Yrittäjyys

Milloin verkkokauppa kannattaa perustaa?

Milloin verkkokauppa kannattaa perustaa?

Menestyvä verkkokauppa ei synny sattumalta. Sen rakentaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja asiakkaan tarkkaa tuntemista. Näin verkkokaupan perustaminen etenee.

| |

Mitä myyn ja kenelle? Jo ennen kuin yrittäjän tavoitteena on verkkokaupan perustaminen, tulisi hänellä olla vastaukset kirkkaana mielessä näihin kysymyksiin.

– En ole nähnyt yhtään menestystarinaa, joka lähtee siitä, että perustetaan verkkokauppa, koska se pitää olla. On ymmärrettävä, että verkkokauppa on aivan omanlaistansa toimintaa, joka vaatii osaamista, kertoo Tero Lahtinen verkkokaupan asiantuntijayritys Gelo Oy:stä.

Tärkeää on pohtia myös sitä, tukeeko verkkokauppa ylipäänsä yrityksen toimintaa. Se on yksi mahdollinen jakelukanava, jolla tuotteet ja palvelut saadaan tuottajalta kuluttajalle.

Verkkokaupan suosio on kasvussa, mutta ei ole mitenkään itsestäänselvyys, että se olisi kaikille toimiva ratkaisu. Jollekin yritykselle omien tuotteiden saaminen esimerkiksi päivittäistavarakaupan hyllylle voi olla aivan yhtä erinomainen ratkaisu.

Verkkokauppaa kannattaakin tarkastella jakelukanavien kokonaisuuden kannalta, jottei synny turhia konflikteja. Jos tukkukauppiaana toimiva yritys perustaa verkkokaupan, se alkaa kilpailla tuotteidensa jälleenmyyjien kanssa. Voi käydä jopa niin, että jälleenmyyjät lakkaavat ostamasta siltä.

Menestyvän verkkokaupan edellytykset

Lahtisen mukaan verkkokaupan menestyjillä on hyvin selkeä ajatus siitä, keitä sen asiakkaat ovat ja mitä heille kannattaisi tarjota – sekä miten heidät tavoitetaan.

– Hyvä verkkokauppa lähtee tuotteista ja siitä, että niiden valikoima on kuluttajia kiinnostava. Hintataso on mielellään kilpailukykyinen, ja kaikki toimii teknisesti.

verkkokaupan perustaminen

Jos esimerkiksi ostoskori on rikki, voi kauppa jäädä kesken. Hyvin toimivaa verkkokauppaa on sen sijaan helppo käyttää.

– Usein hyvä verkkokauppa on suunniteltu siten, että sieltä on helppo ostaa. Myös hyvät tuotekuvaukset ovat erittäin tärkeitä.

Puutteelliset tuotekuvaukset voivat suorastaan olla ostamisen este, jos ne ovat epäselviä. Tekstien lisäksi verkkokaupan ulkoasu on tärkeä.

– Vaatimustaso vaihtelee sen mukaan, mitä myydään. Jos valikoimassa on lifestyle-tuotteita, kuten muotia, kosmetiikkaa tai sisustustuotteita, verkkokaupan tulee olla todella tyylikäs.

Esimerkiksi teknisiä varaosia myydessä ulkoasulla ei välttämättä ole aivan yhtä suuri merkitys.

Asiakkaan hyvää huomiointia on myös se, että hänelle tarjotaan mahdollisuus olla helposti yhteyksissä verkkokauppaan.

Mitä verkkokauppa maksaa?

Verkkokaupan kustannukset vaihtelevat sen mukaan, millaisen alustan yrittäjä valitsee sekä paljonko hän tekee itse. Myös yrityksen koolla on vaikutusta.

– Olen käyttänyt sellaista nyrkkisääntöä, että verkkokauppa maksaa saman verran kuin myymälä, Lahtinen sanoo.

Myymälät voivat olla kooltaan niin nakkikioskeja kuin suuria päivittäistavarakauppoja. Kustannukset vaihtelevat siis paljon toiminnan luonteen mukaisesti.

– Hyvinkin pienellä pääsee alkuun, mutta ammattimaisen, toimivan systeemin budjetti voi olla kymmeniä tuhansia euroja.

verkkokaupan perustaminen

Lahtinen muistuttaa myös siitä, ettei tuhannen euron investoinnilla voi kuvitella saavansa miljoonan euron liikevaihtoa.

Perustamiskulujen lisäksi on syytä huomioida verkkokaupan kehittäminen ja markkinointi. Nekin vaativat rahaa.

Itse vai ulkoistaen?

Kustannuksiin vaikuttaa myös se, tekeekö yrittäjä itse vai ulkoistaako hän töitä. Tällöin on puntaroitava, mihin oma osaaminen ja aika riittävät.

Esimerkiksi verkkokaupan kuvamateriaalit ja sivujen graafinen ilme vaativat yrittäjältä paneutumista. Samoin mahdollisen varaston pyörittäminen ja tuotteiden lähetys vievät aikaa, kun verkkokauppa on aloittanut toimintansa.

Jos yrittäjä tekee itse, tärkeää on muistaa laskea omalle työlle hinta. Kustannuslaskelma auttaa kartoittamaan kustannuksia.

Jos verkkokauppaan liittyviä toimintoja, kuten varaston pyörittämisen tai tekniset ratkaisut, päättää ulkoistaa, on aikaa järkevää käyttää hyvän kumppanin etsintää.

Lahtisen mukaan pitkälle pätee se, että yrittäjän kannattaa valita oikeankokoisia kumppaneita.

– Jos on pieni yritys, ei välttämättä kannata pyrkiä olemaan ison pörssiyhtiön asiakas, koska silloin jää helposti isompien asiakkaiden jalkoihin.

Verkkokaupan kehittäminen on jatkuvaa työtä

Toimiva verkkokauppa vaatii yrittäjältä aikaa, resursseja ja jatkuvaa kehittämistä. Lahtinen kertoo, että usein teknisten pohdintojen varjoon voi jäädä, mistä myynti saadaan.

– Jos vastakkain ovat tämän päivän myynti ja huomisen kehitysmahdollisuudet, usein joudutaan valitsemaan tämän päivän akuutti tekeminen.

Verkkokauppa tarvitsee kuitenkin huomiota. Jos sitä ei kehitetä aktiivisesti, väistämättä liiketoiminta lähtee pikkuhiljaa hiipumaan.

Kehitystyössä auttaa verkkokaupasta saatava data.

– Verkkokaupassa pitäisi seurata monenlaisia lukuja. Analytiikka on tärkeä asia verkkokaupan kehittämisessä. Sen avulla löytää kehittämiskohteita.

Myös tuotevalikoimaa on syytä tarkastella säännöllisesti ja päivittää sitä. Myynnin lisääminen tapahtuu tuotevalikoimaa laajentamalla.

Lahtinen kannustaa myös pohtimaan, onko liikeidea sellainen, että se kantaa omaa toimipaikkaa laajemmalle. Sitä voi testata kotimaassa, ja jos se osoittautuu toimivaksi, voi tähtäimeen ottaa myös kansainväliset markkinat.

Toimitusjohtajasta yrittäjäksi: Olen tuntenut itseni yrittäjäksi koko työurani ajan

Ennen Tony Saarinen oli toimitusjohtaja isossa firmassa, nykyään hän on yrittäjä. Saarisella on kaksi periaatetta: pitää tuntea oma bisnes ja rakentaa hyvä tiimi.

Controllerista kaupalliseksi taiteilijaksi: Laura Huhtakallio vaihtoi palkkatyön taiteeseen, mutta excelistä hän ei luovu

Nurkissa lojuvat taulut muuttivat Laura Huhtakallion elämän suunnan. Hänestä tuli taiteilija, jonka maalaukset liikkuvat somessa uudelle omistajalle vain minuuteissa.

Palkittu live-kuvittaja elää unelmaansa: ”Hauska nähdä kuuden äijän firmoja, joilla on sama liikevaihto kuin itselläni”

Linda Saukko-Rauta on menestynyt yksinyrittäjä, joka teki heti tämän haastattelun jälkeen päätöksen ensimmäisen työntekijänsä palkkaamisesta.

Kymmenen vuoden jälkeen hurjaan kasvuun: Taitonetti ymmärsi markkinoinnin arvon

Käytettyjä tietokoneita huoltava ja myyvä oululaisyritys tajusi markkinoida myös naisille ja nuorille.

8 miljoonan euron investointi täyskäyttöön: Ahvenanmaalainen panimo tähtää suuriin kasvulukuihin Ruotsissa

Ahvenanmaalainen Stallhagen pyrkii ruotsalaisten kauppojen hyllyille uuden sivukonttorin voimin.

Lohenpaistosta maailmalle ja takaisin Lappiin – Niina Pietikäinen palasi erämaahan ja kasvoi perheyrityksen toimitusjohtajaksi

Kolmannen polven perheyrittäjän katse on vahvasti tulevaisuudessa. Länsi-Lappiin on tarkoitus houkutella lisää matkailijoita muutenkin kuin talvikaudella.

Koiranruokayhtiö iski tehokkaasti markkinarakoon: Vuodessa ideasta kaupan hyllyille

Dagsmark sai sopimukset Suomen suurimpien päivittäistavarakauppojen kanssa jo ennen kuin tuotteet olivat valmiina.

Hallitus ja advisory board – yhtäläisyydet, erot ja mahdollisuudet

Hallitus ja advisory board ovat kummatkin yritykselle hyödyllisiä apuvälineitä toiminnan kehittämiseen. Miten ne eroavat toisistaan?

Sukupolvenvaihdosta ei kannata karsastaa – Uusi sukupolvi tarjoaa tuoreita näkökulmia yrittäjyyteen

Perheyrityksen jatkajan on helpompi kehittää yrityksen toimintaa uusin silmin, kirjoittavat Pentisol Oy:n Jari ja Sanna Mäkinen.

Lataa lisää