Yrittäjyys

Yrittäjä laski: Suomalainen selvästi ruotsalaista kollegaansa kalliimpi

Yrittäjä laski: Suomalainen selvästi ruotsalaista kollegaansa kalliimpi

Corrotechin työntekijöiden sivukulut ovat länsinaapurissa jopa 20 prosenttia Suomea pienemmät.

|

Yrityksen kannattavuus koostuu useista tekijöistä. Ruotsissa on Suomeen nähden etuna pienemmät palkkojen sivukulut palvelualoilla, pk-metalliyrityksissä ja työvoimavaltaisissa yrityksissä.

Tähän tulokseen on tullut Torniossa ja Haaparannassa toimivan metalliyritys Corrotechin toimitusjohtaja Tapio Herajärvi. Hän on jo vuosien ajan vertaillut konsernin suomalaisten ja ruotsalaisten työntekijöiden kustannuseroja.

– Vaikka meillä on tehty erilaisia kiky-sopimuksia, ero Ruotsin hyväksi on erittäin selkeä. Jopa 20 prosenttia tai yli, Herajärvi sanoo.

Väitteet perustuvat Corrotechin palkkahallinnosta saataviin reaaliaikaisiin lukuihin. Yhtiöllä on viime vuosina ollut noin 15–20 työntekijää sekä Suomen että Ruotsin puolella.

Työntekijöiden hintaero syntyy Herajärven mukaan monista työehtosopimuksiin sisältyvistä ”suomalaisista erikoisuuksista”, kuten ylitöiden korotusosista, pekkaspäivistä, palvelusvuosilisistä ja loma-ajan palkoista sekä erillislisistä.

– Yritys- ja yksilökohtaiset sairausajan palkkakulut tuovat kiky-sopimusta suuremman kustannuslisän koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Ne koskevat erityisesti julkista sektoria.

Ruotsi halvempi useissa asioissa

Yksi Ruotsin eduista on ollut myös kruunun heikkous, johon ei ole mahdollista vaikuttaa.

– Me myymme suomalaista työtä ja kilpailemme myös ruotsalaisten yhtiöiden kanssa. Ongelmat kumuloituvat suomalaisten yhtiöiden tappioksi, kun kilpailu kiristyy.

Corrotech ei kuitenkaan suunnittele toimintaansa siirtämistä pelkästään Ruotsiin, sillä se vaatisi yritykseltä miljoonainvestointeja. Nyt se toimii kotimarkkinayrityksenä molemmissa maissa.

Herajärven mielestä kilpailukykyeroista ei edelleenkään puhuta avoimesti. Mediassa kommentoivat hänen mielestään usein ”kaikkien alojen erityisasiantuntijat”, jotka eivät pysty vertailemaan työehtosopimusten nyansseja ja yksilökohtaisia sairauskuluja, jotka ovat huomattavia ja vaihtelevia.

– Yleensä päätelmät ovat vääriä ja harhaanjohtavia, mutta suurelle yleisölle mukavia lukea.

Yrityksille laajempi neuvotteluvalta

Suomeen tehtyä kilpailukykysopimusta Herajärvi pitää oikeansuuntaisena, mutta riittämättömänä. Hänen mielestään palkoista pitäisi voida neuvotella ja päättää yrityskohtaisesti.

– Jokainen ymmärtää, että vain tehdystä työstä voidaan maksaa. Ja siitä voitaisiin maksaa enemmän, jos asiat saataisiin reilaan.

Herajärvi pelkää, että suomalaisyritysten huonon kilpailukyvyn vuoksi osaavaa työvoimaa menetetään Ruotsiin, Norjaan ja muihin kilpailukykyisiin maihin. Esimerkiksi Corrotech on joutunut viime vuosina hankkimaan työvoimaa Virosta ja Latviasta.

Yritys on pyrkinyt laajentamaan markkinoitaan kuluttajatuotteisiin, esimerkiksi aseturvakaappeihin, alumiiniovi- ja ikkunatuotteisiin ja grilleihin. Niiden osuus on kuitenkin vielä alle kymmenen prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Viennin osuus on 30–40 prosenttia.

Valtaosa yrityksen liikevaihdosta tulee erilaisista teräs-, paperi-, auto-, rakennus- ja kaivosteollisuuden projekteista.

– Tilanteemme on hyvin voimakkaasti kiinni suuressa teollisuudessa ja sen kehitysnäkymissä.

Lomauttaminen helpompaa Suomessa

Ainakin yhdessä asiassa tilanne tosin on Suomessa Ruotsia parempi.

– Suomen pelastusrengas on ollut lomauttamismahdollisuus silloin, kun työ- ja tilauskanta on alhainen, Herajärvi sanoo.

Suomessa lomautusajalta ei makseta työntekijälle palkkaa, mutta Ruotsissa pitää maksaa 80 prosenttia työajan palkasta. Tämän vuoksi työntekijän irtisanominen on Herajärven mielestä lomauttamista toimivampi keino, jos tilanne sitä vaatii. Silti sekään ei ole hänen mukaansa hyvä ratkaisu, koska työsuhde katkeaa kokonaan ja yrityksen paras resurssi saatetaan menettää iäksi.

Ruotsissa työntekijän irtisanomisaika on puoli vuotta.

– Silloin pitäisi tietää tilauskanta ja tekeminen yli puolen vuoden päähän, mikä ei ole tänä päivänä ainakaan meidän yrityksessämme realistista.

Fakta

Työntekijöiden kustannuserot Suomessa ja Ruotsissa

Corrotechin Tapio Herajärvi kommentoi kustannuseroja:

Ylitöiden korotusosat. ”Ne voivat olla Suomessa jopa 300 prosenttia. Ylitöiden tekeminen on tehty prosenteilla kannattamattomaksi, vaikka niitä tulee yrityksille joka tapauksessa sen takia, ettei lisätyövoimaa ole mahdollista saada.”

Pekkaspäivät. ”Vaikka kiky-sopimus pidentää työpäivää kuusi minuuttia, Ruotsi on silti selkeästi edellä.”

Palvelusvuosilisät. ”Meillä suurin osa työntekijöistä on yli 10 vuotta talossa olleita, ja heille maksetaan palvelusvuosilisiä, joita Ruotsissa ei tunneta ollenkaan.”

Sairaspoissaolojen kustannus. ”Ruotsissa on sovittu, että ensimmäinen päivä on karenssipäivä ja sen jälkeen maksetaan 80 prosenttia palkasta kahden viikon ajan. Suomessa palkka voi olla 56 päivää yrittäjän tai yrityksen maksettavana.”

Loma-ajan palkka. ”Yksityisellä sektorilla Ruotsissa lomaltapaluuraha on merkittävästi pienempi kuin Suomessa.”

Työsopimuksen ABC – Kiinnitä huomiota, mitä kirjoitat työtehtäviin

Työsopimus on syytä tehdä aina kirjallisesti. Kirjaa työsopimukseen myös koeaika.

Joskus on pakko luopua työntekijästä – Tee irtisanomisilmoitus oikein

Irtisanominen voidaan tehdä joko henkilöön liittyvillä tai tuotannollis-taloudellisilla syillä.

Kasvu koettelee kassaa – myyntifirma opetteli hinnoittelemaan oikein

Liian halvalla myyminen uhkasi Nordic Sales Crew’n toimintaa. Yrityksen on ollut pakko saada rekrytointiin tehoa.

Ensivaikutelma ratkaisee työhaastattelussa – ammattiylpeys ja halu kehittyä tärkeintä

Hyvä työntekijä on hyvä annos intoa ja nöyryyttä, kirjoittaa VJ Maa-aineksen Ville Sainio.

Yrittäjän tärkeä oppi: Johtajan pitää osata olla empaattinen

Eläinklinikka Avecin toimitusjohtajan Chita Wahlroosin mielestä hyvä johtaminen vaatii vuorovaikutustaitoja ja ihmistuntemusta.

Terveysyritys heitti statukset romukoppaan ja luopui esimiehistä

Helttiä johtavan Timo Lapin johtamisfilosofiassa luottamus tuo luotettavuutta. Hän on riisunut myös omaa valtaansa.

Firma pystyyn lukiossa – nyt tavoitteena on jo miljoonan liikevaihto

Vuonna 2017 perustetun Verticsin perustajat tietävät, että nopea kasvu vaatii onnistuneita rekrytointeja ja vakaan rahoitusmallin.

Rekry päällä? 9 vinkkiä työsopimuksen tekoon

Työsopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Sovi työsuhteen ehdoista mahdollisimman yksiselitteisesti.

Olen ennemmin palkkaamatta kuin palkkaan huonon

Huutava työvoimapula jarruttaa kasvua. Sitä on parempi hakea nyt maltilla, kirjoittaa Maskun Talotekniikkatiimin Mika Nikula.

Lataa lisää