Mikä liiketoimintasuunnitelma? Ota nämä asiat huomioon

Liiketoimintasuunnitelma ja liikeidea ovat yrityksen perustamisen kulmakivet. Liikeidealla ja hyvällä liikeidealla on nimittäin eroa.

Hyvä liikeidea muotoutuu vasta sitten, kun on siirrytty ideologiasta realismiin. Keskeistä on tiedon hakemisen merkitys. Se on aloittavalla yrittäjällä usein hieman kesken. Omaa ideaa kannattaa pyrkiä arvioimaan mahdollisimman nopeasti faktoilla. Laskelmia ja suunnitelmia ei kannata perustaa fiktioon.

Ennen yritystoiminnan aloittamista yrittäjän on syytä laatia myös liiketoimintasuunnitelma. Se on ennen kaikkea yrittäjän oma työkalu, mutta siitä on hyötyä myös esimerkiksi rahoittajia tai sijoittajia metsästäessä.

Nämä seikat on syytä ottaa huomioon suunnitelman tekemisessä.

1. Ensin liiketoimintasuunnitelma

Liikeidean kuvauksessa olennaista on tiivistää, mitä yritys myy, kenelle ja miten, ja mitä uutta liikeideassa on kilpailijoihin verrattuna. Liikeidea kannattaa muotoilla vasta lopuksi, kun kaikki muut olennaiset asiat on otettu huomioon.

2. Osaamistaan ei kannata piilotella

Yrittäjä toteuttaa liikeideaansa osaamisellaan, joten kaikki siihen liittyvät taidot on syytä kirjoittaa ylös. Monet ovat turhan vaatimattomia listatessaan osaamistaan. Liiketoimintasuunnitelman osaamiskohtaan voi hyvin listata myös paikkoja ja tahoja, joista yrittäjä saa tarvittaessa apua.

3. Katso yritystäsi asiakkaan silmin

Tuotteen tai palvelun kuvauksessa kerrotaan ongelma tai haaste, johon yrittäjä aikoo vastata. Sitten tarkennetaan, miten ongelma ratkaistaan. Sen jälkeen kuvauksessa voi mennä syvemmälle tekniseen puoleen: tuotteen tai palvelun nimeen sekä kuvataan lyhyesti sen vahvuuksia ja mahdollisia heikkouksia. Lopuksi voi kertoa tiiviisti hinnoittelusta ja ansaintamallista. Oikea hinnoittelu on yrityksen elinehto.

Olennaista on asettua asiakkaan asemaan ja miettiä, mihin itse kiinnittää huomiota tuotteita tai palveluita ostaessaan: Helposti ostettavat tuotteet ovat usein myös helpompia myydä.

4. Määrittele selkeitä asiakasryhmiä

Yrityksen potentiaalista asiakaskuntaa mietittäessä on tehtävä rajauksia. Myynnin ja markkinoinnin kohdistamiseksi on järkevää määritellä muutama erilainen mutta tärkeä asiakasryhmä ja kuvata lyhyesti asiakkaita kussakin ryhmässä. Keitä he ovat? Missä heidät tavoitetaan ja miten? Myynti vaatii aina suunnitelmallisuutta.

Jos asiakkaat ovat yrityksiä, liiketoimintasuunnitelmaan voi vaikka nimetä muutaman esimerkkiyrityksen.

5. Unohda korulauseet liiketoimintasuunnitelmasta

Kilpailu- ja markkinatilanteen määrittäminen ei ole helppoa. Periaatteessa moni yritys kilpailee ihmisten vapaa-ajasta kaikkia muita vapaa-ajanviettotapoja vastaan.

Olennaista on silti selvittää samalla alalla toimivien yritysten määriä ja toimintatapoja sekä miettiä, millä tavalla oma yritys erottuu kilpailijoista. Esimerkiksi lause ”meillä on paras palvelu” on useimmiten sanahelinää, eikä oikea tapa erottautua.

Jos yrityksellä on esimerkiksi jotain uutta, innovatiivista toimintaa, on hyvä kirjata tarkemmin koko alan kasvunäkymiä ja markkinatilannetta sekä sitä, mille markkinoille itse tähtää.

6. Markkinoinnin vuosikello auttaa

Aloittavan yrittäjän kannattaa kirjata liiketoimintasuunnitelmaan markkinoinnin vuosikello, jossa kerrotaan, millaisia markkinointitoimenpiteitä mihinkin aikaan vuodesta on tarkoitus tehdä. Toimenpiteet on syytä kirjata sillä tarkkuudella kuin edellisissä kohdissa haarukoitujen asiakasryhmien tavoittaminen edellyttää.

Tärkeää on myös kertoa, miten yritys myy tuotettaan tai palveluaan esimerkiksi kuvaamalla tyypillisen myyntitapahtuman vaiheet.

7. SWOT helpottaa riskienhallintaa

Suhdannevaihtelut, yrittäjän sairastuminen, mielensä pahoittaneen asiakkaan ilkeämielinen some-kampanja. Yritystoiminnassa on monia riskejä, ja liiketoimintasuunnitelmaan kannattaa hahmotella oman liiketoiminnan kannalta niistä olennaisimmat sekä lisäksi keinot, joilla riskejä hallitaan. Se onnistuu esimerkiksi SWOT-analyysin avulla.

8. Vain realistisia laskelmia

Liiketoimintasuunnitelman on perustuttava realistisiin laskelmiin. Myyntilaskelmassa hahmotellaan, mikä on realistinen tuotteen tai palvelun myyntivolyymi. Sen pohjalta tehdään laskelmia kannattavuudesta ja lopuksi rahoituslaskelmassa selvitetään, paljonko ulkopuolista rahoitusta liiketoimintaan mahdollisesti tarvitaan.

Joskus alkava yrittäjä esimerkiksi oivaltaa sellaisen idean, jota kukaan ei ole koskaan toteuttanut. Syy siihen, ettei ideaa ole toteutettu, liittyy usein laskelmiin.