Yrittäjyys

8 miljoonan euron investointi täyskäyttöön: Ahvenanmaalainen panimo tähtää suuriin kasvulukuihin Ruotsissa
Stallhagenin muutokset vaativat paljon, mutta toimitusjohtaja Jan Wennströmin mukaan yrityksellä on kaikki edellytykset onnistua.

8 miljoonan euron investointi täyskäyttöön: Ahvenanmaalainen panimo tähtää suuriin kasvulukuihin Ruotsissa

Ahvenanmaalainen Stallhagen pyrkii ruotsalaisten kauppojen hyllyille uuden sivukonttorin voimin.

|

Suurempi tuotantokapasiteetti on avain ulkomaille lähtöön. Tästä ahvenanmaalaisella Stallhagenilla on omakohtaista kokemusta.

Vuonna 2016 se laajensi panimoaan tuotantokapasiteetin jäätyä liian pieneksi.

– Kysyntä oli suurempaa kuin mitä pystyimme tuottamaan, toimitusjohtaja Jan Wennström kertoo.

Monen muun kasvuyrityksen tapaan Stallhagen hyödynsi investointia kasvun ja kansainvälistymisen tukena.

8 miljoonan euron investoinnilla oli kaksi selkeää seurausta: tuotantokapasiteetti kasvoi, ja panimolle avautui mahdollisuus suunnata katse vahvemmin länteen.

– Kun olimme tehneet päätöksen laajennuksesta, tiesimme että suurta kapasiteettia on hyödynnettävä.

Yritys: Stallhagen Ab
Ala: Panimo
Perustettu: 2004
Liikevaihto: 2,2 miljoonaa euroa (arvio vuodelle 2019)
Liiketulos: noin 200 000 euroa
Työntekijät: 20 vakinaista, useampia kesällä

Ahvenanmaan ohella Manner-Suomi ja Ruotsi ovat Stallhagenille tärkeät markkinat. Panimo on jo aikaisemmin tehnyt yhteistyötä ruotsalaisen jakelijan kanssa, mutta myynti Ruotsin markkinoilla oli tahmeaa.

Wennströmin mukaan se johtuu osittain panimon silloisesta kapasiteettivajeesta, mutta myös siitä, ettei jakelua hoitanut taho ollut tarpeeksi aktiivinen.

– Meidän pitää itse vakiintua Ruotsin markkinoilla saadaksemme sieltä kasvua. Emme voi pelkästään turvautua jakelijaan, jolla on muitakin yrityksiä salkussaan, Wennström sanoo.

Tavoitteena Ruotsin viennin kymmenkertaistaminen

Noin 60 prosenttia Stallhagenin myynnistä tulee Ahvenanmaalta ja 40 prosenttia Manner-Suomesta. Stallhagen vie myös jonkin verran olutta Japaniin ja Belgiaan.

Toistaiseksi Ruotsin myynti on ollut vain joitain yksittäisiä prosentteja koko myynnistä. Wennström kertoo, että kahden tulevan vuoden aikana yritys tähtää siihen, että myynnistä noin 15–20 prosenttia tulee länsinaapurista.

Kovista tavoitteista huolimatta Ruotsin uusi sivukonttori ei ole vaatinut suurta taloudellista panostusta. Toimipiste avattiin syyskuussa 2019 ja sinne on palkattu yksi henkilö, joka vastaa myynnistä Ruotsissa.

– Hänen kulujensa lisäksi ei ole mitään suurempia riskejä, Wennström sanoo.

Aikaisemman jakelijan kautta Stallhagenilla oli noin kymmenen asiakasta Ruotsissa, nyt niitä on jo lähes 50.

– Kaikki on oikeastaan mennyt nopeammin kuin luulin, mikä on todella positiivista.

Wennström huomauttaa, että pääsy ruotsalaisten kauppojen hyllyille ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista.

– Olemme tietoisia siitä, että Ruotsin markkinat ovat kovat. Tämä vaatii taloudellista panostusta varsinkin markkinointiin.

Eri vaatimukset Suomessa ja Ruotsissa

Vaikka Suomella ja Ruotsilla onkin paljon yhtäläisyyksiä, on niiden markkinoilla erilaiset vaatimukset. Esimerkiksi etiketit ja panttimerkinnät ovat maakohtaiset.

– Ruotsalaisten olutmaku eroaa myös suomalaisten mausta. Meidän on siis tehtävä tuotteita, jotka on suunnattu joko Ruotsin tai Suomen markkinoille, Wennström sanoo.

Ruotsin ruokakaupoissa myytävä folköl eli kansanolut saa sisältää korkeintaan 3,5 prosenttia alkoholia.

– Aiomme kehittää kansanolutta ja myydä sitä ruotsalaisiin kauppoihin, mutta 3,5-prosenttinen olut ei ehkä ole niin kiinnostava tuote Suomessa.

Myös alkoholiton olut on yksi kehityskohde. Volyymit ovat vielä pieniä, mutta kyseessä on kasvava tuotelaji sekä Suomessa että Ruotsissa.

Vaikein pala purtavaksi ovat kuitenkin eroavaisuudet markkinoiden rakenteissa. Ruotsissa on yli 450 pienpanimoa, kun Suomessa niitä on 115. Systembolagetilla on myös aivan eri asema kuin Alkolla nykyään.

– Systembolaget myy suurimman osan kaikesta oluesta Ruotsissa, joten olemme täysin riippuvaisia heidän tarjouskyselyistään. On vaikeaa tietää, mitä he haluavat.

Koko ketju omiin käsiin

Seuraavaksi Stallhagen aikoo laajentaa tuotevalikoimaansa limuviinalla, limuilla ja terveysjuomilla.

Ahvenanmaalainen panimo panostaa myös yhä enemmän vierailijatoimintaan. Stallhagenilla vierailee vuosittain yli 50 000 kävijää, ja sillä on suosittu ravintola sekä pieni myymälä.

Stallhagenin ottaessa uusia askeleita Ruotsin markkinoilla, myös Suomessa tapahtuu muutoksia. Pitkäaikainen jakelusopimus Hartwallin kanssa on päätetty lopettaa.

– Meidän pitää hallita koko ketjua voidaksemme antaa haluamaamme palvelua sekä tuntea loppuasiakkaat, Wennström selittää.

Hänen mukaansa nyt ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen panimon historiassa.

– Meillä on yksi Euroopan ympäristöystävällisimmistä ja moderneimmista panimoista sekä riittävästi kapasiteettia. Se erottaa meidät kilpailijoista. Varsinkin isojen ketjujen on tärkeää tietää toimitusten onnistuvan.

Fakta

Kolme vinkkiä viennin käynnistämiseen

Hanki paikallisia kontakteja. On tärkeää tuntea ihmisiä, jotka tietävät paikalliset markkinat. Uusille markkinoille pääsy vaati sekä referenssejä että luottamusta.

Muista hallinnolliset asiat. On tärkeää tiedostaa hallinnollisten asioiden vievän aikaa. Ei kannata uskoa, että toiminnan voi pistää pystyyn uudessa maassa ja heti aloittaa myynti. Lupien saanti kestää. Joissain maissa prosessi saattaa kestää jopa vuoden.

Hae tukea ja rahaa. Sekä henkistä että taloudellista tukea voi hakea vientiorganisaatioista, kuten Business Finlandista.

Vinkit perustuvat haastatteluun Jan Wennströmin kanssa.

Turvaistuinten valmistaja minimoi viennin riskit agenttien avulla

Vantaalaisyritys Klippanilla on vientiagentteja 21 maassa. Agentti avaa ovet uusille markkinoille ja laittaa myös omia rahojaan likoon.

Puskaradio siivitti koirakouluttajan kansainvälistymistä – tavoitteena iso kasvuloikka USA:ssa

Noora Keskievarista ei pitänyt tulla yrittäjää, mutta pian hän suuntaa perheensä kanssa Teksasiin edistämään OneMind Dogin liiketoimia.

Anna apu köyhälle – aurinkolasit syntyvät Keniassa suomalaisesta koivusta

Kahdeksan suomalaisyrittäjää perusti Afrikkaan aurinkolaseja valmistavan verstaan. Shadeshares mielii globaaliksi brändiksi.

Kuinka startup-yritys saa rahoituksen kuntoon?

Helsinkiläinen Bankify vakuutti kansainvälisen riskisijoittajan. Sitä varten piti olla jo liikevaihtoa ja asiakkaita.

Päätös pistää paukut verkkoon kannatti – tuo 80 prosenttia myynnistä

Lastenvaatevalmistaja Gugguu luottaa verkkokaupan lisäksi pop-up-tapahtumiin, sillä ne vahvistavat asiakaskuntaa ja brändiä.

Aasia kouli viinigurun verkostoitumaan: Yrittäjien on puhallettava yhteen hiileen

Timo Jokinen oli vuosikymmeniä yrittäjänä maailmalla. Nyt hän luotsaa viinibistroa Tampereella.

Varustefirma räjäytti markkinoinnin: Pappabrändi vaihtui paukkeeseen ja huumoriin

Pitkän linjan perheyritys Finn-Savotta ei pelkää herättää markkinoinnillaan tunteita, vaikka asiakkaana on myös viranomaisia.

Mikä sai hyppäämään sijoitusalalta kalusteyrittäjiksi?

Sebastian Schauman ja Anssi Jokinen pohtivat yrittäjyyttä vuoden. Kun uskallus voitti, syntyi Ikea-kalusteita räätälöivä A.S.Helsingö.

Vientipäätös lähti omasta asenteesta – kova työ toi asiakkaan yllättävästä maasta

Spraytuotteita valmistava Pentisol hakee potkua viennistä. Kansainväliset messut ovat avanneet tärkeitä ovia.

Lataa lisää