Minustako yrittäjä?

Kissakahvila herätti idean – toteutus vaati luovan ratkaisun
Terhi Kangas ja Anna Aalto ovat kehittäneet yhteisöllisen lastenkirjakonseptin. Kuvakirjat painetaan Suomessa.

Kissakahvila herätti idean – toteutus vaati luovan ratkaisun

Terhi Kankaan ja Anna Aallon Merkityskirjat yhdistää hyväntekeväisyyden ja bisneksen. Tuloksena on lastenkirjoja.

|

Hyväkin liikeidea voi jäädä pannukakuksi, jos toteutus ontuu. Lahtelaiset Terhi Kangas ja Anna Aalto onnistuivat luomaan toimivan, uuden konseptin omilla ehdoillaan.

Viestintä- ja markkinointialan pienyrittäjät ryhtyivät herättämään henkiin hyväntekeväisyyttä ja liiketoimintaa yhdistävää liikeideaansa joukkorahoituksen ja yritysyhteistyön avulla.

Kangas sai idean syksyllä 2016 käydessään Tampereella kissakahvilassa. Myynnissä oli tuotteita, joilla saattoi tukea eläinsuojelua. Kangas mietti, miksei tarjolla ole löytökissoista kertovaa lastenkirjaa.

Hän oli puhunut jo vuosia aiemmin kuvittaja-graafikko Anna Aallon kanssa, että heidän pitäisi tehdä joskus lastenkirja yhdessä. Viesti lähti vielä samana iltana: nyt on sen aika.

– Usein kaupallisista tuotteista hyväntekeväisyyteen ohjattava siivu on prosentuaalisesti minimaalisen pieni. Kunnianhimoinen tavoitteeni oli, että tehdään tuote, jossa tukiosuus on merkittävä, Kangas kertoo.

Joukkorahoitus avuksi

Ensiksi Kangas lähestyi perinteistä kustantamoa. Hänen keksimästään tarinasta pidettiin, mutta kävi selväksi, ettei visio isosta tukiosuudesta istu kustannusbisnekseen. Idean toteuttamiseen oli keksittävä toinen tapa.

Yrittäjät päätyivät hakemaan ensimmäiselle kirjalle rahoitusta joukkorahoituspalvelu Mesenaatissa. Minimitavoite oli 5 000 euroa ja koko tavoite 20 000 euroa.

– Se oli samalla keino testata, kuulostaako idea muista järkevältä ja elinkelpoiselta, Kangas sanoo.

Joukkorahoitus tuotti hieman reilut 7 000 euroa ja varmisti projektin toteutumisen.

Yritykset mukaan kummeiksi

Tähän mennessä kirjoja on ilmestynyt kaksi. Kangas kirjoittaa ne ja Aalto toimii niiden kuvittajana ja graafikkona.

Esikoiskirjan kustansi Kankaan yrityksen Toteuttamo Verbaalin aputoiminimi. Kaksikko järkeili, että se on riskittömämpi tapa testata liikeideaa kuin perustaa kirjoille heti oma yrityksensä. Yhteisen osakeyhtiön vuoro oli toukokuussa 2018, kun konseptin toimivuus oli testattu.

Merkittävässä roolissa toteutuksessa on ollut yrittäjien ideoima kummiohjelma. Yritykset voivat liittyä Merkityskirjojen kummeiksi ja tukea siten paitsi kirjojen tuotantoa, myös niiden hyväntekeväisyyskohteiksi valittuja järjestökumppaneita.

Esikoiskirjalla Helga Hidalmiina kissojen kunniavieraana oli kaksi kummiyritystä. Helmeri Hessunpoika löytää lajinsa -kirjan painokustannukset katettiin jo kokonaan kummien avulla. Ensimmäisellä tuetaan eläinsuojelutyötä ja toisella lasten liikuntaharrastuksia.

Kirjojen 25 euron myyntihinnasta seitsemän euroa eli 28 prosenttia menee hyväntekeväisyyteen. Tähän mennessä potissa on yhteensä noin 9 000 euroa.

– Aika moni yrittäjäkollega varmasti ajattelee, ettei ole järkeä antaa niin isoa siivua pois joka kirjasta. Ei siitä tulisikaan mitään, jos tekisimme tätä vain omalla rahoituksella, Kangas huomauttaa.

Terhi Kangas ja Anna Aalto kirjojensa hahmoina
Terhi Kangas ja Anna Aalto ovat myös pukeutuneet kirjojensa hahmoiksi Helga Hidalmiinaksi ja Hugo-kissaksi.

Riskillä eteenpäin

Riskejäkin on otettu. Kun Kangas sopi alkuvuonna 2018 Pelastakaa Lapset ry:n kanssa toisesta kirjasta, hän sitoutui kustantamaan sitä minimissään 2 000 kappaletta. Siinä vaiheessa yksikään rahoittaja ei ollut vielä varmistanut osallistumistaan.

– Mieheni kysyi: mitä jos kukaan ei lähdekään kummiksi? Sanoin, että kai sitten painellaan hattu kourassa pankkiin ja katetaan itse kaikki kulut tappiolla, Kangas muistelee.

Mukaan tarvittiin vähintään neljä kummiyritystä. Syksyllä niitä oli kasassa viisi.

Tällä hetkellä koko konseptin suurin haaste liittyy Kankaan mukaan kirjojen levitykseen. Oma verkkokauppa ei yksin riitä. Valtakunnallisen, suoraan pienkustantajan kanssa operoivan jälleenmyyntikumppanin löytäminen on tämän vuoden tärkeimpiä tavoitteita.

Tavoitteena kannattava bisnes

Toistaiseksi Merkityskirjat on Terhi Kankaalle ja Anna Aallolle sivutoimista yritystoimintaa. Omaa aikaansa he ovat kuitenkin investoineet valtavasti, ja nälkä on kasvanut syödessä.

– Usein sanotaan, että bisnes ja hyväntekeväisyys kannattaa pitää erillään. Kunnianhimoinen tavoitteemme kuitenkin on, että tästä tulee myös kannattavaa bisnestä meille.

Vaikka kate omalle työlle on jäänyt toistaiseksi hyvin vaatimattomaksi, kaksikko on ylpeä saavutuksistaan.

– Lainarahaa emme ole tarvinneet, vaikka olemme luoneet uutta täysin tyhjästä. Jo se on meistä valtavan hienoa, Kangas tiivistää.

Fakta

Apua idean kehittelyyn

Omaa ideaa kannattaa testata muilla mahdollisimman varhain.

Terhi Kangas neuvoo hyödyntämään maksuttomat yritysneuvontapalvelut. Hän kävi sparraamassa ideaa Lahden Seudun Kehitys LADECin yritysneuvojalla. Myös omasta kirjanpitäjästä oli apua.

– Minua kiehtoi malli, että tehdään niin paljon kuin pystytään muiden töiden ohella, ja katsotaan, mitä tästä tulee. Kirjanpitäjäni antoi sille rohkaisun, kun kyse ei ollut meidän ydinbisneksestä.

Tukea tuli myös yllättävältä taholta, tulevaisuudentutkija ja tietokirjailija Elina Hiltuselta. Myös toimittajan töitä yrittäjänä tekevä Kangas haastatteli häntä samoihin aikoihin, kun pohti Merkityskirjojen konseptia.

Hiltuselta oli tulossa kirja kuluttajatrendeistä. Kangas huomasi ideansa vastaavan sen kahteen isoon teesiin: hyväntekemiseen kuluttamalla ja joukkoistamiseen. Hän otti myöhemmin yhteyttä Hiltuseen ja sai tältä vahvistuksen, että on oikeilla jäljillä.

– Se oli minulle ehkä kaikista isoin vahvistus, kun Hiltunen oli sitä mieltä, että meillä on hieno, uusi konsepti.

Toinen merkittävä sysäys oli Tekesin 5 000 euron innovaatioseteli. Sillä yrittäjät pääsivät kehittämään Merkityskirjojen palvelustrategiaa, johon kuului myös oma joukkoistusalusta. Kuluttajat voivat tehdä alustan avulla ehdotuksia kirjojen sisältöön.

– Innovaatiosetelin henkinen merkitys oli jopa arvokkaampi kuin se 5 000 euroa, Kangas sanoo.

Tutkija teki ison uraloikan tofuyrittäjäksi – rutiinit vaihtuivat yllätyksiin

Ha Hoangin äidin huippuunsa hioma tofuresepti kannusti perustamaan oman yrityksen Mama Mem'sin.

Yritysneuvoja auttaa menestyksen tielle

Yritysneuvonnalla näyttää olevan selkeä vaikutus yrityksen ikään ja menestykseen, kirjoittaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n Susanna Kallama.

Nuorten liikeideat nojaavat vihreisiin arvoihin – jätteistä syntyy sisustuksen helmiä

Cuitu haluaa muuttaa muotiteollisuutta entistä ekologisemmaksi, kun taas Belle Maison valmistaa sisustustuotteita kierrätyspuusta ja betonista.

Nuoruus on valttia – ja joskus myös rasite

Haaveeni on elättää itseni drag-artistina. Tällä hetkellä siihen pystyy Suomessa vain yksi, kirjoittaa peruskoulunsa juuri päättänyt, 16-vuotias Luka Tienhaara.

Puuseppä hyppää isojen poikien kenkiin – tavoitteena olla maailman paras

Työnantajaksi ryhtyminen oli luonnollinen ratkaisu Miikka Kotilaiselle. Hän ei voi saavuttaa kovia tavoitteitaan yksin.

Rakkaus savustettuun lihaan tempaisi yrittäjäksi – taakse jäi päivätyö hitsaajana

Salolainen Jari-Jukka Kallunki aloitti yrittämisen itse rakentamillaan savustamilla. Nyt hän on tapahtumia kiertävä ruokayrittäjä ja tuore ravintoloitsija.

Mökkitie avasi pelin – musamiehet metsästävät seuraavaa isoa hittiä

Tuotanto- ja levy-yhtiö Mökkitie Records syntyi Arttu Wiskarin uran tueksi. Musiikkibisneksen murros pakottaa miettimään yrityksen ansaintalogiikkaa.

Haluatko yrittäjäksi? Tältä näyttää yrityksen perustamisen polku

Yrityksen perustaminen on iso päätös, johon on syytä valmistautua huolella.

Miten idea muuttuu hyväksi liikeideaksi? 7 vinkkiä

Ideaa pitää arvioida faktoin ja numeroin. Varo kehittämästä sitä vain oman kiinnostuksesi perusteella.

Lataa lisää