Minustako yrittäjä?

Sankari, suorasuu tai itsekäs pamppu – millaisina yrittäjät nähdään?

Sankari, suorasuu tai itsekäs pamppu – millaisina yrittäjät nähdään?

Yritystutkijan mukaan yrittäjät esitetään mediassa usein sankareina. Stereotyyppinen kuva on kuitenkin muuttumassa.

| |

”Jos haluat jättää firman pojallesi, niin Suomen valtio verottaa sukupolvenvaihdoksesta. Ja sitten kun sä kuolet vitutukseen, niin perintövero korjaa loput.” Näin keuhkoaa Kari Hietalahden esittämä liikemies Pasi Kovalainen Elisa Viihteen Sipoon Herttua -sarjassa.

Klippiä Kovalaisen suorasukaisista mielipiteistä muun muassa suomalaisesta verotuksesta ja byrokratiasta jaettiin viime keväänä sosiaalisessa mediassa ahkerasti.

Kovalaisen hahmo on tietysti vain yksi populaarikulttuurin kuvaus yrittäjästä. Mutta samalla hänessä on tosielämän realiteeteista ammentavaa samaistuttavuutta. Siitä kertoo jo pätkän sosiaalisessa mediassa saama suitsutus.

Nykyajassa on tilaus byrokratiasta ja sääntö-Suomesta meuhkaavalle yrittäjähahmolle, joka uskaltaa lyödä nyrkkiä pöytään ja kyseenalaistaa virkakoneiston jähmeyden. Tällaisia suorapuheisia hahmoja löytyy myös tosielämästä.

Miehisiä sankarihahmoja

Sankaridiskurssi onkin yksi määre, joka Turun yliopiston yrittäjyyden professorille Jarna Heinoselle tulee mieleen, kun hän miettii stereotyyppistä yrittäjäkuvaa.

– Yrittäjät kuvataan usein ahkeriksi, menestyneiksi ja aikaansaaviksi, hän listaa.

Heinonen on ollut vuosikymmeniä tekemisissä yrittäjyyden kanssa. Hän ei ole tehnyt median tai populaarikulttuurin välittämistä yrittäjyyskuvista empiiristä tutkimusta, vaan puhuu omien ja kollegoidensa tekemien havaintojen pohjalta.

Stereotyyppinen kuva yrittäjästä on usein keski-ikäinen, valkoinen, länsimainen mies.

– Mutta nyt kuva on pikkuhiljaa murtumassa. Viime aikoina naisiakin on alettu kuvata enemmän vakavasti otettavina johtajina ja yrittäjinä.

Heinonen huomauttaa, että sosiaalisen median aikakaudella kuvaa yrittäjyydestä voivat enenevässä määrin luoda myös yrittäjät itse. Somen seurauksena stereotyyppinen kuva yrittäjästä on nuorentunut, ja siihen on vaikuttanut myös esimerkiksi startup-yrittäjyyden nousu ja Slushin kaltaisten yrittäjyystapahtumien saama näkyvyys.

Mainoksia menneestä maailmasta

Turun yliopiston yrittäjyyden professori Jarna Heinonen
Turun yliopiston yrittäjyyden professori Jarna Heinonen

Heinosen mielestä median luoma kuva yrittäjyydestä on pikemminkin positiivinen kuin negatiivinen.

– Nykyään ajatellaan, että yrittäjyyttä tarvitaan, että se on jollakin tavalla tavoitteellista ja mahdollistaa menestystä.

Menneiltä vuosikymmeniltä tuttuun yrittäjävihamielisyyteen ja riistäjäväitteisiin ei Heinosen mukaan enää juuri törmää.

Hän nostaa esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaalien alla televisiossa pyörineen SAK:n mainoksen. Oiva Lohtanderin esittämä yrittäjähahmo mässäilee siinä ruualla ja julistaa, kuinka ”työajalla tehdään töitä”, ”kahvit juodaan omalla ajalla” ja ”lomia pitää ne, joilla on siihen varaa”.

– Se kuvasi vanhan ajan kuvaa yrittäjyydestä, eikä enää sopinut nyky-yhteiskuntaan, jossa yrittäjä on enemmän pyörien pyörittäjä eikä oman edun tavoittelija.

SAK päätyi lopulta hyllyttämään mainoksen sen saaman negatiivisen palautteen vuoksi.

Myös tänä syksynä nähtiin kohumainos, kun ay-liike vastusti hallituksen ajamaa niin sanottua irtisanomislakia. Työntekijäjärjestöjen yhteisen #viimeinenniitti-mainoskampanjan yhdessä kuvassa yrittäjä antaa potkut itsensä työkoneessa teloneelle ja sen vaarallisuudesta työnantajalle kertovalle työntekijälle. Tämäkin mainos vedettiin pois arvosteluryöpyn jälkeen.

Roolimallit vaikuttavat

Sillä on suuri merkitys, millaista yrittäjyyskuvaa mediassa ja populaarikulttuurissa luodaan. Kyse on ennen kaikkea roolimalleista.

– On tärkeää, että mediassa näkyvät yrittäjät tuntuvat realistisilta ja mahdollisilta, Heinonen sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi Virpi Suutarin tänä vuonna ilmestyneen dokumenttielokuvan Yrittäjä. Siinä seurataan kahta tyystin erilaista yrittäjää, liha- ja tivolialan perheyrittäjä Jari Lainetta sekä nyhtökauralla maailmanmaineeseen nousseita startup-yrittäjiä Maija Itkosta ja Reetta Kivelää.

Heinosen mielestä dokumentti toimii erityisesti siksi, että se näyttää yrittäjyydestä useita eri puolia. Yrittäjyydestä ei voi luoda yhtä yksioikoista kuvaa, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin.

Mediassakaan ei saisi Heinosen mielestä toitottaa liikaa vain menestyneiden yrittäjien vaikeuksien kautta voittoon -tarinoita, vaan tarvitaan myös raadollisemman puolen, esimerkiksi yrittäjyydessään epäonnistuneiden ihmisten näyttämistä.

– Mutta ilman, että sitäkään liikaa revitellään, Heinonen sanoo.

Fakta

Rapakon takana kaikki on suurempaa

Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta arvioi, että suomalainen yrittäjyyskuva ei juuri eroa muista Pohjoismaista tai Euroopasta.

Yhdysvallat on oma lukunsa, sillä siellä kaikki on suurempaa, myös yrittäjän voitot ja tappiot.

– Olemmehan me varovainen kansa rapakon takaiseen verrattuna. Olemme ennemmin nöyriä ja välttelemme epäonnistumisia. Kyllä yrittäjän pitää nöyräkin olla, mutta myös uskoa parempaan tulevaisuuteen, Heinonen sanoo.

5 faktaa IPR-oikeuksista – Älä tee ilmaista työtä kilpailijalle, vaan suojaa yksinoikeutesi

Yrittäjä, kiinnostaako tuotteesi tai brändisi muitakin kuin itseäsi? Jos kyllä, toivottavasti IPR-asiasi ovat ajan tasalla. Huolehdi ainakin nämä asiat kuntoon.

Yrittäjä muutti oman nimensä, jotta firman nimi jäisi vessaa tarvitsevan mieleen

PasiKuikka Oy:n toimitusjohtaja Tomi Kuikka painottaa, että firman nimi ei johda mihinkään, jos asenne, palvelu ja kalusto eivät ole kunnossa.

Koiranruokayhtiö iski tehokkaasti markkinarakoon: Vuodessa ideasta kaupan hyllyille

Dagsmark sai sopimukset Suomen suurimpien päivittäistavarakauppojen kanssa jo ennen kuin tuotteet olivat valmiina.

Nälkä oppia vei yrittäjäkaksikon täysin uudelle alalle

Tiivis yhteys asiakkaisiin on ohjannut vertikaaliviljelyyn erikoistuneen Pinoa Foodsin toimintaa alusta pitäen. Asiakaspalaute ja data ovat tärkeitä kehityksen moottoreita.

Miten korjata vaatteet ilman neulaa, lankaa, silitysrautaa ja liimapurkkia? – Äidit kehittivät ratkaisun ja ryhtyivät yrittäjiksi

Jetta Liukkosen ja Anne Jurvelin-Pummilan yritys syntyi palkkatöiden ohessa. Tavoitteena on kokopäiväinen yrittäjyys ja vahva kansainvälistyminen.

Yritys ratkaisi käytettyjen kalusteiden myynnin mahdottomuuden

Kalustepalvelu Mjukin perustajat tajusivat, että käytettyjen kalusteiden markkinat ovat valtavat. Nyt he haluavat pienentää myyjän ja ostajan välistä kitkaa.

Yrittäjyys on ajanhallinnan korkeakoulu

Yrittäjyyttä kannattaa kokeilla siksi, että silloin saa ottaa vastuun omasta tekemisestä, kertoo Vihdin lukion opiskelija Kaarlo Kauriinvaha.

Tiedätkö yrityksesi käyttöpääoman tarpeen? Laskukaava auttaa arvioinnissa

Käyttöpääoman tarve vaihtelee yrityksen toiminnan luonteen mukaan. Hahmotatko, kuinka paljon rahaa tarvitset pitämään yrityksen toimintakuntoisena läpi vuoden?

Haaveiletko yrittäjyydestä? – Kunnollinen markkinakartoitus maksaa itsensä takaisin ja tuo varmuutta tekemiseen

Markkinakartoituksen tekemiseen on rajattomat mahdollisuudet. Aluksi voi vaikka soittaa mahdolliset asiakkaat läpi, kirjoittaa henkilöstöpalvelu Linnanväen toimitusjohtaja Kari-Matti Markus.

Lataa lisää