisi.

2. Pomot alas norsunluutornista. Työntekijä – tai kukaan muukaan – ei saa jäädä kasvottomaksi. Siksi johdon kannattaa tulla lähelle ja pitää ovet auki.

3. Rehellisyys. Itselleni rehellisyys ja avoimuus ovat tärkeitä ohjenuoria. Epärehellisyys kumuloituu ja monistuu helposti, joten sille ei kannata antaa tilaa.

4. Oikeidenmukaisuus. Tämä voi kuulostaa samalta kuin rehellisyys, mutta ei se itse asiassa ole ihan sama asia. Oikeudenmukaisuus syntyy jokaisesta tehdystä oikeasta päätöksestä.

Vinkit antoi Raision Sähkö-INSTO Oy:n toimitusjohtaja Kirsi Gröndahl-Lindén.

Miten hallitus tukee kasvua? 3 keinoa kasvun kiihdyttämiseen

Hyvä hallitus tuo yritykseen sparrausapua sekä täydentävää osaamista. Myös hallituksen jäsenten omat verkostot vievät yritystä eteenpäin kasvun tiellä.

Modulight kasvoi laseralan huipputekijäksi: Kuukauden yrittäjä avaa, miten hengissäpysymiskamppailu vaihtui menestykseen

Seppo Orsila on ollut kehittämässä laseralan huippututkimuksesta maailmalla menestyvän vientiyrityksen. Tie tiedeyhteisöstä kansainväliseen menestykseen vei yli 10 vuotta, mutta se kannatti.

Kasvu haastaa johtajan: Vincitin Mikko Kuitunen kertoo isoimmat oivalluksensa työntekijöiden johtamisesta

Vincit on kasvanut 13 vuodessa pörssiyhtiöksi ja usean sadan henkilön työyhteisöksi. Kasvu on haastanut toimitusjohtajan miettimään työntekijöiden johtamista uudella tavalla.

Moni asia on muuttunut 10 vuodessa, mutta yksi pysyy: Kuukauden yrittäjä pitää valmistuksen Suomessa

Tamperelaisen Piruetin toimitusjohtaja Susanna Etula luottaa yrityksensä toiminnassa kotimaisuuteen. Hänen johdollaan liikevaihto ja -tulos ovat kasvaneet. Nyt yrityksessä on mukana koko perhe.

Sarjayrittäjä Kim Heiniö on ollut kehittämässä yli sataa ravintolakonseptia: Olen ollut sielultani yrittäjä koko elämäni

Soupster Familyn toimitusjohtaja Kim Heiniö kertoo, että onnistumisessa keskeisiä tekijöitä ovat olleet isot riskit, tuuri, hyvät ihmiset ja ripaus uhkarohkeutta.

Miksi ideoita ei viedä käytäntöön? 4 huomiota innovaatioista

Uudenlainen ajattelukyky ja innovaatiot vaativat yritykseltä tiettyjä toimia. Yrittäjä Ari Huusko kertoo, miten pk-yrittäjät voivat tukea innovaatioiden syntyä.

21-vuotias yrittäjä tavoittelee kovaa kasvua – Miljoonan liikevaihto ylittyi jo

Lukiolaispoikien perustama firma on muutamassa vuodessa kasvanut yli miljoonan liikevaihtoa pyörittäväksi ohjelmistotaloksi, ja suunta on edelleen ylöspäin.

Välivuosi venyi ja vei perheyrityksen johtoon: Nyt Toni Keinänen pyörittää kansainvälistä romukauppaa

Kuukauden yrittäjä on työskennellyt lähes puolet elämästään perheyrityksessä. Hänen johdollaan Romu Keinänen Oy tekee noin 36 miljoonan euron liikevaihtoa.

Medkit Finland täräytti läpi hurjan kasvutavoitteen: Nyt horisontissa siintää 30 miljoonan raja

Kuinka menestyä yhdellä maailman kilpailluimmista toimialoista? Ensihoitotuotteisiin erikoistunut oululainen yritys on onnistunut siinä.

Lataa lisää