Johtaminen

Turhautumisen jälkeen uuteen nousuun – Järki Särki tuplasi viime vuonna myynnin ja korona toi uuden kysyntäpiikin

Turhautumisen jälkeen uuteen nousuun – Järki Särki tuplasi viime vuonna myynnin ja korona toi uuden kysyntäpiikin

Kun korona sai ihmiset hamstraamaan ruokaa, Järki Särki -säilykettä valmistettiin 1,5 kuukauden ajan lähes yötä päivää. Tie tunnetuksi ei ole käynyt hetkessä, vaan takana on vuosien työ.

| |

Uuden elintarvikkeen lanseerauksen jälkeen ei ole luvassa pikavoittoja. Sen tietävät hyvin Jyväskylän Korpilahdella asuvat maatalousyrittäjät Marja Komppa ja Ari Seppälä, joiden ideariihestä putkahti vuosia sitten markkinoille Järki Särki -kalasäilyke.

Tuote lanseerattiin syksyllä 2015, ja se sai jo alkuvuosina positiivista julkisuutta esimerkiksi yltämällä Vuoden suomalainen elintarvike -kilpailun finalistiksi vuonna 2016.

Vaikka Järki Särjen myynti kasvoi alkuvaiheessa noin 50 prosentilla joka vuosi, viime vuoden keväällä Komppa oli turhautunut. Hän mietti, mahtaako tuotteesta sittenkään koskaan tulla mitään isompaa.

– Markkinoinnin kanssa oli koko ajan vääntämistä. Etenkin alussa ihmiset nyrpistelivät särjelle nenäänsä, Komppa sanoo.

Särjellä oli pitkään ollut maine roskakalana, joka maistuu pahalta. Niinpä Järki Särjenkin oli markkinoinnissaan pyrittävä ensin kääntämään ihmisten mielet suosiolliseksi koko kalalle.

Korona toi uuden kysyntäpiikin

Viime vuonna Järki Särki pääsi lyhyessä ajassa esille suurten päivittäistavarakauppojen aikakauslehdissä. Varsinkin S-ryhmän kalakampanjaan mukaan pääseminen toi aivan uudenlaisen nosteen myynnille, joka tuplaantui vuonna 2019.

KOMPPA-SEPPÄLÄN TILA / JÄRKI SÄRKI OY
TOIMIALA
: ELINTARVIKKEET
PERUSTETTU: 2018
OMISTAJAT: MARJA KOMPPA, ARI SEPPÄLÄ JA HEIDÄN KOLME LASTAAN
LIIKEVAIHTO: N. 720 000 EUROA (2019)
LIIKETULOS: N. 70 000 EUROA (2019)
HENKILÖSTÖ: 5 YMPÄRIVUOTISTA TYÖNTEKIJÄÄ + KAUSITYÖNTEKIJÖITÄ

Kun siihen asti yrittäjät olivat vuosikausia tehneet työtä markkinoinnin ja särjen maineen parantamisen eteen, yhtäkkiä oltiinkin tilanteessa, jossa kysyntää oli valtavasti, ja ongelmat siirtyivät tuotantoon.

– Keväällä olimme peranneet ihan hyvin kalaa, mutta noin isoon kasvuun emme olleet varautuneet. Koko viime vuonna oli ihan siinä ja siinä, että kalat riittivät, Komppa kertoo.

Alussa Komppa ja Seppälä kalastivat särkensä itse, mutta oman kalastuksen osuus on pikkuhiljaa pienentynyt. Viime vuoden kysyntäpiikissä uusia kalastajia piti etsiä ympäri Suomea.

Viime vuodesta yritys selvisi lopulta kuivin jaloin, kunnes tänä vuonna iski korona. Tuotanto oli taas lujilla, kun asiakkaat hamstrasivat säilykkeitä kaupoista: 1,5 kuukauden ajan purkkeja tehtiin lähes yötä päivää.

– Aika näyttää, miten tästä mennään eteenpäin, mutta uskoisin, että myynti jää pysyvästi taas korkeammalle tasolle, Komppa sanoo.

Tilanteen varalle yritys on parhaillaan tekemässä isoja investointeja muun muassa uusiin kalanperkauskoneisiin, pakastimiin ja purkkien täyttölinjastoon.

– Perkuuta olemme siirtäneet muuallekin, ettei kaikkea kalaa tarvitse rahdata Keski-Suomeen sitä varten.

Pitkä kokemus elintarvikeyrittäjyydestä

Komppa ja Seppälä omistavat luomutilan ja ovat jo pitkään tuottaneet hunajaa. Pitkä kokemus yrittäjyydestä ja elintarvikkeiden brändäämisestä auttoivat särkisäilykkeenkin lanseeraamisessa ja valmistamisessa.

– Se toi myös taloudellista turvaa. Pelkästään särkiyrittäjänä eläminen olisi ollut henkisesti paljon raskaampaa.

Kompan mukaan yrittäjät ovat alusta saakka yrittäneet olla mahdollisimman monessa paikassa pitämässä tuotetta esillä, sekä fyysisesti messuilla että kaupoissa mutta myös sosiaalisessa mediassa, vaikka resurssit pienessä yrityksessä eivät olekaan suuret.

Digitaalinen markkinointi on erinomainen tapa tutustua asiakkaisiin.

Yksi tekijä tuotteen läpilyönnissä on ollut myös oikea ajoitus.

– Ajat ovat muuttuneet niin, että ympäristöasiat ja resurssiviisaus ovat tulleet vahvasti esiin. Siihen tällainen vajaasti hyödynnetty kala on sopinut tosi hyvin: sehän on järkevää resurssien käyttöä.

Uuden yrittäminen on ollut myös taloudellisesti kannattavaa. Tänä vuonna särjen myynti ohittanee jo hunajan myynnin määrän tilan tuotannossa.

Tähän asti Järki Särkeä on ostettu ennen kaikkea säilykkeenä sellaisenaan syötäväksi tai vaikkapa leivän päällä käytettäväksi. Komppa uskoo, että kasvunvaraa on edelleen, kunhan ihmisten mieliin saadaan iskostettua, että tuotetta voi käyttää kaikenlaisessa ruuanlaitossa.

Järki Särjen ulkoasu tai reseptiikka eivät käytännössä ole muuttuneet vuosien varrella, sillä Kompan mukaan asiakaspalaute on alusta saakka ollut niin hyvää, että muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Suurempi työ on ollut tuotteen ja kalan tekeminen tunnetuksi.

– Onhan meillä uusiakin ideoita, mutta on tuntunut turhalta tuoda uusia tuotteita, kun moni ei ole vielä löytänyt nykyisiäkään.

Fakta

4 x Elintarvikkeen brändääminen

Huomioi megatrendit. Järki Särjen toinen yrittäjä Marja Komppa sanoo, että särkisäilyke osui ajallisesti juuri sopivaan hetkeen, kun resurssiviisaus sekä ilmasto- ja ympäristönäkökulmat ovat nousseet yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Koemarkkinoi ajoissa. Tuote kannattaa saattaa riittävän hyväksi ennen lanseerausta, mutta olla silti rohkea ja antaa potentiaalisten asiakkaiden kertoa mielipiteensä ajoissa. Esimerkiksi Järki Särjen tarina alkoi oman kylän kaupasta, josta saadun hyvän palautteen perusteella yrittäjät rohkenivat lähteä isommille apajille. Oleellista on myös saada palautetta tuntemattomilta, ei vain omilta tutuilta ja kavereilta.

Ole pitkäjänteinen. Elintarvike ei välttämättä lyö läpi hetkessä, ja vaikka löisikin, myös takapakkeja voi tulla. Marja Komppa sanoo, että yrittäjien sitkeys punnitaan siinä vaiheessa, kun uutuudenviehätys tuotteesta on kadonnut ja arki täyttyy tuotannon vaatimasta toistosta. Silloin ei kannata heti luovuttaa.

Verkostoidu ennakkoluulottomasti. Elintarvikeyrittäjän kannattaa olla Marja Kompan mukaan avoimesti mukana erilaisissa tapahtumissa ja verkostoissa, koska hyviä vinkkejä saattaa saada muiltakin kuin oman alan yrittäjiltä.

Kymmenen vuoden jälkeen hurjaan kasvuun: Taitonetti ymmärsi markkinoinnin arvon

Käytettyjä tietokoneita huoltava ja myyvä oululaisyritys tajusi markkinoida myös naisille ja nuorille.

5 sekunnin sääntö: Vakuuttaako verkkokauppasi markkinointi asiakkaat?

Verkkokaupan markkinointi on keino hankkia uusia asiakkaita ja pitää kauppa käynnissä. Menestys lähtee aina asiakkaan tarkasta tuntemisesta.

Miten maanrakennus alkoi kiinnostaa? Salaojayrityksen some-suosio räjähti

Oululainen Salaojamestarit löi itsensä kunnolla läpi somessa, ja nyt sen päivityksiä seuraa 36 000 henkilöä. Suosio siivittää myös yrityksen kasvua.

Näin hyödynnät somea markkinoinnissa – pari tuntia päivässä riittää

Somessa roikkumisen pitäisi kuulua jokaisen yrittäjän työpäivään, kirjoittaa Cuitun some-ekspertti Vilma Piironen.

Pariskunta rakensi veneyrityksestä kasvumenestyksen – myyntiopit autokaupasta

Nylunds Boathouse myy kalliita veneitä hienojen videoiden avulla. Liikevaihto kasvaa myös yrityskauppojen kautta.

Autokauppiaat jättivät hyväpalkkaisen työnsä ja perustivat ravintolan – tavoitteena olla Suomen paras

Kilpailtu toimiala pakottaa erottautumaan muista. Tony Branderin ja Mikko Vettenrannan ravintolan ruokalistalla on karhua ja sirkkoja.

Yrittäjä, löydytkö vai unohdutko? Digitaalinen markkinointi ratkaisee

Digitaalinen markkinointi on loistava tapa tutustua asiakkaisiin. Viestinnän huippuammattilainen Anni Ronkainen antaa vinkit, kuinka viesti löytää perille.

Black Friday lähestyy – kuinka myyntiryntäyksistä saa kaiken irti?

Erilaiset sesonkipäivät houkuttelevat tekemään huipputarjouksia. Yritysten on tunnistettava, milloin niihin kannattaa lähteä mukaan.

Päätös pistää paukut verkkoon kannatti – tuo 80 prosenttia myynnistä

Lastenvaatevalmistaja Gugguu luottaa verkkokaupan lisäksi pop-up-tapahtumiin, sillä ne vahvistavat asiakaskuntaa ja brändiä.

Lataa lisää