Yrittäjyys

Alussa oli lama ja vanha ompelukone – Nyt Artistiasu on Suomen johtava yksityinen puvusto

Alussa oli lama ja vanha ompelukone – Nyt Artistiasu on Suomen johtava yksityinen puvusto

Minna Gröhnille yritys on väline oman ammattitaidon hyödyntämiseen. Asiakkaan tarpeen täyttäminen ja korkea laatu ovat pitäneet Artistiasun pinnalla erikoisella alalla vuosikymmenestä toiseen.

|

Jos on opiskellut vaatetusalan artenomiksi, tehnyt lopputyönsä sirkuspuvuista, ollut harjoittelussa MTV:llä ja työskennellyt kesäteatterin puvustajan assistenttina, on selvää, että oma juttu on puvustaminen.

Ihmettelyä kuitenkin herätti, kun Minna Gröhn perusti Artistiasu Oy:n keskellä lamaa vuonna 1993.

– Aluksi osakeyhtiön perustaminen kuulosti ihan suuruudenhullulta, sillä yhtiö oli yhtä kuin minä ja äitini vanha ompelukone Lönnrotinkadun kellarissa. Yhtiömuoto kuitenkin helpotti esimerkiksi kankaiden maahantuontia.

Nykyään Artistiasu on kaikkea muuta kuin yhden naisen paja: siitä on kasvanut kymmenen hengen työyhteisö ja Suomen johtava – ja itse asiassa ainoa – yksityinen puvusto. Yritys itsessään ei ole ollut Gröhnille koskaan pääasia, vaan yritys on väline oman ammattitaidon hyödyntämiseen.

yritys: Artistiasu Oy
toimiala: vaatetus (puvustus)
perustettu: 1993
liikevaihto: 500 000–550 000 € (10 viime vuoden ajan keskiarvo, korkeimmillaan 560 000 € (tilikaudella, joka päättyi 2/2019)
liiketulos: 10 000 € (10 viime vuoden ajan keskiarvo)
henkilöstö: 7 vakituista, 2 määräaikaista, 2–3 harjoittelijaa

Artistiasun alaa ovat asujen suunnittelu, valmistus ja vuokraus.

Kun Gröhn alkaa luetella, missä Artistiasun pukuja ja maskotteja voi nähdä, lista on hengästyttävä: Esimerkiksi Muumimaailmassa, Tykkimäellä, Puuhapuistoissa, Viking Linella, kaupoissa, ostoskeskuksissa, Uudessa Iloisessa Teatterissa, Kansallisoopperassa, Mamma Mia! -musikaalissa ja keväällä nähtävässä ja We Will Rock You -musikaalissa.

Lisäksi Artistiasun työn jälkeä näkee niin elokuvissa, tv-ohjelmissa, mainoksissa kuin lehtikuvissakin.

Puku joka tarpeeseen

Artistiasulla on vuokrapukuja 40 000 artikkelia 700 neliömetrillä. Noin 70 prosenttia vuokrapuolen asiakkaista on yrityksiä, loput yksityisiä henkilöitä.

Artistiasun lisäksi puvustoja on lähinnä Ylellä ja kaupunginteattereilla. Ne eivät kuitenkaan ole kilpailijoita, vaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

– Heidän päätehtävänsä ei tietenkään ole ylläpitää puvustoa, mutta meille se on osa liiketoimintaa, Gröhn huomauttaa.

Sosiaalinen media tarjoaa nykyään mahdollisuuden tarkistaa parilla klikkauksella, miten esimerkiksi naamiaisiin tai teemajuhliin voisi pukeutua niin sanotusti suuren maailman malliin.

– Meillä näkyy, että juhliin pukeutumiseen panostetaan eri tavalla kuin vielä vuosikymmen sitten. Nyt nousussa ovat esimerkiksi 1920-luvun asut, Gröhn kertoo.

Pukujen valmistuksen puolella ei ole valmista reserviä, vaan pukua tai maskottia lähdetään luomaan kuvan tai joissain tapauksissa pelkän idean perusteella. Rajat asettaa lähinnä mielikuvitus.

Asiakkaan tarve on tärkein

Puolimahdottomana pidetyllä alalla pärjäämiseen on Gröhnin mukaan vaikuttanut paitsi oma visio, innostus ja rakkaus lajiin, myös jalkojen pitäminen maassa.

– Käsityöläisenä talouden merkityksen tajuaminen on kaiken perusta. Helppoa rahaa ei ole, vaan kannattavuus vaatii työntekoa. Minulle pääasia on toiminta, eikä raha, mutta toiminta tietenkin vaatii taloudenhallintaa.

Gröhnin mukaan sitä helpottaa käsitys budjeteista, velkaantumisen asteesta, toiminnan kannattavuudesta ja kassatilanteesta. Lisäksi on seurattava työn tuloksellisuutta, eli esimerkiksi, mitä jää käteen yhtä työtuntia kohden. Oman käsityksen lisäksi apua kannattaa pyytää numerot hallitsevalta henkilöltä, kuten kirjanpitäjältä.

Tärkeää on myös hinnoittelutaito.

– Joskus tulee harkittuja floppeja, kun joku kiva homma tulee tehtyä liian halvalla. Niitä ei kuitenkaan saa olla liikaa, Gröhn painottaa.

Asiakas on keskiössä

Asiakkaat toistuvat Gröhnin puheissa usein. Pointti ei ole se, mitä itse haluaa tehdä, vaan se, mitä asiakas tarvitsee. Palvelun on oltava joustavaa ja luotettavaa ja tuotteiden priimaa.

– Asiakkaan tarpeen täyttäminen on pääasia. Jos jotain on valmiina saatavilla, neuvomme, mistä sen voi ostaa. Voimme myös ohjata eteenpäin, jos meiltä ei löydy jotain.

Osa asiakassuhteista on kestänyt yrityksen ensimetreistä asti.

– Kun tekee suomalaista käsityötä, se ei joka tapauksessa ole halpaa. Kilpailuvaltti on laatu, joka myy osittain itse itsensä.

Gröhnin mukaan pitkien asiakassuhteiden avain on erityisesti henkilökohtaisessa läsnäolossa ja siinä, että on aidosti kiinnostunut tarjoamaan asiakkaalle laadukasta palvelua ja laadukasta työn jälkeä.

Jotain vanhaa, jotain uutta

Vaikka ompelukoneet surisevat samalla lailla kuin 1990-luvulla, moni muu asia on muuttunut. Artistiasun alkuaikoina tarjoukset lähtivät kirjeinä ja mallitilkkuina. Siihen muutoksen toi sähköposti.

Kaikkiaan ala on kansainvälistynyt, ja internet on tuonut esimerkiksi karnevaalikauppojen valikoimat kenen tahansa ulottuville. Gröhn näkee kansainvälistymisen enemmän mahdollisuutena kuin haasteena.

Artistiasu on esimerkiksi laajentanut Ruotsin markkinoille, sillä siellä ei ollut maskottien valmistusta omasta takaa. Yritys toimii Ruotsin markkinoilla Suomesta käsin.

– Valtava, uniikki vuokrapukuvarasto voi olla vain yhdessä paikassa. Sähköposti, puhelin ja some toimivat, kuvat liikkuvat ja kuljetusfirmat kuljettavat. Lisäksi yhteistyöllä ja verkostoitumisella sana leviää, Gröhn kertoo.

Ajan kuluminen ja maailman muuttuminen eivät ole Gröhnin mukaan vaikuttaneet asiakkaiden kohtaamisen tärkeyteen. Tulevaisuudessakin tärkeintä ovat räätälöidyt palvelut ja laadukkaat tuotteet.

Gröhn seuraa alan muutosta herkillä tuntosarvilla. Hän ennakoi jo 10–15 vuotta sitten, että teatterien omat ompelijat ja puvustot tulevat vähenemään. Siihen markkinarakoon sopii Artistiasun vuokrauspalvelu.

Artistiasu on kasvanut Gröhnin tavoitteiden mukaisesti, eli pientä kasvua on ollut jatkuvasti. Samaa lupaa myös tulevaisuus.

– Olemme jo aika iso tekijä, eikä liika kasvuvauhti ole tarpeen.

Gröhn pohtii hetken.

– Lisäksi Suomessa kukaan muu ei ole vieläkään ollut niin hullu, että olisi lähtenyt tälle tielle.

Fakta

Minna Gröhnin vinkit yrityksen kilpailukykyisenä pitämiseen pitkällä tähtäimellä

Oma visio. Älä tee, mitä kaikki muut tekevät, vaan tee omaperäistä ja erikoistu tietylle sektorille.

Ymmärrä asiakasta. Kaikki yritykset väittävät kuuntelevansa asiakasta, mutta pelkkä korulause ei tarkoita mitään. Kuuntele asiakasta ihan oikeasti.

Ymmärrä taloutta. Käsityöläisenä talouden hallinta mahdollistaa kivan tekemisen.

Rohkeus ja varovaisuus. Pitää olla rohkeutta mennä omaa visiota kohti, mutta samalla on tärkeää pitää jalat maassa, eikä mennä joka haihatukseen mukaan.

Älä läkähdy työtaakan alle. Uskalla ottaa toisia mukaan yritykseen tai palkata työntekijöitä. Itse perustin yrityksen ja sain ensimmäisen lapsen samaan aikaan, joten vapaa-aikaa oli pakko ottaa alusta asti.

Muutosjohtaminen on kasvuyrityksessä arkipäivää – ”Vanhan toiminnan pitää muuttua uudeksi”

Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen sanoo, että kasvuun ei voi vastata vain tekemällä enemmän.

Menestys on tiimipeliä: toimitusjohtaja elää tässä hetkessä ja hallitus katsoo pitkälle tulevaisuuteen

Naantalin Muumimaailmassa on lähes yhtä sopuisaa kuin Muumilaaksossa. Hallitus ja toimitusjohtaja käyvät aktiivista keskustelua – kompromisseja tehdään tarpeen mukaan.

Itseohjautuvuudella parempiin tuloksiin – Työntekijöille kannattaa antaa niin paljon valtaa, että hirvittää

Yritys voi saavuttaa itseohjautuvuuteen kannustamalla mittavia hyötyjä. Sudenkuoppia on silti syytä varoa, kirjoittaa Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto.

Yrittäjä muutti oman nimensä, jotta firman nimi jäisi vessaa tarvitsevan mieleen

PasiKuikka Oy:n toimitusjohtaja Tomi Kuikka painottaa, että firman nimi ei johda mihinkään, jos asenne, palvelu ja kalusto eivät ole kunnossa.

Toimitusjohtajasta yrittäjäksi: Olen tuntenut itseni yrittäjäksi koko työurani ajan

Ennen Tony Saarinen oli toimitusjohtaja isossa firmassa, nykyään hän on yrittäjä. Saarisella on kaksi periaatetta: pitää tuntea oma bisnes ja rakentaa hyvä tiimi.

Controllerista kaupalliseksi taiteilijaksi: Laura Huhtakallio vaihtoi palkkatyön taiteeseen, mutta excelistä hän ei luovu

Nurkissa lojuvat taulut muuttivat Laura Huhtakallion elämän suunnan. Hänestä tuli taiteilija, jonka maalaukset liikkuvat somessa uudelle omistajalle vain minuuteissa.

Palkittu live-kuvittaja elää unelmaansa: ”Hauska nähdä kuuden äijän firmoja, joilla on sama liikevaihto kuin itselläni”

Linda Saukko-Rauta on menestynyt yksinyrittäjä, joka teki heti tämän haastattelun jälkeen päätöksen ensimmäisen työntekijänsä palkkaamisesta.

Kymmenen vuoden jälkeen hurjaan kasvuun: Taitonetti ymmärsi markkinoinnin arvon

Käytettyjä tietokoneita huoltava ja myyvä oululaisyritys tajusi markkinoida myös naisille ja nuorille.

8 miljoonan euron investointi täyskäyttöön: Ahvenanmaalainen panimo tähtää suuriin kasvulukuihin Ruotsissa

Ahvenanmaalainen Stallhagen pyrkii ruotsalaisten kauppojen hyllyille uuden sivukonttorin voimin.

Lataa lisää