Minustako yrittäjä?

Rohkea heittäytyminen tuntemattomaan: Liikeidea halipuista oli pakko toteuttaa

Rohkea heittäytyminen tuntemattomaan: Liikeidea halipuista oli pakko toteuttaa

Kittilässä toimiva Halipuu myy puita adoptoitavaksi. Yrittäjän mielestä Suomessa kannattaa panostaa erikoisiin juttuihin.

|

Liikeidea syntyi tutun metsän suojelemisesta. Oli pääsiäinen vuonna 2014, ja Riitta Raekallio-Wunderink oli nuotiolla perheensä kanssa. Silloin hänen isänsä, entinen metsuri, otti puheeksi, ettei haluaisi enää kaataa puita metsästä.

Raekalliot alkoivat miettiä yhdessä, mitä tilanteelle voisi tehdä. Isä sanoi: ”Adoptoidaan nämä.”

– Siitä se lähti. Isä sai idean ja minä lähdin kehittämään sitä, Raekallio-Wunderink kertoo.

Hän perusti Halipuu-nimisen yrityksen ja ryhtyi myymään lappilaisia puita adoptoitavaksi. Ideaan kuuluu, että omaan puuhunsa voi halutessaan ostaa erilaisia koristeita, sitä voi seurata netin välityksellä ja sen luona voi myös vierailla silloin kun haluaa.

Raekallio-Wunderink kertoo liikeidean olleen niin vahva ja mukaansatempaava, että se sai heti innostumaan. Toisaalta hän lähti omien sanojensa mukaan liikkeelle hyvin epäbisnesmäisesti. Yrityksellä ei ollut taloudellisia tavoitteita. Raekallio-Wunderink ei myöskään erityisesti pidä kilpailusta, vaan haluaa kehittää omaa juttuaan rauhassa.

– Riski oli niin pieni, että uskalsin lähteä tähän ilman yrittäjäkokemusta.

Markkinointia Periscopessa

Männyn adoptointi Halipuulta maksaa 400 euroa. Oheistuotteista saa pulittaa joitakin kymmeniä euroja siihen päälle. Hinnoittelukin on ollut pitkälti kokeiluluontoista.

– Voi olla, että hinnoittelumalli muuttuu seuraavassa yrityksen vaiheessa. Asiat menevät orgaanisesti eteenpäin.

Halipuun kohderyhmänä ovat ennen kaikkea ulkomaiset asiakkaat, esimerkiksi aasialaiset. Tärkein markkinointikanava on ollut sosiaalisen median palvelu Periscope.

Riitta Raekallio-Wunderink
Riitta Raekallio-Wunderink

Raekalliot tekevät sunnuntaisin suoraa lähetystä suoraan metsästä. Sitä seuraa keskimäärin noin tuhat ihmistä eri puolilta maailmaa. Parhaimmillaan katsojia on ollut yli 30 000.

– Sitä kautta ihmiset pääsevät suoraan mukaan tarinaamme ja näkevät, mistä oikeasti on kysymys.

Raekallio-Wunderink arvioi, että Suomessa kannattaa panostaa pieniin mutta erikoisiin juttuihin, joilla on ulkomaalaisten silmissä jonkinlaista omituisuusarvoa.

– Näen, että meidän vahvuutemme ovat ilmakitaransoiton MM-kisoissa ja muissa jutuissa, joita muut eivät tee. Niissä olemme aina olleet vahvoja. Kyse on vain siitä, kuinka hommaan pystytään heittäytymään.

Yrittäjä on esimerkiksi päätynyt yhdysvaltalaisen uutiskanava CNN:n juttuun, jossa kerrottiin, mitä muuta Lapissa voi tehdä kuin hiihtää. Potentiaalisia katsojia oli valtavasti.

– Se oli varmaan puolen minuutin pätkä, jossa halailin puita.

Raekallio-Wunderinkin mukaan niin asiakkaat kuin esimerkiksi ulkomaiset median edustajat ovat pitäneet Halipuun ideaa ”ihanan hulluna muttei liian kaukaa haettuna”.

– Palautteesta näkee, että oikeilla jäljillä ollaan. Se on palkitsevinta, kun huomaa, että tekemisemme koskettaa ihmisiä ja tuo heille hyvän mielen.

Yritys kehittyy omilla ehdoilla

Mutta miten kiinnostus erikoisuuksiin muutetaan rahaksi ja potentiaaliset asiakkaat saadaan myös maksamaan puun adoptoinnista? Raekallio-Wunderink myöntää, että poppakonsteja ei ole.

– Sosiaalisen median kautta asiakkaiden tavoittaminen on nykyään helppoa. Toisaalta sekin on illuusio, eikä tarkoita sitä, että koko maailma on auki. Samalla tavalla siellä kilpaillaan huomiosta kuin muissakin kanavissa, hän sanoo.

Halipuun liiketoiminta on edelleen hyvin pientä. Puita on adoptoitu joitakin kymmeniä. Nyt yritys on kuitenkin ryhtynyt tarjoamaan puiden adotoinnin lisäksi myös ohjelmapalveluja, kuten retkiä, joihin kuuluu riippumatossa makoilua metsässä. Seuraava askel on kehittää virtuaalista liiketoimintaa.

Raekallio-Wunderlink kokee, että hänellä ovat hallussa isot linjat ja toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu. Yrittäjäkokemuksen puute kuitenkin näkyy siinä, ettei hän ole aina varma siitä, missä järjestyksessä ja millä tavoin konkreettisesti hän pystyy edistämään liiketoiminnan eri osa-alueita.

– Siihen ei ole rutiinia, kun ei ole yrittäjätaustaa.

Halipuu ei vielä elätä Raekallio-Wunderinkiä, mutta tavoitteena on, että jonain päivänä yritys toisi toimeentulon. Silti hän ei halua ajatella yritystään talouskärki edellä.

– Tavoitteeni liittyvät enemmän siihen, että yrityksen pystyy kehittämään sellaiseksi kuin itse haluaa. Ne tavoitteet ovat tällä hetkellä erittäin hyvin raiteillaan.

Halipuu valittiin juuri pk-yritysten kasvua tukevan sparrausohjelma Kasvu Openin metsä- ja luontoyrittäjyyden kasvupolulle. Raekallio-Wunderink iloitsee siitä, että yritys pääsee keväällä asiantuntijoiden sparrattavaksi kasvusuunnitelmansa kanssa.

Fakta

3 x Liikeidean vieminen käytäntöön

Hyödynnä elämänkokemustasi. Halipuun yrittäjä Riitta Raekallio-Wunderink on asunut elämänsä aikana useassa maassa, tavannut hyvin erilaisia ihmisiä ja ollut mukana monessa. Halipuu on syntynyt näiden kokemusten ja näkemysten summana. Liikeidea jalostuu konkretiaksi, kun se kumpuaa omista kokemuksista.

Arvosta tapaamiasi ihmisiä. Raekallio-Wunderinkin mielestä toisia ihmisiä pitää auttaa, arvostaa ja kuunnella. Silloin hekin auttavat helpommin, kun sinä tarvitset apua. Kun kertoo ideoistaan ja kuuntelee nöyrästi, useimmat haluavat vilpittömästi auttaa asioiden edistämisessä. Erilaisissa koulutuksissa ja muissa tilaisuuksissa törmää ihmisiin, joilta voi saada paljonkin oppia liikeidean edistämiseen.

Pysy konkretiassa. Raekallio-Wunderink kehottaa katsomaan heti idean saamisen jälkeen, mitä konkreettisia asioita sen eteen voisi tehdä. Hänestä lennokkaatkin ideat voi saada toimimaan, kun niitä lähtee rakentamaan pala palalta. Kannattaa siis miettiä, mitkä ovat olennaisimpia asioita idean käytäntöön tuomisen kannalta.

Puuseppä hyppää isojen poikien kenkiin – tavoitteena olla maailman paras

Työnantajaksi ryhtyminen oli luonnollinen ratkaisu Miikka Kotilaiselle. Hän ei voi saavuttaa kovia tavoitteitaan yksin.

Rakkaus savustettuun lihaan tempaisi yrittäjäksi – taakse jäi päivätyö hitsaajana

Salolainen Jari-Jukka Kallunki aloitti yrittämisen itse rakentamillaan savustamilla. Nyt hän on tapahtumia kiertävä ruokayrittäjä ja tuore ravintoloitsija.

Mökkitie avasi pelin – musamiehet metsästävät seuraavaa isoa hittiä

Tuotanto- ja levy-yhtiö Mökkitie Records syntyi Arttu Wiskarin uran tueksi. Musiikkibisneksen murros pakottaa miettimään yrityksen ansaintalogiikkaa.

Haluatko yrittäjäksi? Tältä näyttää yrityksen perustamisen polku

Yrityksen perustaminen on iso päätös, johon on syytä valmistautua huolella.

Kissakahvila herätti idean – toteutus vaati luovan ratkaisun

Terhi Kankaan ja Anna Aallon Merkityskirjat yhdistää hyväntekeväisyyden ja bisneksen. Tuloksena on lastenkirjoja.

Miten idea muuttuu hyväksi liikeideaksi? 7 vinkkiä

Ideaa pitää arvioida faktoin ja numeroin. Varo kehittämästä sitä vain oman kiinnostuksesi perusteella.

Uupuuko liikeidea? Ehkä voisit ostaa toimivan yrityksen

Yrityksen ostaminen tarjoaa hyvän reitin yrittäjäksi, kunhan tunnistaa myös sen riskit, kirjoittaa Suomen Uusyrityskeskus ry:n Jari Jokilampi.

Sankari, suorasuu tai itsekäs pamppu – millaisina yrittäjät nähdään?

Yritystutkijan mukaan yrittäjät esitetään mediassa usein sankareina. Stereotyyppinen kuva on kuitenkin muuttumassa.

Mistä tunnistaa hyvän yrittäjän? Bisnesenkeli katsoo kolmea H:ta

Ihanneyrittäjä on yhtä aikaa nöyrä, nälkäinen ja inspiroiva, listaa enkelisijoittajien yhdistyksen Fibanin vetäjä Reidar Wasenius.

Lataa lisää