Riskienhallinta

Liiketoimintaa vuoristoradalla – Kuljetinvalmistaja tietää, millaista on olla suhdanteiden armoilla
Ferroplanin perustaja, hallituksen puheenjohtaja Pentti Patosalmi ja toimitusjohtaja Minna Patosalmi ovat tottuneita toimimaan syklisellä toimialalla.

Liiketoimintaa vuoristoradalla – Kuljetinvalmistaja tietää, millaista on olla suhdanteiden armoilla

Voitosta tappioon ja takaisin nousuun. 37 vuotta syklisellä toimialalla on opettanut Ferroplania tasoittamaan laskuja ja hyödyntämään nousuja.

|

Kun yritys toimii syklisellä alalla, organisaation, prosessien ja ennakoinnin on oltava kunnossa. Tämän tietää hyvin orimattilalaisen kuljetinvalmistajan Ferroplanin toimitusjohtaja Minna Patosalmi.

Yritys suunnittelee ja valmistaa kappale- ja massatavaran kuljetinjärjestelmiä raskaaseen teollisuuteen. Edellisellä neljällä päättyneellä tilikaudella Ferroplanin liikevaihto on hypännyt 6,6 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan, pudonnut takaisin 6,7 miljoonaan ja noussut taas ylös 11,5 miljoonaan euroon. Voittoa ja tappiota on tullut vuorovuosina.

– Me toimimme sataprosenttisesti B2B-puolen projekteissa, joten töitä ei ole koskaan ”sopivasti”, vaan aina liikaa tai liian vähän, Patosalmi tiivistää.

YRITYS: FERROPLAN OY
TOIMIALA: NOSTO- JA SIIRTOLAITTEET
PERUSTETTU: 1983
LIIKEVAIHTO: 11,5 MILJ. EUROA (12 / 2018)
LIIKETULOS: 353 000 EUROA (12 / 2018)
HENKILÖSTÖ: 50

Hän sanoo, että yritys pystyy ennustamaan suhdanteiden kehitystä parhaimmillaan vain joitakin kuukausia eteenpäin. Viimeisen vuoden aikana yritys on siirtynyt rullaavaan 12 kuukauden budjetointiin, joka on pohjana niin sanotulle trendiennusteelle. Tämä on hieman helpottanut tulevaisuuden tarkempaa suunnittelua.

– Näin pystymme katsomaan taloudessa eteenpäin eikä vain peruutuspeiliin ja tekemään toimenpiteitä, jos on tarpeen.

Katse kuukausia eteenpäin

Jos näköpiirissä on nousua, Ferroplan pyrkii tekemään mahdollisimman paljon asioita etukäteen. Se tarkoittaa esimerkiksi yhteydenottoja alihankintaverkostoihin sekä ostojen tekemistä mahdollisimman hyvissä ajoin.

– Kun nousu on päällä, on turha ryhtyä enää tekemään mitään selvittelyjä, koska ne ovat pitkiä ja hitaita prosesseja.

Yrityksessä on Patosalmen mukaan yksi ihminen, joka tarkkailee kaiken aikaa vain tulevan 3–4 kuukauden päässä olevaa näkymää ja tekee esimerkiksi kilpailutuksia suhdanteiden muutosnäkymien perusteella.

Vaikka nousukausi on pääsääntöisesti mukavaa aikaa, kun ”vauhti on kova ja kaikki ovat innoissaan”, näkee Patosalmi siinäkin riskin paikkoja. Mitä pidempään nousukausi jatkuu, sitä lujemmalla organisaatio on. Vaarana on väsähtäminen.

37 vuoden kokemus syklisellä alalla toimimisesta on opettanut Ferroplanille useita keinoja tasoittaa laskuja ja hyödyntää nousuja.

Ensimmäisenä Patosalmi mainitsee työaikapankin, joka on ollut yrityksessä käytössä jo parikymmentä vuotta. Se tarkoittaa sitä, että ruuhka-aikoina yrityksen palkkalistoilla olevat työntekijät painavat pidempää päivää ja hiljaisempina kausina tunteja tasataan.

Toisekseen yritys käyttää jonkin verran vuokratyövoimaa, joka joustaa nopeammin kuin vakituinen henkilöstö.

– Saamme lisäkäsiä tutuista verkostoista. Ja kun tulee hiljaisempaa, pystymme myös luopumaan työvoimasta nopeammin ja samalla suojaamme oman ydinporukan olemassaoloa. Lomautukset ovat vasta viimeinen keino, Patosalmi selittää.

Ennakkomaksut pyörittävät kassaa

Taloushallinnan näkökulmasta oleellisia ovat niin sanotut maksupostit. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiakkaat tilittävät osia projektin kokonaissummasta pitkin matkaa.

Ferroplanin tapauksessa se voi tarkoittaa esimerkiksi 20–30 prosentin ennakkomaksua siinä vaiheessa, kun kaupasta sovitaan. Näin yritys saa tehtyä tarvittavat ostot töiden käynnistämiseksi.

– Hyvä ennakkomaksukulttuuri pitää projektitalot hengissä ja on ainoa tapa saada kassa pyörimään.

Ferroplanissa tehdään kassavirtalaskelmaa neljä viikkoa eteenpäin ja keskimäärin yhtä pitkä on laskutusaika asiakkaille.

– Sen verran eteenpäin tiedämme, paljonko rahaa tulee.

Patosalmen mukaan yllätysten varalle on oleellista olla hyvät suhteet rahoittajiin eli käytännössä omaan pankkiin.

– Jos oikein paha hetki koittaa, takataskussa pitää olla mahdollisuus saada käyttöpääomaa hetkeksi.

Osatuloutus tasoittaa piikkejä

Pari vuotta sitten Ferroplan siirtyi tilintarkastajansa suosituksesta niin sanottuun osatuloutukseen, mikä osaltaan on helpottanut projektitalon tuskaa.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että projekteja voidaan kirjanpidossa tulouttaa niiden etenemisen mukaan eikä kaikkea kerralla projektin päättyessä. Lopputulos on tietysti täysin sama, mutta tilinpäätöksissä nousut ja laskut eivät enää näyttäydy niin rajuina kuin aiemmin.

– Tämä on merkittävä asia, koska tavoitteenamme on kuitenkin saavuttaa kohtalainen tulos joka vuosi.

Muita keinoja syklisyyden aiheuttamien laskujen ja nousujen tasoittamiseen ovat esimerkiksi tekemisen tehostaminen sekä projektien onnistunut läpivienti.

Tehokkuutta saadaan muun muassa seuraamalla tuotannossa eri asioiden toteutumiselle määriteltyjä suositusaikoja ja poistamalla työn tekemisen esteitä sieltä, mistä niitä on mahdollista poistaa.

– Myynti- ja käyttökatteelle meillä on selvät tavoitteet, ja nehän juontavat juurensa suoraan tilinpäätöksen alariveille. Mitään hirveitä tuhlailijoita emme ole koskaan olleet, joten tässä meillä ei ole isoa ongelmaa

Fakta

3 x Syklisellä alalla toimiminen

Hyödynnä joustoja. Kuljetinvalmistaja Ferroplanilla on jo pitkään ollut käytössä työaikapankki, joka mahdollistaa työaikojen tasaamisen hiljaisempina aikoina. Vastaavasti ruuhkakausina painetaan pidempää päivää. Yritys käyttää jonkin verran myös joustavaa vuokratyövoimaa.

Pidä verkostot kunnossa. Kun nousukausi alkaa, ei ole enää aikaa suunnitella, vaan silloin pitää toimia. Siksi seesteisempänä aikana on syytä pitää alihankintaverkostot kunnossa ja tehdä mahdolliset ostot ja muut tilaukset mahdollisimman hyvissä ajoin.

Osatuloutus tasaa piikkejä. Liikevaihdon ja yrityksen tuloksen heittelyn hillitsemiseksi kannattaa ottaa käyttöön osatuloutus, joka kirjanpidollisesti tasaa eri vuosille jakautuvien projektien talousvaikutuksia.

Mitä yhteisövero tarkoittaa ja mitä siitä on hyvä tietää?

Kun osakeyhtiö tekee voittoa, se maksaa siitä yhteisöveroa. Sirpa Koponen kertoo, mitä yrittäjän on hyvä tietää yhteisöverosta ja ennakkoveroista.

Mitä tilinpäätös tarkoittaa ja miten sitä tulkitaan? Tässä vastaukset

Tilinpäätös koostaa tilikauden tapahtumat yhteen. Yrittäjälle se on tärkeä keino arvioida myös yrityksen tulevaa kehitystä.

Vinkkejä tilitoimiston valintaan – varmista ammattitaito ja luota muiden kokemuksiin

Yrityksen johto vastaa kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuudesta, joten tilitoimisto kannattaa valita huolellisesti, kirjoittaa Aldian Tiina Raatikainen.

Yrityksen tilinpäätös edessä – miten tulokseen voi vaikuttaa?

Yrityksen tilinpäätös pitää laatia niin, että se antaa liiketoiminnasta todenmukaisen kuvan.

4 kysymystä luottotappioista ja kuinka välttää ne

Jo yksi suuri luottotappio heikentää yrityksen kannattavuutta. Huolehdi laskutuksesta ja saatavien perinnästä.

Asiakkaan konkurssi toi yli sadan tonnin luottotappion – konepaja rehkii selvitäkseen iskusta

Mecran uusi omistaja joutui tulikokeeseen, kun kassaan tuli valtava aukko ja viidennes kapasiteetista jäi äkisti käyttämättä.

Kuinka omaa pääomaa vahvistetaan? 5 keinoa

Huono kannattavuus voi painaa oman pääoman miinukselle. Yhtiön hallitus on velvollinen seuraamaan määrää.

Kannattaako tilintarkastus, jos pakko poistuu?

Vaikka tilintarkastusta ei olisi välttämätöntä tehdä, voi rahoittaja vaatia sitä myös jatkossa.

Miltä yrityksen tulos näyttää? 10 keinoa vaikuttaa siihen

Hyvä ennakointi auttaa, kun yritys haluaa vaikuttaa tuloslaskelman viimeiseen riviin.

Lataa lisää