Johtaminen

Ohjelmistotalon henkilöstö päättää kaikesta: ”Meillä on fiksuja ihmisiä, jotka tekevät fiksuja päätöksiä”

Ohjelmistotalon henkilöstö päättää kaikesta: ”Meillä on fiksuja ihmisiä, jotka tekevät fiksuja päätöksiä”

Sysart poisti johtotehtävät ja lisäsi läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta ja itseohjautuvuutta. Työtyytyväisyys parani rutkasti.

|

Viitisen vuotta sitten Oulussa ja Helsingissä toimiva ohjelmistotalo Sysart oli käännekohdassa.

Lyhyen ajan sisällä yrityksestä oli lähtenyt monta hyvää työntekijää, pari projektia oli epäonnistunut pahasti ja henkilöstöltä saatu palaute kertoi, että työtyytyväisyys yrityksessä ei ollut kohdallaan.

Silloin firmassa tajuttiin, että perinteinen ja hierarkinen johtamismalli on tullut tiensä päähän.

– Päätimme, että on pakko uusiutua, ja aloimme viedä johtamismalliamme ja -kulttuuriamme kohti itseohjautuvaa organisaatiota, yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Petri Mäenpää sanoo.

Johtamiskulttuurin muutoksessa itivät siemenet myös työtyytyväisyyden paranemiseen.

Lisää läpinäkyvyyttä

Yrityskulttuuri on yrityksen selkäranka, ja se osoittaa, miten työyhteisöä johdetaan.

Kun Sysart lähti uudistumaan, yrityksessä päätettiin, että toiminnan on oltava niin läpinäkyvää kuin mahdollista. Konkreettisesti se tarkoittaa sitä, että henkilöstö otetaan mukaan kaikkiin firmassa tehtäviin päätöksiin hyvissä ajoin.

– Aika monessa perinteisesti johdetussa yrityksessä ihmiset kokevat, että eivät tiedä kaikkea tai että heillä ei ole läpinäkyvyyttä asioihin, jotka vaikuttavat heidän omaan työhönsä, Mäenpää perustelee.

YRITYS: SYSART OY
TOIMIALA: OHJELMISTOT
PERUSTETTU: 1999
LIIKEVAIHTO: N. 3 MILJ. EUROA (2019)
LIIKETULOS: VOITOLLINEN (2019)
HENKILÖSTÖ: 30

Sysartin sisäinen kommunikaatio siirrettiin pikaviestipalvelu Slackiin, joka on sähköpostia avoimempi väylä käydä keskusteluja.

Avoin palkkamalli ja itseohjautuvuus

Toinen iso muutos yrityksessä oli oikeudenmukaisuuden nostaminen taustalta keskiöön. Konkreettinen esimerkki siitä on yrityksen läpinäkyvä ja tasa-arvoinen palkkamalli. Mäenpää on luovuttanut vallan palkkojen määräytymisestä henkilöstölle, joka on miettinyt ja päättänyt yhdessä kriteerit palkanmuodostukselle yrityksessä.

Käytännössä koko henkilöstö tietää toistensa palkat sekä palkan perustelut.

– Palkasta ei sovita kahdenkeskisissä keskusteluissa esimiehen kanssa, vaan kaikkia kohdellaan samalla tavalla. Jos on tarve tehdä poikkeamia, mietitään, miten koko mallia muutetaan.

Kolmantena isona muutoksena tuli itseohjautuvuus. Käytännössä Sysartilla ei ole enää eri liiketoimintayksiköitä eikä edes esimiehiä, vaan eri projekteissa mukana olevat ihmiset järjestävät työnsä autonomisesti parhaaksi katsomallaan tavalla.

Tämä pätee niin työvälineisiin, työaikoihin kuin -tapoihinkin. Jos joku työntekijä tarvitsee esimerkiksi uuden tietokoneen, hän saa firman luottokortin, jolla sen voi ostaa.

– Uskomme siihen, että meillä on fiksuja ihmisiä, jotka tekevät fiksuja päätöksiä.

Ylilyöntejä ehkäisee se, että kaikki on läpinäkyvää.

– En ole ainakaan tähän päivään mennessä nähnyt kullattuja Maceja.

Viikoittainen tyytyväisyyskysely

Edellä mainittujen muutosten onnistumista luonnollisesti seurataan aktiivisesti. Tiimit esimerkiksi kertovat projektiensa edistymisestä viikon välein pidettävissä palavereissa.

Alkuvuonna 2019 Sysart otti käyttöön myös Slackiin integroidun kyselytyökalun, jonka avulla työntekijöiltä kysytään viikoittain, kuinka tyytyväisiä he ovat firmaan sekä omaan projektiinsa ja työkuormaansa.

Kyselyjen perusteella työtyytyväisyys Sysartissa on hyvällä tasolla. Viikoittaiset kyselyt paljastavat nopeasti, jos esimerkiksi yksittäisellä työntekijällä on mielestään liian iso työkuorma liian pitkään.

– Silloin juttelemme suoraan tämän ihmisen kanssa ja mietimme, miten huolenaiheita tai harmituksia pystyttäisiin lieventämään.

Mäenpään mielestä viikoittaisen työtyytyväisyyskyselyn hyöty on ainakin siinä, että työntekijät totutetaan kertomaan mahdollisisista ongelmista avoimesti enemmin kuin salailemaan niitä. Vaikka viikoittainen palaute annetaan omalla nimellä, Mäenpää ei usko sen merkittävästi vaikuttavan siihen, millaista palautetta työntekijät antavat.

– Olemme harjoitelleet avoimuuden kulttuuria kaikessa toiminnassa, joten ihmiset ovat tottuneet suoraan ja läpinäkyvään palautteeseen.

Työtyytyväisyys ei kohene tempuilla

Työtyytyväisyyden lisäämiseksi monen sysartilaisen on pitänyt luopua vallasta. Mäenpäälle itselleen se ei ole ollut vaikeaa, sillä hänen johtamistyylinsä on jo aiemmin perustunut luottamukseen.

Toimitusjohtajan rooli Sysartissa onkin enemmän fasilitoiva ja sparraava.

– Toimin apupoikana asiantuntijoillemme ja pyrin mahdollistamaan heidän onnistumisensa.

Mäenpää sanoo, että yrityksen bisnes perustuu kahteen asiaan: asiakkaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyteen. Kun ihmiset ovat tyytyväisiä, työn jälki on laadukkaampaa. He eivät myöskään vaihda työpaikkaa vaan päinvastoin houkuttelevat taloon uusia ihmisiä.

Mäenpäälle työtyytyväisyydessä on kyse ennen kaikkea kokonaisuuksista ja laajamittaisesta kulttuurista, ei yksittäisistä tempuista. Hänen mielestään yrityksen hyvä työtyytyväisyys on seurausta siitä, että firmassa tehdään oikeita asioita ja välitetään työntekijöistä.

– Jos isot, filosofiset asiat työpaikalla ovat kohdillaan, vääjäämätön lopputulos on toivottavasti se, että myös työtyytyväisyys on kunnossa.

Fakta

3 x Työtyyväisyys yrityksessä

Keskity rakenteisiin, älä temppuihin. Sysartin toimitusjohtaja Petri Mäenpää sanoo, että työtyytyväisyyttä ei paranneta keskittymällä työtyytyväisyyden parantamiseen. Oleellista on järjestää isot, rakenteelliset ja filosofiset asiat kuntoon. Tyytyväisyys seuraa kyllä perässä, jos on seuratakseen.

Avoimuus ja läpinäkyvyys. Monessa yrityksessä ongelmana on, että työntekijät eivät saa vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Sysartissa ei ole johtajia tai norsunluutornissa pidettäviä kokouksia, vaan asiat tuodaan koko henkilöstön käsiteltäväksi ennen päätöksiä. Henkilöstö on esimerkiksi saanut määritellä perusteet palkkaukselle.

Säännölliset kyselytutkimukset. Sysartissa henkilöstöltä kysellään viikoittain tyytyväisyydestä yritykseen, omiin projekteihin ja työkuormaan. Säännöllinen seuranta opettaa henkilöstöä kertomaan mahdollisista ongelmista avoimesti. Viikoittaisten kyselyjen ja niihin perustuvien keskustelujen pohjalta voi päästä kiinni sellaisiinkin ongelmiin, jotka muuten jäisivät pimentoon.

Perinteinen pyöräliike toteutti digiloikan juuri ennen kuin korona sulki Suomen – Nyt verkkokauppa tukee kivijalkaa

Yli 30-vuotiaan Pyöräpalvelu Berggrenin digiloikka osui hyvään hetkeen. Verkkokauppa ja uudet verkkosivut olivat valmiit juuri ennen kun korona iski.

Yrittäjät kertovat arjestaan: Takana kaksi kuukautta koronaa

Kun korona iski maaliskuun puolessavälissä, kysyimme yrittäjien ensikäden tuntemuksia. Nyt poikkeusolot ovat jatkuneet pari kuukautta. Soitimme samoille yrittäjille ja kysyimme, mitä heille kuuluu nyt.

Kuka auttaisi yrittäjää? Jo keskusteluavulla ja vertaistuella on valtava merkitys

Yrittäjät kaipaavat nyt enemmän tukea kuin ehkä koskaan aiemmin, kirjoittaa Yrityskummien hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Nurmiranta.

130-vuotias perheyritys on kohdannut sotia sekä talouskriisejä ja aikoo selvitä myös koronasta

Uudet tuotekategoriat, omistautunut henkilökunta ja valmius reagoida nopeasti ovat kantaneet Knorringin kriisien yli.

Kuukauden yrittäjä toi it-alan opit perinteikkääseen vaatetehtaaseen: ”Jos yritys ei muutu maailman mukana, se kuolee hiljalleen”

Tuomo Saarni uudisti yli 90-vuotiaan Tam-Silkin toimintatavat ja markkinoinnin. Nyt kasvu-uralle kiihdyttänyt yritys on entistä useammalle tuttu tekijä, joka haastaa rohkeasti myös alan suuria yrityksiä.

Liikenteen uudistaja Pekka Möttö koronan vaikutuksista: ”Nyt pitäisi minimoida jo kertynyt jättiläismäinen isku”

Pekka Möttö uudisti joukkoliikenteen hinnoittelun ja kehittää nyt uudenlaista, joustavaa joukkoliikennettä. Vaikka ratkaisuja vasta etsitään koronatilanteeseen, tulisi hänestä ajatella jo pandemian jälkeistä aikaa.

Koronashokki pakotti reagoimaan ennätysnopeasti – Jo tehdystä digiloikasta oli iso apu

Poikkeustila on vähitellen muuttunut uudeksi normaaliksi. Tilanteesta tekee helpomman hyväksyä se, että se on aivan yhtä epäreilu kaikille osapuolille, kirjoittaa MRoomin toimitusjohtaja Markku Kosonen.

Ota etätyö haltuun – Neljä vinkkiä toimivampaan etätyöhön

Vahinkoja sattuu myös etätöissä. Katso animaatioltamme, millaiset työntekijän tapaturmat lakisääteinen työtapaturmavakuutus korvaa.

Katastrofi sai yllättävän käänteen ja lasitalo perui lomautukset: Toisen yrittäjän vinkin pohjalta syntyi täsmätuote koronan vastaiseen taisteluun

Puoli tuntia puhelun päättymisestä kuopiolainen Lasilinkki oli kehittänyt pleksisuojan. Myynti on pysynyt tavanomaisissa lukemissa, vaikka tuotevalikoima muuttui parissa viikossa täysin.

Lataa lisää