Yrittäjyys

Sähköyrittäjä ei laske tunteja – onnistuminen motivoi rahaa enemmän
Kuukauden yrittäjämme, sähkötöitä tekevä Pasi Kaskinen tunnetaan joustavasta asenteestaan.

Sähköyrittäjä ei laske tunteja – onnistuminen motivoi rahaa enemmän

Pasi Kaskinen kutsutaan apuun, kun koneet pysähtyvät. Siinä sivussa sähköyrittäjä kehittelee työkaluja, joista ollaan kiinnostuneita ulkomaita myöten.

| |

Hyvä ammattitaito ja joustava asenne kantavat yrittäjää pitkälle. Yhden miehen yritystä, PK Kone-Sähköä, pyörittävä sähköyrittäjä Pasi Kaskinen tunnetaan Etelä-Savon alueella juuri näistä ominaisuuksista.

– Enhän minä sen kummallisempi ole kuin muutkaan. Sen myönnän, etten katso kellosta, milloin pitää lähteä kotiin. Jos homma vie vielä kaksi tuntia, sitten se vie, hän toteaa.

Lapsuudessaan Kaskinen ei väsynyt vanhempiensa maatilalla tutkimaan koneita. Nykyään hän tekee samaa mutta korvausta vastaan.

Mies kutsutaan hätiin, kun tehtaan tai pajan koneeseen tulee häiriö. Korjauksella on usein kiire, sillä tuotannossa on aluksi yksi mies toimettomana, sitten muutamia ja pahimmassa tapauksessa lopuksi koko työvuoro.

Palkkatyössä ollessaan hän muistelee miettineensä ylityö- ja kilometrikorvauksia, kun taas yrittäjänä ei kuulemma sellaiseen käytä aikaa.

– Työn sisältö motivoi minua enemmän kuin rahallinen korvaus. Toki palkollisena elämä voisi olla helpompaa ja työviikko lyhempi kuin nyt.

Vähitellen sähköyrittäjäksi

Punkaharjulaisen miehen tie yrittäjäksi on ollut vaiheikas.

Armeijan jälkeen hän meni vuodeksi ammattikouluun, siitä kolmeksi vuodeksi teknilliseen opistoon ja valmistui tämän jälkeen insinööriksi yhden lukukauden mittaisella jatkokoulutuksella ammattikorkeakoulussa.

Opiskeluvuosina Kaskisen matematiikan opettaja oli sähköalan pellepeloton. Kaskinen löysi itsensä ennen pitkää opettajan firman palkkalistoilta ja kehitteli muun muassa virtuaalistudiota.

Sieltä Kaskinen siirtyi parin mutkan kautta Parikalan Valoon sähköverkkojen suunnittelijaksi.

Ensiaskeliaan yrittäjänä hän otti vuonna 2007 päivätyön ohessa, kun kaveri tarvitsi sähkömiestä. Maksamisen helpottamiseksi oli järkevintä perustaa toiminimi. Kaskinen alkoi laskuttaa satunnaisia sivutöitä firmansa kautta, vaikka jatkoikin palkollisena.

Koneista tuli päätyö

Vuonna 2013 vakituisen työn sisältö ei enää motivoinut riittävästi. Hän heittäytyi yrittäjäksi, vaikka toimeksiantoja ei ollut tiedossa.

Eräs paikallinen yrittäjä korjaili pienten ja keskisuurten firmojen automaatiokoneita, mutta päätti jäädä eläkkeelle. Kaskinen ryhtyi opettelemaan koneiden korjaamista.

– Kun omakotitalojen sähkökuvat mahtuvat joskus jopa yhdelle A4-paperille, automaatiokoneiden sähkökuvia voi hyvinkin olla 300 sivua.

Nyt töitä on enemmän ehtisi tehdä. Käytännössä Kaskinen ehtii pitää muutamaa suurta asiakasta. Yksityishenkilöille hän tekee töitä enää satunnaisesti, kuten aurinkopaneelien asennuksia.

– En voi oikein ottaa esimerkiksi talorempan sähköhommia kontolleni. Jos joudun lähtemään koneita korjaamaan, talokohteen aikataulut voivat heittää vuokseni.

Sähköyrittäjä aikoo jatkaa toiminimenä ja yhden miehen yrityksenä. Kun mies itse ei ehdi joka paikkaan, hän ottaa apulaisen toisen firman kautta. Näin vapautuu myös työnantajan velvoitteista, kuten työterveyshuollosta.

– Töitä tulee liikaa vain kausittain, joten en voisi taata palkolliselle täyspäiväisesti hommia. Lisäksi joutuisin opastamaan paljon, mikä taas olisi pois omasta työajasta.

Työkalujen jatkojalostusta

Rahoitus on kohtalonkysymys monelle yritykselle, mutta Kaskinen on tehnyt hankintoja pikkuhiljaa. Mittalaitteet ja työkalut ovat maksaneet tuhansia euroja ja pakettiauto parikymmentätuhatta. Silti eniten kustannuksia on hallirakennuksesta.

– Lisäksi 10 000 euroa on kiinni tarvikkeissa, jotka olen hakenut ja maksanut mutta en vielä ole ehtinyt laskuttaa asiakkaalta. Sama summa on kiinni oman varaston pientarvikkeissa, sillä aikaa menisi liikaa, jos jokaisen komponentin joutuisi tilaamaan ja hakemaan erikseen.

Jotain sähköverkon rakentamisen työkaluja hän on kehitellyt myös itse ja saanut niihin myös mallisuojan. Hän myy tuotteet Suomen Kaapelitarvikkeelle, jonka kautta niitä on päätynyt kotimaan lisäksi ainakin Viroon ja Norjaan.

– Puhuisin enemmänkin jatkojalostuksesta. Keksijä oli eräs toinen mies, mutta tein hänen luvallaan tuotteen hieman tosin.

Vikojen löytäminen koneista on välillä haasteellista. Taannoin ongelman syytä ei vain löytynyt, vaikka koneiden sähköt oli tutkittu moneen otteeseen. Sitten eräs työntekijä huomasi pienen, lähes piilossa olleen vanerinkappaleen. Se esti konetta käynnistymästä.

Aiempi Kuukauden yrittäjämme Eeva Laajoki luo Bus Burgerista uutta hampurilaisketjua.

Fakta

Pasi Kaskisen opit yrittäjänä

Hinnoittele taustatyö mukaan. Varsinaisen työn lisäksi aikaa kuluu muun muassa laskujen maksamiseen, tavaran tilaamiseen ja etsimiseen. Kun hinnoittelee työtunnin, tuo kaikki pitää olla mukana.
Kokeile erilaisia juttuja. Alussa ei välttämättä ole hajuakaan tulevasta erityisalueesta, mutta toisinaan kannattaa yrittää sitkeästi, kunnes onnistuu.
Venyminen. Välillä tulee työputkia, jolloin pitää tehdä 12-tuntista päivää kuutena päivänä viikossa. Loputtomiin ei sellaista jaksa, vaan mieltä pitää piristää mukavilla harrastuksilla.

Yrittäjä on kokenut menestyksen ja tappion – Nyt hän vetää jättiketjun hotellia

Uuden oppiminen kiehtoo Ville Virkkiä, mutta omassa yrityksessä oppimisen rajat tulivat vastaan. Siksi hän haki töihin tien toiselle puolelle maailman suurimman hotelliketjun palvelukseen.

Pullonkaulana pullot – Juomafirman piti tilata ja maksaa 250 000 lasipulloa, jotka tuotiin pihaan kolmessa merikontissa

Kuuden kaveruksen perustama Good Guys pyörii intohimosta teehen. Oleellista yritystoiminnassa on puhua kaikesta avoimesti.

Kun yhteinen matka päättyy – Yrittäjä ratkaisi lemmikinomistajien pulman

Tuhkaamoyrittäjä halusi tehdä palveluksen pääkaupunkiseudun lemmikinomistajille ja luoda samalla itselleen työpaikan.

Alussa oli lama ja vanha ompelukone – Nyt Artistiasu on Suomen johtava yksityinen puvusto

Minna Gröhnille yritys on väline oman ammattitaidon hyödyntämiseen. Asiakkaan tarpeen täyttäminen ja korkea laatu ovat pitäneet Artistiasun pinnalla erikoisella alalla vuosikymmenestä toiseen.

Konepajayrittäjä osti 8 yritystä 14 vuodessa – ”Aika äkkiä näkee, onko yritystä stailattu”

Tampereen Konepajojen toimitusjohtaja jätti johtajan uran matkapuhelinyhtiö Nokiassa. Nyt hän pyörittää kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa tekevää yritysrypästä.

Yrittäjyyden opetus: Aseta tavoitteet riittävän korkealle

Yrittäjyydessä kiehtoo se, että tekemällä yhden asian hyvin voi päätyä tekemään vaikka mitä, kirjoittaa KoruMies Arvi Martikainen.

Muutosjohtaminen on kasvuyrityksessä arkipäivää – ”Vanhan toiminnan pitää muuttua uudeksi”

Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen sanoo, että kasvuun ei voi vastata vain tekemällä enemmän.

Menestys on tiimipeliä: toimitusjohtaja elää tässä hetkessä ja hallitus katsoo pitkälle tulevaisuuteen

Naantalin Muumimaailmassa on lähes yhtä sopuisaa kuin Muumilaaksossa. Hallitus ja toimitusjohtaja käyvät aktiivista keskustelua – kompromisseja tehdään tarpeen mukaan.

Itseohjautuvuudella parempiin tuloksiin – Työntekijöille kannattaa antaa niin paljon valtaa, että hirvittää

Yritys voi saavuttaa itseohjautuvuuteen kannustamalla mittavia hyötyjä. Sudenkuoppia on silti syytä varoa, kirjoittaa Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto.

Lataa lisää