Johtaminen

Tiukka kilpailu pakottaa uudistumaan – altavastaajan on pitänyt investoida

Tiukka kilpailu pakottaa uudistumaan – altavastaajan on pitänyt investoida

Piiloset vannoo kotimaisuuden nimeen. Se ei ole nykyään itsestäänselvyys.

|

Investoinnit tuotekehitykseen ja uuteen tuotantotekniikkaan ovat olleet lietolaisen Piilosetin avaimet menestyvään liiketoimintaan. Yritys toimii tiukasti kilpaillulla optisella alalla.

– Pienenä suomalaisena yrityksenä olemme usein altavastaajan roolissa isojen kansainvälisten jättien rinnalla, sanoo Piilosetin Kemia-ryhmän johtaja ja toimitusjohtajan tehtäviä hoitava Riikka Järvinen.

Yksilöllisiä silmälasilinssejä, piilolinssinesteitä ja silmien hyvinvointituotteita valmistava perheyritys palkittiin kymmenen vuotta sitten Valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla. Palkinto jaetaan tänä vuonna 50. kertaa.

Järvinen arvioi alan markkinatilanteen muuttuneen Suomessa kymmenessä vuodessa enemmän kuin muutamassa kymmenessä vuodessa yhteensä.

Nettikauppojen lisäksi markkinoille on tullut kansainvälisiä niin sanottuja halpaketjuja, ketjuuntuminen on lisääntynyt merkittävästi ja monet yksityisomisteiset optikkoliikkeet ovat joko siirtyneet ketjuihin tai lopettaneet.

Piiloset toimittaa tuotteitaan erityisesti yksityisille optikkoliikkeille, kotimaisille optikkoketjuille, apteekkeihin ja päivittäistavarakauppoihin. Yksi yrityksen haasteista on kuluttajakäyttäytyminen.

– Kuluttajat ovat meidän tuotteiden käyttäjiä mutta asiakaskuntamme ovat ammattilaiset siinä välissä. Teemme nykyään myös kuluttajamarkkinointia, jotta kysyntää tulisi esimerkiksi optikkoliikkeen asiakkailta ja he haluaisivat ostaa suomalaisia tuotteita. Harva miettii uusia silmälasien linssejä ostaessaan, mistä maasta ne tulevat.

Tuotekehitys keskeistä

Järvisen mukaan investoinnit ovat auttaneet yhtiötä vastaamaan asiakkaiden muuttuviin vaatimuksiin ja kysynnän nopeisiin nousuihin etenkin piilolinssinesteiden osalta.

– Ilman investointeja ei pysy mukana kehityksessä ja tiukkenevissa vaatimuksissa. Lääkinnällisten tuotteiden vaatimuksissa mennään koko ajan lähemmäs lääkkeitä. Direktiivien, lakien ja standardien määrä kasvaa ja on tehtävä enemmän esimerkiksi kliinisiä tutkimuksia.

Järvinen arvioi, että yhden tuotteen kehittäminen maksaa 600 000–800 000 euroa.

– Tuotekehitys on aina riski. Aika näyttää, miten investoinnit maksavat itseään takaisin.

Piilosetin noin 40 työntekijästä yli 15 prosenttia työskentelee tuotekehityksen parissa päivittäin. Yritys tekee yhteistyötä muun muassa Tekesin, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja eri yliopistojen kanssa. Lisäksi sillä on laatuasioihin ulkopuolinen neuvonantaja.

Järvinen kertoo laatuasioiden ohjaavan toimintaa merkittävästi. On oltava tietyt sertifikaatit ja viennissä myös paikalliset viranomaishyväksynnät.

Uusia tukijalkoja

Piiloset on tehnyt vuosikymmenten aikana isoja investointeja valmistustekniikkaan ja tuotantotiloihin. Tuotantolinjojen määrää on noussut neljään ja valmistuskapasiteetti on moninkertaistunut.

– Voimme vielä nelinkertaistaa tuotannon nykyisillä linjastoilla henkilöstön määrää lisäämällä, Järvinen kertoo.

Tuotteiden määräkin on kasvanut kymmenillä. Yritys on tuonut markkinoille muun muassa uuden tuotesarjan avuksi kuivasilmäisyyteen ja haitalliselta siniseltä valolta suojaavat silmälasilinssit.

Investointien lisäksi Piiloset on hakenut uusia tukijalkoja ja kasvattanut vientiä. Yhtiö aloitti viime vuoden loppupuolella sopimusvalmistuksen ja laboratoriopalvelut muille yrityksille.

Viennin kasvua Järvinen kuvailee merkittäväksi. Yli 60 prosenttia noin viiden miljoonan euron vuosittaisesta liikevaihdosta tulee Suomen ulkopuolelta.

– Esimerkiksi piilolinssien hoitonesteiden tuotantomme on kasvanut nelinkertaiseksi juuri viennin ansiosta ja yli 95 prosenttia liuostuotannosta lähtee ulkomaille. Olemme aloittaneet myös silmälasilinssien viennin.

Vientiä on noin 30 maahan. Isoimpia markkinoita ovat Brasilia, Algeria, Eurooppa, Lähi-itä ja Venäjä. Järvisen kokemuksen mukaan suomalaisuus on viennissä markkinointivaltti viennissä.

– Suomi mielletään puhtaaksi ja luotettavaksi, on puhdas luonto ja vettä. Mielleyhtymät sopivat meidän alan tuotteisiin todella hyvin.

Kotimaista osaamista

Alan koventunut kilpailu ja yleinen taloustilanne eivät tee liiketoiminnasta helppoa. Järvinen sanoo viime vuoden olleen Piilosetille haasteellinen.

– Olemme tehneet paljon töitä päästäksemme kasvattamaan kumppaniverkostoamme.

Yritys täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Järvisen mukaan toiminta on pysynyt kannattavana, ja varat on sijoitettu koko ajan yrityksen ja tuotteiden kehittämiseen.

Järvinen on ylpeä siitä, että Piiloset on pystynyt pitämään tuotteiden kehittämisen, valmistuksen ja niihin liittyvän erityisosaamisen Suomessa. Siihen yritys pyrkii myös jatkossa.

Fakta

3 x Riikka Järvisen tärkeimmät opit

Kumppanit. ”Asiakkaita ja kumppaneita kannattaa kuunnella. On tiedettävä, mikä on heille tärkeää. On hyvä tietää, miten kumppaneilla menee ja mitä niiden omalla markkinalla tapahtuu. Haluamme olla kaikenkokoisten asiakkaidemme tärkeä ja luotettava yhteistyökumppani. Kaikkia kumppanuuksia pitää vaalia ja kehittää jatkuvasti, mitään asioita ei voi pitää itsestäänselvyyksinä.”

Henkilöstö. ”Myös omaa henkilöstöä on tärkeää kuunnella. On varmistettava, että kaikki on kunnossa omassa kotipesässä. Pyrimme olemaan yrityksenä joustava ja huolehtimaan henkilöstöstä. Meillä on esimerkiksi hyvä työterveyshuolto ja kaikilla työntekijöillä on ylimääräiset sairauskuluvakuutukset. Myös kaikki työvälineet pyritään pitämään kunnossa.”

Tuotteet. ”Tuotteiden pitää olla huippukunnossa. On aina parempi, jos voi tarjota jotain vähän enemmän. Korkea laatu ja kotimaisuus ovat meille tärkeitä arvoja.”

Yrittäjän mielessä on jo exit – mutta ensin tuote pitää saada valmiiksi

Marko Höynälän startup-yritys Kipuwex kehittää kipumittaria. Tärkein tavoite on sen markkinoille tuominen.

Tästäkö seuraava hittituote? Papujäätelö syntyi vahingossa

Kipinä oman yrityksen perustamiseen lähti tuotekehityskurssilla ideoidusta härkäpapupohjaisesta jäätelöstä.

Palvelun kehittäminen vaatii sisua ‒ varaudu muuttamaan kaikki

Alkuperäistä visiota ei saa unohtaa, vaikka vastaan tulisi minkälaisia yllätyksiä, sanoo hyvinvointipalvelu Heltiä kehittävä Heiman Khalil.

Missiona maailman pelastaminen – liikeidea syntyi halusta vaikuttaa

Minna Vidgrénin yritys sai alkunsa, kun hän havahtui ilmastomuutoksen haittoihin.

Yrittäjä iski oikeaan aikaan: Vegaanikebab syntyi puolivahingossa

Siva Parlar uskoo, että kebabilla riittää kysyntää ympäri Eurooppaa.

Kokemus vai nuoruuden into? Oululainen startup ei olisi syntynyt ilman pitkää työuraa

Kaltio Technologies sai alkunsa Microsoftin jäljiltä. Palkkatöissä hankittu osaaminen on ollut yritykselle vahvuus.

Hyppy peliyrittäjiksi vei kaverukset todella kiviselle tielle

SyraWisen perustajat Jussi Rautio ja Markus Syrjänen tukevat toisiaan vaikeina hetkinä. Nyt yritys käy kiinnostavia neuvotteluja.

Erilainen polku: Yliopistosta ponnisti yritys, joka on harvinaisuus koko maailmassa

Taideteosten aitoutta tutkiva Recenart valloittaa uutta markkinaa. Yritystä edelsi parin vuoden tutkimushanke.

Taivaalla syntynyt idea vaati vuosien tutkimustyön – ”Riskejä on hamaan tappiin”

Panu Vapaavalta kehitti kylmähoitolaitteen kotikäyttöön. Hän varoittaa liiallisesta optimismista tuotekehitysvaiheessa.

Lataa lisää