Minustako yrittäjä?

Houkutteleeko yrittäjyys? Kymmenet tuhannet kokeilevat sivutoimisena

Houkutteleeko yrittäjyys? Kymmenet tuhannet kokeilevat sivutoimisena

Osa-aikayrittäjyys tarjoaa eläkkeellä olevalle Raija Parkkoselle mielekästä tekemistä.

|

Työelämä on murroksessa. Etenkin naiset, korkeakoulutetut ja eläkeläiset ryhtyvät yhä kasvavassa määrin yrittäjiksi. Monelle sivutoiminen yrittäjyys on sopiva valinta.

Jyväskyläläiselle Raija Parkkoselle, 63, oli selvää, että hän haluaa olla aktiivinen myös eläkkeellä. Hän johti 33 vuotta päiväkotia Jyväskylän kaupungilla ennen kuin jäi eläkkeelle marraskuussa 2015. T:mi Kotipalvelu Avuks -nimisen yrityksensä hän perusti viime vuoden maaliskuussa. Toiminimen perustaminen on lopulta yksinkertaista.

– Iäkkäät äitini ja anoppini sanoivat aina maaseudulla, että kunpa olisi joku. Jäin miettimään, voisinko olla joku ja kenelle. Lapsenlapsia minulla ei ole. Keksin, että vanhuksille on monenlaisten toimijoiden tarvetta, Parkkonen kertoo.

Hän päätti tarjota yrittäjänä tukipalveluja omassa kodissaan asuville vanhuksille. Parkkonen muun muassa auttaa ulkoilussa, ostoksilla käymisessä ja lomakkeiden täyttämisessä ja tekee esimerkiksi viikkosiivouksia ja ruokaa.

– Olen kokenut työn hyvin tärkeäksi ja mielekkääksi. Vanhoille ihmisille on tärkeää, että he tuntevat minut, aina tulee sama ihminen, tulen sovittuna aikana ja aikatauluissani on väljyyttä.

Entistä useampi eläkeläinen toimii sivutoimisena yrittäjänä. Sivutoimisten eläkeläisyrittäjien määrä kaksinkertaistui vuosina 2001–2010. Yrittäjyys voi olla eläkeläisille joustava tapa jatkaa työntekoa vanhuuseläkkeellä.

Parkkonen odotti yritystoiminnan käynnistyvän hitaasti. Toisin kävi.

– Yllättäen soittoja ja kysyntää onkin ollut paljon. Sivutoimisena yrittäjänä ja eläkeläisenä haluan, että elämä on kuitenkin erilaista kuin työelämässä ollessa.

Parkkonen auttelee vanhuksia maanantaista keskiviikkoon aamupäivisin ja välillä torstaisin. Sen lisäksi hän työskentelee henkilökohtaisena avustajana 60 tuntia kuukaudessa. Hän pitää sivutoimisen yrittäjyyden yhtenä etuna sitä, että arjessa säilyy tietty rytmi.

– Tiedän, että tällaiselle työlle on tarvetta. Toisaalta saan siitä jonkin verran korvausta. Olen asennoitunut niin, että sen rahan voin käyttää hyvin väljästi vaikkapa matkusteluun.

Valtaosa palkansaajia

Keski-Suomen Uusyrityskeskuksen yritysneuvojan Ilona Ukkosen mukaan sivutoiminen yrittäjyys on kasvussa.

– Ihmisillä on erilaisia tilanteita, projekti- ja pätkätöitä ja määräaikaisuuksia. Uranäkymät ovat nykyään aivan erilaiset kuin ennen. Siksi monelle voi tulla mieleen, olisiko sivutoiminen yrittäjyys mahdollinen vaihtoehto oman työn ohella, hän sanoo.

Suomessa on kymmeniä tuhansia sivutoimisia yrittäjiä. Eri arvioiden mukaan heitä on kaikista yrittäjistä vähintään neljä kymmenestä tai jopa lähes puolet.

Uusyrityskeskusverkoston avulla viime vuonna perustetuista yrityksistä noin joka seitsemäs oli sivutoiminen.

Samanlaista kuvaa tilanteesta antaa Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkysely 2016, jonka vastaajista 15 prosenttia kertoi toimivansa yrittäjänä sivutoimisesti. Heistä 62 prosenttia toimi yrittäjänä palkkatyön rinnalla, noin kolmannes oli eläkkeellä ja vain neljä prosenttia opiskelijoita.

Sivutoiminen yrittäjyys sopii moniin elämäntilanteisiin. Osa-aikaisen tai kausiluonteisen toiminnan kautta voi hyödyntää omaa osaamistaan, hankkia lisäansioita ja kokeilla yrittäjyyttä.

– Esimerkiksi palkansaajat harkitsevat sivutoimista yrittäjyyttä saadakseen mielekästä tekemistä tai testatakseen siipiään tuote- tai palveluideansa kanssa, Ukkonen sanoo.

Osalle sivutoiminen yrittäjyys voi olla väylä päätoimiseksi yrittäjäksi, samoin kuin kevytyrittäjyys omaan yritykseen. Tutkija Pekka Lith on arvioinut, että sivutoiminen yritystoiminta toimii kuitenkin harvemmin reittinä päätoimiseen yrittäjyyteen.

Lyhyempi elinkaari

Sivutoimiset yrittäjät ovat tavallisesti yksinyrittäjiä, jotka toimivat muun muassa koulutus- ja vapaa-ajan- sekä kulttuuri-, virkistys- ja liikuntapalveluissa ja asiantuntija-ammateissa esimerkiksi liikkeenjohdon konsultteina ja teknisissä suunnittelupalveluissa.

Sivutoimisilla yrityksillä on lyhyempi elinkaari kuin päätoimisilla. Ensimmäisen vuoden aikana sivutoimisista yrittäjistä lopettaa noin 35–40 prosenttia, kun taas päätoimisista yrittäjistä niin tekee noin neljäsosa.

Ukkosen mukaan sivutoiminen yritys perustetaan usein lyhytaikaiseksi vaiheeksi tai vain yksittäistä projektia varten. Aina saadut kokemukset yrittäjyydestä eivät vastaa odotuksia ja siksi yritystoiminnasta luovutaan jo lyhyen ajan jälkeen.

Raija Parkkonen ei ole asettanut yritystoiminnalleen pitkän aikavälin tavoitetta.

– Päättäjiltä tulee koko ajan se viesti, että ihmisten olisi hyvä olla pitkään töissä. Uskon ehdottomasti, että menossa mukana oleminen, mitä tahansa se kenellekin on, lisää terveyttä ja hyvinvointia.

Fakta

7 x Sivutoiminen yrittäjyys

Sivutoiminen yrittäjä saa tulonsa pääasiassa muusta lähteestä, kuten opintorahana, palkkana tai eläkkeenä.

Opiskelijan kannattaa tarkistaa tulorajansa. Kuinka paljon saa tienata ilman, että se vaikuttaa opintorahaan?

Eläkeläisen on syytä ottaa huomioon, että tulot voivat kiristää verotusta. Vanhuuseläkettä saavan yrittäjän ei tarvitse ottaa yrittäjän eläkevakuutusta.

Palkkatyön ohella yrittäjäksi ryhtyvän on syytä tarkistaa oma työsopimus. Pitääkö sivutoimiseen yrittäjyyteen kysyä lupa työnantajalta? Työntekijällä ei ole lain mukaista velvollisuutta ilmoittaa työnantajalle mutta se voi olla hyvän tavan mukaista. Työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa ei saa harjoittaa eikä työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia paljastaa muille.

Virkasuhteessa olevalla on velvollisuus ilmoittaa yritystoiminnastaan työnantajalleen. Henkilö saattaa myös tarvita työnantajan myöntämän sivutoimiluvan.

Tavoitteet. Mieti, mikä toiminnan tavoite on. Liiketoimintasuunnitelma kannattaa tehdä heti ainakin silloin, jos markkinaa testaa sivutoimisena yrittäjänä päätoimista yritystoimintaa ajatellen.

Luvan- ja ilmoituksenvaraisuus. Muista tarkistaa toimialasi mahdollinen luvanvaraisuus tai ilmoitusvelvollisuus. Niitä edellytetään muun muassa yksityisissä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa, matkatoimistopalveluissa ja sähköasennuksissa.