Johtaminen

Unohda hampurilaismalli – 7 havaintoa palautteesta

Tomi Lantto

Kirjoittaja on perheyrittäjä ja Antell-konsernin toimitusjohtaja.

Unohda hampurilaismalli – 7 havaintoa palautteesta

Myönteistä palautetta pitäisi antaa seitsemän kertaa useammin kuin kriittistä, kirjoittaa Antellin Tomi Lantto.

|

Palaute on aina arvokasta. Kun sen ottaa vastaan ja sisäistää, voi oppia. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen auttavat kehittämään itseään ja osaamistaan. Haluan jakaa seitsemän havaintoani johtajan näkökulmasta. Ne pätevät myös elämässä ylipäänsä.

1. Odota muilta vain samaa kuin itseltäsi

Jos haluaa toisten ottavan palautetta vastaan, sitä pitää ottaa itse vastaan vähintään saman verran. Johtajan on oltava esimerkki, erityisesti tässä asiassa.

2. Ilman palautetta ei voi kehittyä

Jos ei halua ottaa palautetta vastaan, ei voi kehittyä. Jokainen katsoo elämää omien linssiensä läpi. Nopein tapa oppia on yrittää katsoa asioita toisen linssien läpi. Minulla on tapana kuvitella itseni vasemman olkapääni päälle. Mietin, miltä toimintani näyttää sivusta katsottuna. Se on ajatusharjoitus, joka mielestäni jokaisen kannattaisi tehdä.

3. Positiivista palautetta 7 kertaa enemmän

Palautetta pitää antaa todella paljon, erityisesti kannustavaa sellaista. Tässä me suomalaiset teemme isoja virheitä.

Negatiivinen asia jättää ison jäljen, positiivinen pienen. Tämän vuoksi positiivisen ja negatiivisen palautteen suhteen pitäisi olla seitsemän suhde yhteen. Pitää siis antaa seitsemän positiivista palautetta yhtä negatiivista kohden. Tätä ihmiset eivät tiedosta töissä eivätkä kotona. Meidän pitää kehua, kiittää, kannustaa ja myötäelää vähintään seitsemän kertaa enemmän kuin antaa ohjeistuksia, moitteita ja kritiikkiä.

Olen myös sitä mieltä, että hampurilaispalaute ei toimi. Kun palautetta annetaan hyvää, kehittävää, hyvää -mallilla, viesti jää epäselväksi. Ajattelen, että kaikki positiivinen palaute pitää antaa ensin, jotta ihminen kestää myös yhden korjaavan palautteen.

4. Keskity olennaiseen

Esimies keskittyy oleellisiin asioihin – niin hyviin kuin huonoihin –  ja antaa pikkuasioiden olla. Sitä kutsutaan hyväksi johtamiseksi.

Äskettäin yksi omista johdettavistani sanoi, että Tomi olet sen verran väsynyt, että puutut pikkuasioihin. Se oli älyttömän hyvä palaute. Sen jälkeen olen yrittänyt olla puuttumatta niihin.

5. Anna palautetta vain ihmisen määrä kerrallaan

Ihminen pystyy ottamaan vastaan vain tietyn määrän palautetta yhdellä kertaa. Hyvä esimies ei koskaan halua murtaa omaa johdettavaansa. Täytyy miettiä, paljonko palautetta ihmiselle voi milloinkin antaa, eikä antaa yhtään enempää. Se koskee myös positiivista palautetta. Palaute hyvistä suorituksista täytyy antaa niin, ettei ihminen ylpisty.

Joskus ihminen valitaan koko henkilökunnan edessä kuukauden työntekijäksi, joskus taas tönäistään olkapäähän ja sanotaan ”hyvin hoidettu”. Kaikki vaihtoehdot tältä väliltä ovat mahdollisia. Positiivinen palaute pitää aina antaa – ihmiselle sopiva määrä kerrallaan.

6. Anna ihmisen analysoida toimintaansa itse

Esimiehen ei aina tarvitse kertoa palautetta. Monesti hyvä tapa antaa palautetta on kysyä, miten meni. Silloin ihminen antaa palautteen itse. Esimieheltä voi riittää vahvistus, että noinhan se on.

Uskon, että kun ihminen analysoi omaa toimintaansa, se kasvattaa hänen siipiään enemmän kuin se, että joku muu analysoi. Havainnot on helpompi hyväksyä, kun ne tekee itse.

7. Kuuntele palaute kaksin korvin

Kun joku uskaltautuu kertomaan esimiehelle mitä hänen pitäisi tehdä toisin, tämän pitää kuunnella kaksin korvin. Silloin laitetaan läppärin kansi alas ja puhelin taskuun. Esimiehen on keskityttävä kuuntelemaan, mitä ihminen oikeasti yrittää sanoa. Tässä minullakin on harjoiteltavaa. Kiireessä tai väsyneenä ei aina malttaisi pysähtyä.

Toinen tehtävämme on kiittää palautteesta, ja kolmanneksi on pistettävä toimeksi. Palaute on otettava vastaan ja hyödynnettävä. Omaa toimintaa on muutettava sen perusteella.

Yksi asia on selvää: palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa kehittyy parhaiten harjoittelemalla.

Miten syntyy vahva yrityskulttuuri? Katso Juho Toivolan neuvot

Työpsykologi listaa, mitä yrityskulttuuri tarkoittaa, miten sitä voi kehittää ja miksi se on tärkeää.

Tahdotko esimieheksi? Mieti, pystytkö elämään näiden asioiden kanssa

Esimiehen työ on äärimmäisen antavaa. Kaikista ei kuitenkaan ole siihen, kirjoittaa Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto.

Yrittäjän tärkeä oppi: Johtajan pitää osata olla empaattinen

Eläinklinikka Avecin toimitusjohtajan Chita Wahlroosin mielestä hyvä johtaminen vaatii vuorovaikutustaitoja ja ihmistuntemusta.

Kasvu pakotti tarkastelemaan itseäni yrittäjänä

Jos yritys haluaa menestyä uusilla paikkakunnilla, on rekrytoinneissa onnistuminen kriittisen tärkeää, kirjoittaa Lämpökarelian Jari Könönen.

Pitsaa mokaamisesta ja levyraati fiilistä nostamaan – palkita voi muutenkin kuin rahalla

Bonus hyvästä työstä voi motivoida mutta niin myös yhteinen tekeminen. Parhaimmillaan palkitseminen lisää hyvinvointia.

Miten sinusta tulee parempi esimies? Usko palautetta – Katso koulutus

Esimiestyöllä on yksi tavoite – Se on kasvu

Esimiehen tärkein tehtävä on tunnistaa ihmisten piilevä potentiaali.

Palkkasin puolisoni ja se pelasti paljon

Kun ulkopuolisen palkkaaminen on riski, oma puoliso voi olla juuri tarvittava luottopelaaja, kirjoittaa VJ Maa-aineksen Ville Sainio.

Yrittäjyys on jopa kansalaisvelvollisuus

Parasta yrittämisessä on vapaus. Sen rinnalla tulee vastuu, kirjoittaa Kutomon Fysioterapian ja Liikuntakeskuksen Minna Penttilä.

Lataa lisää