Riskienhallinta

Vientiä jopa Iraniin: Terveyssiteet ja vaipat käyvät kaupaksi

Vientiä jopa Iraniin: Terveyssiteet ja vaipat käyvät kaupaksi

Vienti innostaa pk-yrityksiä. Delipapin Sanna Karhu listaa syitä, miksi suomalaisuus kiinnostaa maailmalla.

|

Suomalaisten pk-yritysten into vientiin on noussut aivan uudelle tasolle.

Tullin tilastoissa pk-yritysten viennin osuus ulkomaankaupan kokonaisviennistä on noussut 15 prosenttiin ja kauppakamarien pk-hallitusbarometrin mukaan vientiä on käynnistämässä tai laajentamassa peräti neljännes pk-yrityksistä.

Perheyritys Delipapin toimitusjohtaja Sanna Karhu kannustaa yrittäjiä rohkeasti maailmalle. Delipap on ollut vientiyritys jo vuosikausia.

– Suomalaisilla tuotteilla on hyvä maine, eikä Suomi herätä maana voimakkaita tunteita. Suomea pidetään turvallisena, puolueettomana ja luotettavana maana. Se on viennin kannalta hyvä asia. Puhtaista raaka-aineista eettisesti valmistetuille tuotteille on selvästi kysyntää, Karhu kertoo.

Delipap on tunnettu Muumi-vaipoista ja Vuokkoset-terveyssiteistä. Niitä valmistetaan yhtiön Kirkkonummen ja Tammisaaren tehtailla. Karhun mukaan paras päätös viennin osalta on ollut viedä maailmalle omia brändituotteita.

Etenkin Kiinassa vanhemmat haluavat tarjota ainoille lapsilleen parasta mahdollista ja ovat valmiita maksamaan siitä.

– Kiinalaiset eivät välttämättä luota omiin tuotteisiinsa. Luottamusta paikallisiin tuotteisiin on heikentänyt muun muassa se, että äidinmaidonkorvikkeista on löytynyt myrkyllisiä aineita.

Delipapin noin 20 miljoonan euron liikevaihdosta yli kolmannes tulee Suomen ulkopuolelta. Kiinan lisäksi yhtiö on onnistunut saamaan vahvan jalansijan eksoottisemmista maista kuten Iranista ja Koreasta.

Delipap on vienyt Vuokkoset-terveyssiteitä ja Muumi-vaippoja Iraniin, Kiinaan ja Koreaan jo vuosia. Kiinnostus on kasvussa muuallakin.

– Yhteiskuntavastuu, ympäristövastuu ja puhtaat raaka-aineet ovat globaaleja nousevia arvoja. Kaikki haluavat olla nyt luomassa parempaa maailmaa. Myös Joutsen-merkkiä arvostetaan maailmalla.

Kumppanit paikan päältä

Karhu sanoo, että eksoottisissa maissa menestyy parhaiten, kun hankkii hyvän kumppaniverkoston paikan päältä.

– Paikalliset kumppanit opettavat maan tavoille ja neuvovat välttämään pahimmat sudenkuopat. Ihan ensimmäiseksi ei välttämättä kannata perustaa omaa tytäryhtiötä.

Mieli on hyvä pitää avoinna, sillä yllätyksiä tulee väistämättä vastaan.

– Esimerkiksi lakimuutokset voivat olla todella nopeita, eikä niihin oikein pysty varautumaan. EU-maissa olemme tottuneet siihen, että tiedämme muutokset reilusti etukäteen. Mitä kauemmas mennään, sitä erilaisempia käytäntöjä voi tulla vastaan.

Delipap valmistaa paljon myös niin sanottuja private label -tuotteita eli kauppojen omia tuotemerkkejä.

– Maailmalle ei voi lähteä, jos ei ole vankkaa uskoa omaan tekemiseen. Oman tuotteen viemisessä ei ole oikotietä onneen, vaan se vaatii todella pitkäjänteistä myyntityötä. Private label -bisneksessä voi saavuttaa miljoonan jo ensimmäisenä vuonna. Omilla brändeillä se ei luultavasti onnistu vielä kolmantenakaan vuonna, Karhu sanoo.

Fakta

5 x Vienti

Selvitä paperisota. Sanna Karhun mukaan operatiiviset prosessit kannattaa ottaa haltuun. Selvitä tullimääräykset, mitä standardeja maassa on ja mitä kohdemaa vaatii viennin suhteen. Paperisotaan kannattaa varautua, sillä byrokratian määrä saattaa yllättää. Paikan päällä saatetaan vaatia paljon todistuksia ja sertifikaatteja mitä eriskummallisimmista asioista. Ne pitää hankkia, eikä niitä ole järkevä alkaa kyseenalaistaa.

Neuvottelutaidot kunniaan. Pidä huoli siitä, että osaamistaso on kunnossa. Hyvää neuvottelutaitoa tarvitaan varsinkin paikallisten viranomaisten kanssa.

Kielitaito haltuun. Eksoottisemmissa maissa ei välttämättä pärjää englannilla. Jos kiina ei taivu, hanki hyvä paikallinen kumppani. Hyvä kumppani auttaa myös luovimaan paikallisen byrokratian läpi.

Logistiikkaosaaminen kuntoon. Logistiikan täytyy toimia, jotta tuotteet saa paikan päälle.

Varaudu yllätyksiin. Mitä kauemmas vienti suuntautuu, sitä todennäköisemmin matkaan mahtuu yllätyksiä. Esimerkiksi paikalliset lait saattavat muuttua nopeasti ilman sen kummempia ennakkoilmoituksia. Näihin viejän täytyy vain osata sopeutua.

Pariskunta rakensi veneyrityksestä kasvumenestyksen – myyntiopit autokaupasta

Nylunds Boathouse myy kalliita veneitä hienojen videoiden avulla. Liikevaihto kasvaa myös yrityskauppojen kautta.

Turvaistuinten valmistaja minimoi viennin riskit agenttien avulla

Vantaalaisyritys Klippanilla on vientiagentteja 21 maassa. Agentti avaa ovet uusille markkinoille ja laittaa myös omia rahojaan likoon.

Puskaradio siivitti koirakouluttajan kansainvälistymistä – tavoitteena iso kasvuloikka USA:ssa

Noora Keskievarista ei pitänyt tulla yrittäjää, mutta pian hän suuntaa perheensä kanssa Teksasiin edistämään OneMind Dogin liiketoimia.

Anna apu köyhälle – aurinkolasit syntyvät Keniassa suomalaisesta koivusta

Kahdeksan suomalaisyrittäjää perusti Afrikkaan aurinkolaseja valmistavan verstaan. Shadeshares mielii globaaliksi brändiksi.

Kuinka startup-yritys saa rahoituksen kuntoon?

Helsinkiläinen Bankify vakuutti kansainvälisen riskisijoittajan. Sitä varten piti olla jo liikevaihtoa ja asiakkaita.

Päätös pistää paukut verkkoon kannatti – tuo 80 prosenttia myynnistä

Lastenvaatevalmistaja Gugguu luottaa verkkokaupan lisäksi pop-up-tapahtumiin, sillä ne vahvistavat asiakaskuntaa ja brändiä.

Aasia kouli viinigurun verkostoitumaan: Yrittäjien on puhallettava yhteen hiileen

Timo Jokinen oli vuosikymmeniä yrittäjänä maailmalla. Nyt hän luotsaa viinibistroa Tampereella.

Varustefirma räjäytti markkinoinnin: Pappabrändi vaihtui paukkeeseen ja huumoriin

Pitkän linjan perheyritys Finn-Savotta ei pelkää herättää markkinoinnillaan tunteita, vaikka asiakkaana on myös viranomaisia.

Mikä sai hyppäämään sijoitusalalta kalusteyrittäjiksi?

Sebastian Schauman ja Anssi Jokinen pohtivat yrittäjyyttä vuoden. Kun uskallus voitti, syntyi Ikea-kalusteita räätälöivä A.S.Helsingö.

Lataa lisää