Johtaminen

Miten vahvistaa yhteishenkeä? 4 vinkkiä tiiviimpään työyhteisöön

Miten vahvistaa yhteishenkeä? 4 vinkkiä tiiviimpään työyhteisöön

Etätyön lisääntyessä me-hengen tärkeys kasvaa entisestään. Hyvät esimiestaidot ovat sen keskeinen peruspilari, mutta myös kollegoiden välistä vuorovaikutusta kannattaa edistää.

| |

Korona mullisti yritysten arjen: se uudisti vauhdilla työn tekemisen tapoja, ja monella on takana pitkä etätyökevät. Osalle yrityksistä poikkeustila tarkoitti myös irtisanomisia ja lomautuksia.

Vähitellen etätöistä siirrytään takaisin työpaikalle. Etätyö on kuitenkin tullut jäädäkseen. Poikkeuksellinen kevät on saanut yritykset pohtimaan työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja keinoja vahvistaa sitä.

Yhteishenki ja sen tärkeys kasvavat entisestään, kun työyhteisö ei tapaa kasvotusten päivittäisellä tasolla.

– Koronakevät on vaatinut ihmisiltä ihan erilaista työskentelytapaa. Myös henkilöstöjohtaminen on ollut erilaista, Accountor HR4:n johtaja Laura Suni sanoo.

Kevät on siis monessa mielessä ollut poikkeuksellinen.

– Toimintasuunnitelmat ovat valtaosalla pitkälti menettäneet merkityksensä, mutta toisaalta on syntynyt aikamoinen määrä innovaatioita, kun on jouduttu löytää uusia ratkaisuja, Suni sanoo.

Muun muassa kasvotusten tapahtuvat oman henkilöstön tilaisuudet on jouduttu perumaan ja keksimään ketteriä tapoja rakentaa yhteisöllisyyttä muilla tavoin.

Sunin mukaa ainakin osa uusista opituista ja omaksutuista tavoista on tullut jäädäkseen.

– Etätyöskentely varmasti lisääntyy merkittävästi. Mutta on selvää, että yhdessäolo on edelleen tärkeää. Se tuo etuja ja hyötyjä yritykseen, Suni huomauttaa.

Laura Suni kertoo seuraavaksi, miten yhteishenki vahvistuu työpaikalla.

1. Huomioi työntekijöiden perustarpeet

Heti alkuun Suni huomauttaa, ettei yhteenkuuluvuuden ja me-hengen kasvattamiseen ole olemassa mitään poppaskonsteja. Millään yksittäisellä toimella ei saada merkittäviä ja nopeita muutoksia aikaiseksi.

– Kaikki lähtee ihmisten perustarpeista: perusturvallisuuden tunteen on täytyttävä.

Jokaisen työntekijän pitää tulla kuulluksi ja hyväksytyksi. Hänen on tiedettävä, ettei häntä jätetä yksin, ja hänellä pitää olla tarvittavat työkalut ja välineet työn tekemiseen. Kaikkia myös kohdellaan tasa-arvoisesti.

– Kun perustarpeet täyttyvät, ihminen antaa itsestään enemmän, on sitoutuneempi ja suoriutuu paremmin. Ihminen ei ole robotti, joka suorittaa työtään tasalaatuisesti, vaan tunteet ovat läsnä myös työpaikalla, Suni muistuttaa.

2. Viestintä ja vuorovaikutus avainroolissa

Perustarpeiden täyttyminen vaatii myös avointa viestintää ja työntekijöiden ja esimiesten välistä vuorovaikutusta. Sunin mukaan viestinnän ja vuorovaikutuksen on oltava riittävän aktiivista ja avointa.

– Henkilöstöä on hyvä osallistaa, jos mahdollista, ja johtamisen on oltava riittävän ennakoitavaa. Vaikka muutos on pysyvää, ei johto voi tehdä täysin yllättäviä päätöksiä.

Myös muutoksen keskellä jokaiselle pitää olla selvää, mihin suuntaan mennään. Uudet etätyömallit vaativat kuitenkin hiomista.

– Videopalavereissa pelisääntönä voisi esimerkiksi olla, että jokaisella on video päällä. Tällaiset konkreettiset pienet asiat parantavat ja luovat vuorovaikutuksen tunnetta, Suni sanoo.

Hyvät esimiestaidot ovat myös yksi työpaikan peruspilareista.

– Esimies on keskeisessä ja tärkeässä roolissa. Se lähtee siitä, että oikeat ihmiset ovat esimiehenä, ja että heillä on halua ja kykyä siihen työhön. Siinäkin voi kehittyä, Suni huomauttaa.

3. Järjestä yhteistä ohjelmaa

Työyhteisön hyvä yhteishenki on usein pitkäjänteisen tekemisen ja kehittämisen tulosta. Perusasioihin panostamalla voi lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Yksi tärkeä osa sitä on, että jokainen tuntee kollegansa, luottaa ja uskaltaa kysyä heiltä apua.

– Pitää tarjota mahdollisuuksia tutusta kollegoihin myös muuten kuin työn tekemisen kautta.

Varsinkin pitkän etätyökevään jälkeen yhteiset virkistyspäivät muuttuvat yhä tärkeämmäksi. Sunin mukaan on hyvä päästä pois työpaikalta ja tutustua rennossa ympäristössä.

– On hyvä yrittää järjestää yhdessäoloa ja kollegoiden kohtaamisia. Kun työyhteisö hitsautuu tiimiksi, se luo turvaa, kun jokainen tietää saavansa apua.

4. Keskustelkaa kevään kokemuksista

Syksyn saapuessa työpaikoilla olisi tärkeää käsitellä poikkeusajan kokemuksia. Miltä koronakevät on tuntunut? Mitä hyvää siinä on ollut? Mitä kääntöpuoli on tuonut mukanaan? Mitä tästä kaikesta voi oppia?

– Kannattaa yhdessä yrittää miettiä, mikä on hyvä ja toimiva tapa toimia jatkossa niin, että pystytään hyödyntämään poikkeusajan hyviä puolia, Suni sanoo.

Monilla työpaikoilla työntekijöitä on myös jouduttu irtisanomaan ja lomauttamaan. Myös tästä on hyvä keskustella avoimesti. Minkälaisia tunteita tämä on herättänyt?

– Jos irtisanomisia on toteutettu, on tärkeää, että jäljelle jäävän porukan kanssa varmistetaan yhteinen suunta ja suunnitellaan, miten töitä on hyvä jatkaa uudella kokoonpanolla.

Etätyön lisääntyminen tuo myös mukanaan haasteita ja vaatii uusia käytäntöjä arkeen. Varsinkin työnohjausta kannattaa miettiä. Jatkuvatko esimerkiksi yhteiset aamupalaverit ja kahvitauot ja missä muodossa?

– Osallistetaan porukkaa yhdessä miettimään näitä asioita ja löydetään toimivat käytännöt, Suni kannustaa.

Fakta

3 x Yhteishengen merkitys yrityksen toimintakykyyn

Kaikkien hyvinvointi on yhteinen etu. Jos ihminen voi huonosti työssään, se heijastuu asiakasrajapintaan, koko liiketoiminnan tuloksellisuuteen ja menestykseen.

Selkeät pelisäännöt viestinnälle ja vuorovaikutukselle. Miten tieto kulkee? Miten yhteistyötä tehdään? Nämä asiat vaikuttavat työn laatuun ja virheiden määrään – ja näkyvät tuloslaskelmassa asti.

Yhteinen arvopohja. Työntekijät tietävät, minkälaista toimintaa itse kultakin odotetaan. Pohtikaa yhdessä, mitkä yrityksen arvot ovat? Tämä selkeyttää kaikkien työtä ja johtaa parempaan tulokseen.

Vinkit perustuvat haastatteluun Laura Sunin kanssa.

21-vuotias yrittäjä tavoittelee kovaa kasvua – Miljoonan liikevaihto ylittyi jo

Lukiolaispoikien perustama firma on muutamassa vuodessa kasvanut yli miljoonan liikevaihtoa pyörittäväksi ohjelmistotaloksi, ja suunta on edelleen ylöspäin.

Välivuosi venyi ja vei perheyrityksen johtoon: Nyt Toni Keinänen pyörittää kansainvälistä romukauppaa

Kuukauden yrittäjä on työskennellyt lähes puolet elämästään perheyrityksessä. Hänen johdollaan Romu Keinänen Oy tekee noin 36 miljoonan euron liikevaihtoa.

Medkit Finland täräytti läpi hurjan kasvutavoitteen: Nyt horisontissa siintää 30 miljoonan raja

Kuinka menestyä yhdellä maailman kilpailluimmista toimialoista? Ensihoitotuotteisiin erikoistunut oululainen yritys on onnistunut siinä.

Kuukauden yrittäjä vei Rautalammin takaisin maailmankartalle ja paikalliset herkut merikonteissa muualle Suomeen

Konttiravintola Morton on kasvanut Jarna Kaplaksen johdolla 3 000 asukkaan paikkakunnalta valtakunnalliseksi miljoonaliikevaihtoa tekeväksi yritykseksi.

Miten kasvuyritys voi yhdistää työmäärän ja palautumisen? Aikatauluta kaikki, neuvoo Slushin Miika Huttunen

Miika Huttunen uskoo, että startup-ekosysteemi keskustelee nykyään paljon enemmän työstä palautumisesta.

Mitä yrittäjyys merkitsee? Kaksi yrittäjää kertoo

Yrittäjyys haastaa tekijänsä joka päivä. Se on myös keino edistää itselle tärkeitä asioita. Suomessa sadattuhannet ovat valinneet yrittäjyyden tien.

5 vinkkiä yrityksen maineenhallintaan

Maineenhallinta on pitkäjänteistä työtä, joka kantaa yrityksen vaikeuksien yli. Viestintävalmentaja Katleena Kortesuo kertoo, miten maine otetaan haltuun.

5 oppia yrittäjän eläkkeelle siirtymisestä

Tyypillisiä eläköityvän yrittäjän kompastuskiviä ovat liian vähäinen suunnittelu ja uran aikana minimissä pidetty YEL.

Miten kasvun lasikatto rikotaan? Yrittäjä itse on usein kasvun suurin este

Kasvun lasikatto syntyy, kun yrittäjät eivät uskalla palkata itseään parempia kasvun johtajia.

Lataa lisää