Yrittäjyys

Pariskunta pelasti pikkukylän huoltamon – markkinarako löytyi pienkoneista
Kolmekymppisten Miia ja Joni Behmin huoltoasema on kodinomainen kohtaamispaikka, jossa yksinäinen löytää juttukaverin ja mökkiläinen tapaa paikallisia.
Kantatie 71 vie Savonlinnasta Kiteelle ja ohittaa heti alkumatkasta Kerimäellä pienen, 1960-luvulla perustetun huoltoaseman. Se ei ulkoisesti poikkea sadoista muista huoltamoista eri puolilla maata, mutta paikkakuntalaisille ja säännöllisille ohikulkijoille sillä on suuri merkitys.
Muutamia vuosia sitten huoltamon tulevaisuus näytti epävarmalta, sillä sen aikoinaan perustanut pariskunta suunnitteli vetäytymistä eläkkeelle eikä omasta perheestä löytynyt jatkajaa. Omistajaperheen tytär vinkkasi ystävälleen Miia Behmille muutama vuosi sitten, että ostakaapa te paikka.
Huoltoasema oli molemmille tuttu aina lapsuudesta saakka.
Miia, 31, ja hänen miehensä Joni Behm, 34, jäivät miettimään asiaa. Viimein vuonna 2017 Joni tarttui luuriin.
– Soitin ja kysyin, pitääkö myyntihuhu paikkansa. Kyllä se piti, Joni muistelee.
Huoltoasema ja sen pitäjät olivat pariskunnalle tuttuja lapsuudesta saakka. Miia muistelee käyneensä huoltiksella jo pikkutyttönä aina sunnuntaisin, kun isän kanssa saatiin postit jaettua. Jonin lapsuudenkoti taas sijaitsee noin kilometrin päässä, ja mies oli huoltamolla hetken töissäkin 15 vuotta sitten.
KUKA: MIIa ja joni behm
IKÄ: 31 ja 34
KOTIPAIKKA: savonlinnaan nykyisin kuuluva kerimäki
TAVOITE YRITTÄJÄNÄ: ”olla mahdollisimman hyvä työnantaja ja palvelujentarjoaja Sekä pitää omalta osaltaan kylämme elinvoimaisena.”YRITYS: HUOLTOASEMA BEHM OY
TOIMIALA: HUOLTamotoiminta
LIIKEVAIHTO: 1,4 milj. euroa (17.4.–31.12.2017)
LIIKETULOS: noin 5 000 euroa (17.4.–31.12.2017)
HENKILÖSTÖ: 4
Kannattavuus arvoitiin tarkasti
Ostopäätöstä ei tehty hätiköiden. Tilinpäätöksiä katseltiin yhdessä väistyvien omistajien kanssa ja mietittiin, mikä toimii ja tuottaa.
Ostopäätös vaati tarkkoja laskelmia, sillä tuloksella piti pystyä myös lyhentämään lainaa. Tarvittiin muun muassa liiketoimintasuunnitelma, jonka pohjana olevat myyntilaskelma, myyntiennuste ja kassavirtalaskelma.
Entiset omistajat kertoivat avoimesti, mikä toimii ja mikä ei.
Miia ja Joni osasivat tehdä laskelmat suurimmaksi osaksi itse, sillä Miia on koulutukseltaan tradenomi ja Jonilla on pienvenetelakka Savonlinnassa.
Lopuksi laskelmat tarkistettiin Itä-Savon Uusyrityskeskuksessa Savonlinnassa. Pankkikin oli suopea, toki takuut vaadittiin.
Pienkoneista tuli uusi kivijalka
Huoltamon tulos oli jo aiemmin tullut monesta purosta: autotarvikekaupasta, polttoaineista, veikkauksesta, kahvilasta sekä autonpesusta. Nyt pariskunta otti uutena mukaan pienkoneiden huollon ja myynnin: vesijetit, perämoottorit, moottorikelkat, mönkijät ja ruohonleikkurit saa tilauksesta.
Pienkoneiden myynnille ja huollolle oli markkinarako. Kerimäen ainut pienkoneyrittäjä oli hiljan lopettanut toimintansa, ja lisäksi ulkopaikkakuntien mökkiläiset tuovat kesäisin asiakaskuntaan piristysruiskeen.
– Olen vuosia ajanut moottorikelkoilla enduroa kilpaa, joten saimme sitä kautta asiakkaita. Kelkkoja tulee nyt kauempaakin säädettäviksi, Joni toteaa.

Korjaamo kunnostettiin täysin, ja siellä ahertaa nyt Jonin lisäksi työntekijä oppisopimuksella. Muut tilat ehostuivat pintaremontilla. Hyllyt ja tiski uusittiin, seinät saivat maalia ja terassi uudet laudat. Keittiö on vuorossa seuraavaksi.
– Tahdoimme luoda paikkaan kodinomaista tunnelmaa. Esimerkiksi lasten leikkipaikassa voi piirrellä liiduilla seinään, Miia kertoo.
Korjaamo uusittiin täysin, muut tilat ehostuivat pintaremontilla.
Viihtyvyys on tärkeää, sillä huoltamo on myös kohtauspaikka. Varsinkin talvella asiakaskunta koostuu melkein kokonaan paikallisista.
– Kerran eräs asiakas sanoi, että älä tykkää huonoa, vaikka hän käy täällä monta kertaa päivässä eikä aina osta. Olo kuulemma on välillä niin yksinäinen, että tarvitsee juttukaveria, Miia muistelee.
Lupaviidakko haastavin
Pariskunta kiittelee edellisiä omistajia, että he pystyivät opettelemaan huoltamotoiminnan nopeasti. Miia perehtyi heidän kanssaan pari viikkoa konttorihommiin ja Joni kiinteistöpuoleen. Työnjako on pysynyt.
– He ovat edelleen puhelinsoiton päässä tukena ja turvana, jos jokin asia mietityttää, Miia kiittelee.
Omistajanvaihdoksessa on uusittava kaikki luvat ja sopimukset, olipa sitten kyseessä maksupääte tai kahvilatoiminta.
– Se oli kuin pyramidi väärinpäin. Kun yhden asian sai ratkaistua, kaksi muuta ongelmaa avautui. Kaikki hoitui kuitenkin aikataulussa.
huoltoasema on paikallisille asukkaille kohtauspaikka.
Yrittäjyys ST1-ketjussa tarkoittaa heille lähinnä polttoaineen hankintaa. Muuten he ovat vapaita tekemään, kuinka parhaaksi näkevät aina visuaalista ilmettä myöten. Toisaalta ketju tarjoaa apua tarvittaessa.
Polttoaineen hinnassa kilpailijoiden hintoja ei vilkuilla päivittäin, vaikka toki oma litrahinta pitää olla linjassa alueen kylmäasemien kanssa.
– Pelkän polttoaineen myynnin varaan ei voi laskea, tai sitten pitäisi selvitä vain yhdellä työntekijällä, Joni toteaa.
Ensi kertaa elämässään he ovat työnantajia. Kahvilassa on kolme työsuhteista, joista yksi on ollut jo 20 vuotta talossa ja siten siirtänyt arvokasta tietoa eteenpäin. Miian mukaan kaikki työntekijät ovat hyvin itseohjautuvia. Homma hoituu, vaikka he olisivat poissa, kuten hetki sitten viikon verran Lapissa.
– Lähtökohtana on, että henkilökunnalla on hyvä olla. Kun hommat toimivat, se näkyy myös asiakkaalle, Miia sanoo.
Aiempi Kuukauden yrittäjämme Miikka Kotilainen tähtää korkealle ja uskoo tiimityöhön.
Fakta
Miia ja Joni Behnin tärkeimmät opit
Aikatauluta. On tärkeää aikatauluttaa työt, jotta koko paletti pysyy kasassa. Siitä huolimatta suunnitelmiin tulee usein muutoksia, joihin ei ole voinut reagoida.
Kehitä stressin sietokykyä. Päivät eivät ole koskaan samanlaisia, joten helpottaa, kun asioista ei ota etukäteen liikaa paineita. Asioilla on aina tapana järjestyä.
Pidä puolesi. Monet myyntimiehet, edustajat ja tuttavat yrittävät markkinoida näkemyksiään. Itsellä pitää olla asioista niin selkeä kuva, että välillä voi sanoa suoraan ”ei kiitos”.