Hallitus ja advisory board – yhtäläisyydet, erot ja mahdollisuudet

Hallitus ja advisory board tarjoavat kumpikin yritykselle työkaluja kehittymiseen. Niiden toiminnassa on myös eroja, jotka yrittäjän on syytä ottaa huomioon.

Suurin eroavaisuus liittyy niiden toiminnan luonteeseen. Hallituksen olemassaolosta on säädetty laissa eli sen toiminta on siis järjestettävä toisin kuin advisory boardin.

– Hallitus on laissa säädetty toimielin, jolla on iso vastuu. Se vastaa, että yhtiön hallinto ja toiminta on järjestetty, kertoo Hallituspartnerit Helsingin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Wäck.

Hallitus huolehtii myös siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on järjestetty.

Jos tulee tilanne, että yhtiön toiminnassa on moittimista, hallitus on siitä vastuussa.

– Advisory boardilla ei taas ole tällaista juridista vastuuta. Käytännön työssä niillä ei monesti ole eroa. On pitkälti kyse keskustelusta ja näkökulmien hakemisesta.

Advisory boardin ja hallituksen kokoonpanon määrittäminen eroaa kuitenkin toisistaan. Wäck arvioi, että hallituksesta päättäminen voi olla hieman selkeämpää. Hallituksen nimittää yhtiökokous, ja silloin mietitään yhtiön kanssa, mikä on hallituksen kokoonpano.

Usein pk-yrityksen hallitus koostuu muun muassa yrittäjästä ja mahdollisista muista avainhenkilöistä. Hallituksen kokoonpanoa pohtiessa on hyvä huomioida myös se, että myös ulkopuolisista jäsenistä on apua. He saattavat pystyä tarkastelemaan asioita kriittisemmin, mikä tuo hallitustyöskentelyyn lisää ammattimaisuutta.

Advisory boardin osalta kokoonpanokysymys on vapaampi. Sen perustamisen taustalla on usein tarve hankkia lisää erityisosaamista, mutta sen kokoamiseen ei ole yhtä mallia.

Tehtävien erot

Hyödyntää yritys sitten kumpaa tahansa toimintamallia, tärkeää on tarjota sekä hallituksen ulkopuolisille jäsenille että advisor-roolissa toimiville kaikki saatavilla oleva tieto. Vain siten ne voivat tuoda lisäarvoa yritystoimintaan. Joskus se voi tarkoittaa myös nykyisten toimintamuotojen haastamista.

Vaikka advisory boardin ja hallituksen tavoite on melko yhtenevä, on niiden välillä joitain sävyeroja.

Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on Wäckin mukaan varmistua siitä, että se ymmärtää omistajien tahtotilan ja kykenee tarkastelemaan yhtiön toimintaa koko laajuudessaan.

– Jollei tahtotilaa tiedä, silloin hallitus ei pysty varmistamaan, että yhtiön toiminnan suunta ja strategia ovat oikeat.

Hallituksen tehtävä on katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Valtaosa sen toiminta-ajasta tulisi käyttää siihen, mitä on tulossa, eikä siihen, missä nyt ollaan.

Hallitus siis seuraa, että toiminta on järjestetty hyvin. Suunta on selvä ja tiedetään, minne halutaan mennä. Siitä on yritykselle hyötyä, sillä arkipäivän keskellä suunta saattaa hukkua, ja pienet asiat ottavat liian suuren roolin.

– Se on liiketoiminnan suuri haaste. Liiketoimintaa osataan tehdä hyvin tänä päivänä ja osataan tehdä hyvä strategia tulevaisuuden osalta.

Hallitus auttaa huolehtimaan siitä, että tämä strategia siirtyy toimintaan.

Myös advisory board auttaa yritystä tekemään päätöksiä tulevan suhteen, mutta siitä on paljon tukea myös lyhyemmän aikavälin tavoitteiden, kuten yritysoston toteuttamisessa.

Toiminnan arvioiminen

Advisory boardin ja hallituksen toiminta eroaa myös suhteessa yrityksen johdon tukemiseen ja oman toiminnan arvioinnin osalta.

Hallituksen on tärkeää kyetä tarjoamaan sparraamisapua toimitusjohtajalle. Muuten hän voi jäädä työssään hyvin yksin.

Hallituksen on myös vastattava omasta toiminnastaan. Tässä hallituksen puheenjohtajalla on suuri rooli, jota ei Wäckin mukaan voi korostaa liikaa.

– Hallituksen puheenjohtaja on vastuussa siitä, että hallitustyöskentely on jämäkkää ja hyvää. Mikäli hallitus täydentää osaamistaan advisor-toiminnalla, on myös sen ohjaus puheenjohtajan vastuulla – hyvässä yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa.

Advisory board tuo eritysosaamista, josta on hyötyä niin yritykselle kuin hallitukselle päätöksenteossa.

Myös yhtiön omistajien on kokoonnuttava säännöllisesti tarkastelemaan, mitä hallitus tekee yhtiön tahtotilan eteen. Tietyin aikavälein jäseniä kannattaa vaihtaa, jotta hallitus ei pysähdy paikoilleen.

Kuten työelämässä, on mukaan järkevä tuoda tasaisin väliajoin ihmisiä, joilla on uutta osaamista.

– Ei ole huono malli, että hallitus toimii esimerkiksi viisi vuotta ja jäsenistö vaihtuu portaittain. Tällainen toimintakonsepti voi helpottaa toimintaa.