Johtaminen

Vaasalaisyritys takoo listahittejä Japanissa: Musiikkivienti vaatii taustatietoa ja riskinottoa

Vaasalaisyritys takoo listahittejä Japanissa: Musiikkivienti vaatii taustatietoa ja riskinottoa

Musiikkikustantamo Sugar House Publishing tehtailee listahittejä pääosin Aasian-markkinoille. Sen käsialaa on peräti 50 listaykköstä Japanissa.

| |

Jos sinulta kysyttäisiin, mitä vanhalta Suomen Sokerin Vaasan-tehtaalta nykyään viedään Japaniin, mitä vastaisit? Ehkä jotain Muumeihin liittyvää?

Ei, vaan musiikkia. Vaasalaisella Sugar House Publishingilla on meriittilistallaan muun muassa 50 Japanin listaykköstä, joista 10 on saavuttanut myös maailman myydyimpien kappaleiden listaykkösen aseman – muutamia saavutuksia mainitaksemme.

Vaasalaisten yli vuosikymmenen uurastus Aasian-markkinoilla on nostanut yrityksen niin vakiintuneeseen asemaan, että sen puoleen käännytään ympäri maailmaa silloin, kun tavoitteena on pyrkiä Aasiaan.

Toimitusjohtaja Ann Slangar oli vahvasti mukana musiikkibisneksessä jo ennen Sugar House Publishingia. Vuonna 1998 hän oli perustanut sisarensa Pia Slangarin kanssa levy-yhtiön nimeltä DeeKay Records.

Euroviisuista saatu noste sai siskokset pohtimaan kustannusyhtiön perustamista, ja tältä pohjaltaa syntyi Sugar House Publishing. Ann Slangarin lisäksi yhtiössä on ollut alusta eli vuodesta 2004 asti mukana tuottaja Jan ”Janne” Hyöty, mutta Pia Slangar on sittemmin lähtenyt yhtiöstä. Yhtiön kolmantena päähenkilönä vaikuttaa nykyään Mats Granfors.

Kustannustoiminta käynnistyi vanhalla sokeritehtaalla aluksi pienimuotoisesti, mutta vuoden 2008 Midem-messuilla Ranskassa tapahtui käänne, joka määrittää Sugar House Publishingin toimintaa edelleen. Kyseessä on yksi maailman suurimmista kansainvälisistä musiikkiteollisuuden tapahtumista. 12 vuotta sitten japanilainen musiikkikustantaja Soundgraphics etsi siellä eurooppalaisia yhteistyökumppaneita.

– Yhtiö on musiikillisesti hyvin korkeatasoinen, ja heille kysymys on soittamisesta, ei pelkästään biiteistä. Lisäksi japanilaisessa musiikissa on tapana sekoittaa eri tyylejä, ja kappaleissa on erikoisia sointujen vaihtoja. Monilla meidän tekijöillämme taas on taustaa esimerkiksi jazzin ja funkin puolella, mikä vakuutti Soundgraphicsin tyypit.

Listaykköstä toisensa perään

Japanin-markkinat eivät auenneet vaasalaisille kertarysäyksellä, vaan aikaa kului uuden oppimiseen. Opeteltavaa riitti niin japanilaisessa bisneskulttuurissa, musiikkimarkkinassa, melodioissa kuin kielessäkin. Vaikka vaasalaiset tekevät demokappaleiden sanoitukset englanniksi, heidän on pidettävä jatkuvasti mielessään kieliryhmien foneettiset erot, jotta kappaleet kuulostavat hyvältä myös japaniksi käännettyinä.

– Japanilaiset sanovat kohteliaasti, että japanilainen musiikki ei ole meillä automaattisesti geeneissä. Jos jokin kappale ei toimi Japanissa, syyksi sanotaan yleensä, että se on liian länsimainen.

nimi: Sugar House Publishing Ab Oy
toimiala: musiikkituotanto ja -kustantaminen
liikevaihto: 109 000 euroa (12/2019)
liiketulos: plussalla
henkilöstö: ei palkkalistoilla, vaan tekijät toimivat omien yritystensä kautta

Alkuvuonna 2009, Sugar House Publishing järjesti uusille japanilaisille yhteistyökumppaneilleen biisileirin lumisessa Vaasassa. Japanilaiset ihastuivat Suomen talveen ja biisejäkin tehtiin, mutta niistä ei kuulunut mitään yli kahteen vuoteen. Sitten alkoi tapahtua paljon ja kerralla.

Vuonna 2011 yksi Vaasan biisileirin kappaleista, poikabändi Kat-Tunin single nimeltä Birth, kohosi Japanin listaykköseksi ja myi platinaa. Vaasalaiset suhtautuivat uutiseen perisuomalaisen vaatimattomasti.

– Olimme iloisia ja yllättyneitä, mutta ajattelimme, että ensimmäinen ykkösemme jää myös viimeiseksi, Slangar kuvailee.

Totuus oli päinvastainen, sillä vaasalaisilla oli sormensa pelissä kuudessa peräkkäisessä Japanin ykkösessä ja kymmenissä muissa niiden jälkeen.

Japanin-menestyksen innoittamana vaasalaiset ryhtyivät 2010-luvun alussa pyrkimään myös Etelä-Korean musiikkimarkkinoille. He osoittautuivat pioneereiksi, sillä korealainen K-pop jysähti maailman tietoisuuteen vuonna 2012 eteläkorealaisen PSY:n esittämän Gangnam Style -kappaleen muodossa.

Nykyään yrityksellä on useita alikustantajia sekä Japanissa että Etelä-Koreassa, ja muutaman vuoden ajan he ovat rakentaneet verkostoaan Kiinassa, Taiwanissa, Hongkongissa ja Singaporessa.

Musiikkibisnes on kovaa riskinottoa

Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, miten paljon musiikkimaailmassa tehdään ilmaista työtä omalla riskillä. Jos esimerkiksi japanilaisten kappaletilaus poikii tuhat tarjottua ehdotusta, se tarkoittaa, että 999 tekijää ottaa kilpailussa takkiin, sillä heidän työtään ei julkaista eikä siitä tule rojalteja tekijöidensä tilille. Tekijöille ei siis makseta työnteosta, vaan tulot koostuvat siitä, miten kappale tuottaa ajan mittaan.

Slangar kertoo, että isolle artistille tehdyn kappaleen voi odottaa tuottavan 5–7 vuotta, aloittelevan artistin tapauksessa 2–3 vuotta, ellei artisti ala niittää suurempaa menestystä.

Japanin musiikkimaailma on siitä erikoinen, että maassa myydään edelleen paljon CD-levyjä, ja samasta levystä voidaan ottaa useita erilaisia painoksia. Oma lukunsa ovat kiertue- ja making-of-DVD:t sekä best of -kokoelmalevyt, jotka kaikki poikivat rojalteja musiikintekijöille.

Sugar House Publishingin tuloista 97–98 prosenttia tulee ulkomailta, valtaosin Aasiasta.

Korona hyydyttänyt bisnestä

Koronapandemia on kurittanut myös musiikkimaailmaa. Koska kiertueet ovat tauolla, kiertuetaltiointeja ei julkaista. Lisäksi musiikin myynti on myös Japanissa siirtynyt enemmän digitaaliseen suuntaan.

Koronan vaikutusta on sekin, että ennen vaasalaisilta tilattiin kappaleen itsensä lisäksi kappaleen tuotanto, mutta nykyään tuotannot tehdään enenevissä määrin kohdemaissaan.

Sugar House Publishingin onneksi he olivat pienentäneet tiiminsä kokoa jo ennen koronaa. Yrityksellä ei ole palkattuna työntekijöitä, vaan kaikki toimivat omien yritysten kautta. Vielä muutama vuosi sitten heillä oli 30 tallisäveltäjää.

Tekijöiden koulutus ja hallintopuoli alkoivat kuitenkin viedä Slangarin ja Hyödyn kaiken ajan, joten vuonna 2018 he päättivät pienentää tiimin puoleen.

Slangarin mukaan musiikkia tehdään erityisesti rakkaudesta lajiin, mutta pelkällä musiikin tekemisellä on Suomessa lähes mahdotonta elää. Alalla käytännössä kaikilla on muitakin töitä esimerkiksi musiikinopettajina tai aivan muilla aloilla.

– Nyt, kun korona on syönyt musiikin tekemisestä saatuja tuloja entisestään, alan ihmiset tekevät entistä enemmän niitä muita töitään, mikä taas vähentää musiikin tekemiseen jäävää aikaa entisestään. Toivon todella, että tämä hankala kausi päättyy pian, Slangar summaa.

Fakta

3 x konkarin vinkit kansainvälistymiseen

1. Tärkein ensin: hakeudu kansainvälisiin piireihin. Ei kukaan tule ovelta hakemaan, vaan esimerkiksi meille on ollut tärkeää osallistua kansainvälisten kustantajien järjestämille leireille ja alan kansainvälisille messuille. Kun ensin itse hakeutuu oikeiden ihmisten tietoisuuteen, tulevaisuudessa tilanne voi kääntyä toisinpäin, jolloin te olettekin niitä, joiden luokse hakeudutaan.

2. Fokusoi. Ei esimerkiksi Aasian markkinoille mennä sellaisella mentaliteetilla, että hoidellaanpas tätä Aasia-hommelia tässä vähän vasemmalla kädellä. Sinne pitää oikeasti haluta mennä.

3. Ymmärrä numeroita. Omasta puolestani voisin lähettää suomalaisille musiikkioppilaitoksille sellaisia terveisiä, että opettakaa musiikin lisäksi bisnespuolta. Ei riitä, että osaa soittaa ja laulaa, vaan pitää oikeasti tajuta sopimus- ja veroasioita ja sitä, miten bisnes toimii eri alueilla.

Vinkit antoi Sugar House Publishingin toimitusjohtaja Ann Slangar.

Näin karaokealan pioneeri aikoo menestyä kansainvälisillä areenoilla

Singa on täysin digitaalinen karaokepalvelu, joka syntyi halusta uudistaa koko toimiala kertaheitolla. Pääomasijoittajien innostus mahdollisti suuren tavoitteen.

Kuukauden yrittäjän sinnikäs ponnistus tuo tulosta: Vientiä jo 30 maahan

Lapuan Kankureiden Esko Hjelt painottaa, että luottamuksen rakentaminen kansainvälisiin asiakkaisiin vaatii malttia.

16-vuotiaat vitsailivat 100 000 euron liikevaihdosta – Neljä vuotta myöhemmin liikevaihto on lähes puoli miljoonaa

Oma podcast, ensimmäinen työntekijä ja kasvava liikevaihto. Palsin nuorella yrittäjäkaksikolla on takanaan onnistunut vuosi.

Lapualta Amazoniin – Jukka-Pekka Kallio kasvattaa vauhdilla lattiabisnestä verkossa ja haaveilee ”lattioiden Ikean” perustamisesta

Kuukauden yrittäjä Jukka-Pekka Kallio uskoo kasvuun koronakriisinkin keskellä. Nyt lapualaista lattiaa saa myös Amazon-verkkokaupasta.

Pohjanmaalainen perheyritys on arvostettu maailmalla: Sarins båtar vie veneitä 16 maahan

Sarins båtar -perheyrityksellä on asiakkaita ympäri maailmaa. Hyvä maine, pitkä historia ja tiiviit suhteet perheenjäseniin ovat kasvattaneet liikevaihtoa tasaisesti.

Vientiyrityksen kasvutekijöinä vankka maine ja uudet patentit: ”Elämme tämän kriisin yli”

Vienti ei koskaan ole riskitöntä. Koronavirus osui yllättäen myös maatalouskoneita yli 40 maahan vievään Elhoon. Tärkeintä on nyt pitää kassa toimintakykyisenä.

Pashan markkinajohtaja tulee idästä ja tähtää länteen: Tehokas tuotekehitys on kuukauden yrittäjän kasvun reseptissä tärkein ainesosa

Lieksan Laatuherkut on kasvava elintarvikeyritys, joka ponnistaa Pohjois-Karjalasta muualle Suomeen ja pian myös ulkomaille. Toiminnan pohjavireenä on toimitusjohtajan Teijo Lyytisen mukaan kotiseuturakkaus.

Selkeät suunnitelmat, sopimukset ja työnjaot veivät ohjelmistotalon gaselliksi – Tulevaa kasvua himmentää korona

Tamperelainen Unikie on kehittynyt viidessä vuodessa 250 henkilön kannattavaa kasvua tekeväksi yritykseksi. Koronavirus on ensimmäinen kasvuennusteisiin odottamattomasti vaikuttava tekijä.

Vastavirtaan kulkija: Kaiutinyritys vie tuotteitaan yli sataan maahan, mutta tuotanto pysyy Suomessa

Genelecin maailmanmenestys perustuu innovaatioihin, musiikin kuluttamisen murrokseen sekä poikkeukselliseen yritysfilosofiaan.

Lataa lisää