Johtaminen

Pitsaa mokaamisesta ja levyraati fiilistä nostamaan – palkita voi muutenkin kuin rahalla
Pipelifen toimitusjohtajan Kimmo Kedonpään mielestä hyvin toteutettu palkitseminen toimii kuin joululahja: siitä tulee hyvä mieli niin antajalle kuin saajallekin.

Pitsaa mokaamisesta ja levyraati fiilistä nostamaan – palkita voi muutenkin kuin rahalla

Bonus hyvästä työstä voi motivoida mutta niin myös yhteinen tekeminen. Parhaimmillaan palkitseminen lisää hyvinvointia.

|

Palkitseminen on taitolaji. Tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisyrityksistä palkitsee työntekijöitään jollain tavalla. Yksi yleinen malli on tulokseen perustuva palkitsemisjärjestelmä.

LVI-alalla toimivan Pipelife Finlandin käytäntöihin kuuluu muun muassa se, että myös mokaamisesta voi saada tunnustusta. Esimerkiksi Utajärven toimipisteessä saa lahjakortin pitseriaan tai leffalippuja, jos kertoo virheestään.

Toimitusjohtaja Kimmo Kedonpää kertoo, että yrityksen jokainen toimipaikka on saanut olla mukana luomassa omia palkitsemisjärjestelmiään.

– Meillä saa tehdä virheitä, mutta on tärkeää, ettei niitä piilotella. Virheistä oppii parhaiten ja haitat voi minimoida, kun mokaamisesta uskaltaa kertoa hyvällä omallatunnolla, Kedonpää sanoo.

Yllätyspalkinnot toimivat

Pipelife Finland muistaa työntekijöitä myös perinteisemmin. Koko henkilökunnalla on tulospalkkausjärjestelmä, jolla voidaan palkita vuosittain hyvästä työstä.

Lisäksi hienoista suorituksista jaetaan yllätyspalkintoja, aina leffalipuista muutaman sadan euron kannustebonuksiin asti.

– Uskon, että palkkiot ja kannustimet ovat tehokkaammillaan, kun ne tulevat yllättäen. Muuten se, ettei joku pääse sataprosenttisesti tavoitteeseen, tuntuu epäonnistumiselta, Kedonpää kertoo.

Yrityksessä palkitaan vuosittain myös muun muassa vuoden esimies, työkaveri, työntekijä ja tiimi.

”meillä saa tehdä virheitä, mutta on tärkeää, ettei niitä piilotella.”

Työntekijöiden huomioiminen ja työn merkityksellisyyden luominen kuuluvat muutenkin Pipelifen yrityskulttuuriin. Työntekijät saavat päättää, miten he tekevät työnsä, ja jokaista negatiivista palautetta kohden on tavoitteena antaa rutkasti positiivista palautetta.

Kedonpää muistuttaa, että palautteen saaminen kuuluu ihmisen perustarpeisiin.

– Pienemmästäkin suorituksesta kannattaa kehua.

Yhteishenkeä levyraadilla

Työntekijöitä kannattaa kuunnella, kun palkitsemisjärjestelmiä kehitetään. Sen on huomannut sähköalan asiantuntija-, tarkastus- ja koulutuspalveluita tarjoavan SSEP Finlandin yrittäjä ja toimitusjohtaja Juha Alhainen.

– Se, mikä motivoi minua, ei välttämättä motivoi lainkaan työntekijöitä. Eri uran vaiheissa olevilla työntekijöillä on hyvin erilaisia tarpeita ja kiinnostuksen kohteita.

Juha Alhainen
SSEP Finlandin toimitusjohtajan Juha Alhaisen mielestä selkeä ja yksinkertainen palkitsemisjärjestelmä toimii parhaiten.

Alhainen muistuttaa, ettei kaiken palkitsemisen tarvitse liittyä rahaan. SSEP:llä kyse on enemmänkin ihmisten säännöllisestä huomioimisesta: sellaista on esimerkiksi kuukausittain järjestettävä levyraati.

– Levyraadin tarkoituksena on nostattaa yhteishenkeä, ja siinä on onnistuttu mainiosti. Meillä koetaan palkitsemiksi esimerkiksi se, että pyrimme järjestämään säännöllisesti erilaisia työhyvinvointia ylläpitäviä liikuntatapahtumia. Lisäksi järjestämme kerran–kaksi vuodessa avoimia kehittämispäiviä, joiden yhteydessä pidämme porukalla hauskaa.

Perinteisiä kannusteita ei ole unohdettu kokonaan. Osa SSEP:n palkkiomallista perustuu yrityksen tulokseen, osa henkilökohtaiseen kehittämiseen.

– Jos työtä tehdään tuloksekkaasti, haluamme jakaa hyvää. Jos suoriutuu hyvin työstään, saa vielä lisää bonusta, Alhainen kertoo.

”jos palkitsemisella saadaan tehostettua työtä, motivoitua työntekijöitä ja vähennettyä sairaspoissaoloja, se voi tuoda käytetyn rahan jopa moninkertaisena takaisin.”

Kustannus, joka tuo hyötyä

Henkilöstön palkitseminen vaatii työnantajalta usein rahallista panostusta. Alhainen huomauttaa, että siitä on kuitenkin hyötyä paitsi työntekijälle, myös työnantajalle. Hyvin toteutettu palkitsemisjärjestelmä lisää työhyvinvointia ja auttaa siksi yrittäjää.

– Jos palkitsemisella saadaan tehostettua työtä, motivoitua työntekijöitä ja vähennettyä sairauspoissaoloja, se voi tuoda käytetyn rahan jopa moninkertaisena takaisin, Alhainen korostaa.

Pipelifen Kimmo Kedonpää muistuttaa, että palkitsemisen pitää olla aidosti kannustavaa. Työnantajan kannattaa ajatella sitä ennen kaikkea investointina yhteisöön ja tekemiseen, ei kuluna.

– Rahalla on iso merkitys. Meidän on toki mietittävä koko ajan, miten voimme palkita niin, että kohtelemme työntekijöitä oikeudenmukaisesti. Olemme olleet siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meillä on mennyt hyvin ja bonusten maksaminen on ollut taloudellisesti mahdollista.

Palkitseminen vaatii työnantajalta pelisilmää.

– Se ei voi mennä siihen, että joku käyttäytyy sääntöjen tai yhteisten etujen vastaisesti, jotta saa henkilökohtaisen palkkion, Kedonpää sanoo.

Fakta

5 x Parempaa palkitsemista

Miksi haluat palkita? Selvitä ensin itsellesi, haluatko muistaa työntekijöitä hyvin tehdystä työstä vai tarjota heille porkkanaa. Valitse sopiva palkitsemistapa sen mukaan, mitä olet tavoittelemassa.

Tee palkitsemisesta juhlaa. Kun palkkion saamisesta tekee vähän isomman jutun ja kannustus tulee yllätyksenä, se ei unohdu heti vaan innostaa sekä palkkion saajaa että koko yhtiötä.

Muista kehua. Aineetonta palkitsemista ei kannata unohtaa. Kehut ja palautteen antaminen saattavat sitouttaa henkilöstöä jopa paremmin kuin bonusjärjestelmä.

Erota voiton jako ja palkitseminen. Sekä henkilökohtaista että yhteistä palkitsemista tarvitaan. Esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriseteleiden jakaminen voi olla monelle iso palkkio, kun taas joku toinen arvostaa enemmän pientä rahallista kannustinta.

Kysy työntekijöiltä. Osallista työntekijät palkitsemisjärjestelmän kehittämiseen. Kysy, mikä henkilökuntaa motivoi aidosti. Äläkä kangistu vanhoihin kaavoihin. Kokeile ja kerää palautetta palkitsemisjärjestelmästä ja pohdi, onko se parantanut yrityksen toimintaa henkilökunnan tai koko yrityksen näkökulmasta.

Esimiestyöllä on yksi tavoite – Se on kasvu

Esimiehen tärkein tehtävä on tunnistaa ihmisten piilevä potentiaali.

Palkkasin puolisoni ja se pelasti paljon

Kun ulkopuolisen palkkaaminen on riski, oma puoliso voi olla juuri tarvittava luottopelaaja, kirjoittaa VJ Maa-aineksen Ville Sainio.

Yrittäjyys on jopa kansalaisvelvollisuus

Parasta yrittämisessä on vapaus. Sen rinnalla tulee vastuu, kirjoittaa Kutomon Fysioterapian ja Liikuntakeskuksen Minna Penttilä.

Monta yritystä päällekkäin: Näin sujuu useamman bisneksen pyörittäminen

Tiina ja Heikki Lehmuskoski pyörittävät neljää yritystä yhtä aikaa. Jokaiselle yritykselle on paikkansa.

Kasvu muutti yrittäjän roolin: Asennustyöt vaihtuivat firman pyörittämiseen

Yksinyrittäjänä aloittaneesta Jonne Kurikasta on tullut lähes 20 ihmistä työllistävä toimitusjohtaja ja esimies.

Miten hyvät tyypit pidetään yrityksessä? Joustavuus on taikasana

Lelukauppias ja ravintolayrityksen vetäjä pyrkivät toteuttamaan työntekijöidensä toiveita, on kyse sitten työvuoroista tai urapolusta.

Pidätkö huolta porukastasi? Sillä on valtava merkitys

Työhyvinvointi syntyy kolmella tasolla. Jos ensimmäisen laiminlyö, muilla ei ole väliä, kirjoittaa Antellin Tomi Lantto.

Säätäminen tulee kalliiksi ja on jopa vaarallista

On yrityksen etu, että työt opetellaan heti oikein. Perehdytys tuo parhaimmillaan rahaa kotiinpäin, kirjoittaa Sparalin Mikael Sparf.

87 uutta työntekijää vuodessa – näin Vainu imaisee heidät mukaan arkeen

Kovassa kasvussa oleva Vainu ajaa uudet työntekijät tarkasti suunnitellun perehdytysputken läpi.

Lataa lisää