Minustako yrittäjä?

Sankari, suorasuu tai itsekäs pamppu – millaisina yrittäjät nähdään?

Sankari, suorasuu tai itsekäs pamppu – millaisina yrittäjät nähdään?

Yritystutkijan mukaan yrittäjät esitetään mediassa usein sankareina. Stereotyyppinen kuva on kuitenkin muuttumassa.

|

”Jos haluat jättää firman pojallesi, niin Suomen valtio verottaa sukupolvenvaihdoksesta. Ja sitten kun sä kuolet vitutukseen, niin perintövero korjaa loput.” Näin keuhkoaa Kari Hietalahden esittämä liikemies Pasi Kovalainen Elisa Viihteen Sipoon Herttua -sarjassa.

Klippiä Kovalaisen suorasukaisista mielipiteistä muun muassa suomalaisesta verotuksesta ja byrokratiasta jaettiin viime keväänä sosiaalisessa mediassa ahkerasti.

Kovalaisen hahmo on tietysti vain yksi populaarikulttuurin kuvaus yrittäjästä. Mutta samalla hänessä on tosielämän realiteeteista ammentavaa samaistuttavuutta. Siitä kertoo jo pätkän sosiaalisessa mediassa saama suitsutus.

Nykyajassa on tilaus byrokratiasta ja sääntö-Suomesta meuhkaavalle yrittäjähahmolle, joka uskaltaa lyödä nyrkkiä pöytään ja kyseenalaistaa virkakoneiston jähmeyden. Tällaisia suorapuheisia hahmoja löytyy myös tosielämästä.

Miehisiä sankarihahmoja

Sankaridiskurssi onkin yksi määre, joka Turun yliopiston yrittäjyyden professorille Jarna Heinoselle tulee mieleen, kun hän miettii stereotyyppistä yrittäjäkuvaa.

– Yrittäjät kuvataan usein ahkeriksi, menestyneiksi ja aikaansaaviksi, hän listaa.

Heinonen on ollut vuosikymmeniä tekemisissä yrittäjyyden kanssa. Hän ei ole tehnyt median tai populaarikulttuurin välittämistä yrittäjyyskuvista empiiristä tutkimusta, vaan puhuu omien ja kollegoidensa tekemien havaintojen pohjalta.

Stereotyyppinen kuva yrittäjästä on usein keski-ikäinen, valkoinen, länsimainen mies.

– Mutta nyt kuva on pikkuhiljaa murtumassa. Viime aikoina naisiakin on alettu kuvata enemmän vakavasti otettavina johtajina ja yrittäjinä.

Heinonen huomauttaa, että sosiaalisen median aikakaudella kuvaa yrittäjyydestä voivat enenevässä määrin luoda myös yrittäjät itse. Somen seurauksena stereotyyppinen kuva yrittäjästä on nuorentunut, ja siihen on vaikuttanut myös esimerkiksi startup-yrittäjyyden nousu ja Slushin kaltaisten yrittäjyystapahtumien saama näkyvyys.

Mainoksia menneestä maailmasta

Turun yliopiston yrittäjyyden professori Jarna Heinonen
Turun yliopiston yrittäjyyden professori Jarna Heinonen

Heinosen mielestä median luoma kuva yrittäjyydestä on pikemminkin positiivinen kuin negatiivinen.

– Nykyään ajatellaan, että yrittäjyyttä tarvitaan, että se on jollakin tavalla tavoitteellista ja mahdollistaa menestystä.

Menneiltä vuosikymmeniltä tuttuun yrittäjävihamielisyyteen ja riistäjäväitteisiin ei Heinosen mukaan enää juuri törmää.

Hän nostaa esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaalien alla televisiossa pyörineen SAK:n mainoksen. Oiva Lohtanderin esittämä yrittäjähahmo mässäilee siinä ruualla ja julistaa, kuinka ”työajalla tehdään töitä”, ”kahvit juodaan omalla ajalla” ja ”lomia pitää ne, joilla on siihen varaa”.

– Se kuvasi vanhan ajan kuvaa yrittäjyydestä, eikä enää sopinut nyky-yhteiskuntaan, jossa yrittäjä on enemmän pyörien pyörittäjä eikä oman edun tavoittelija.

SAK päätyi lopulta hyllyttämään mainoksen sen saaman negatiivisen palautteen vuoksi.

Myös tänä syksynä nähtiin kohumainos, kun ay-liike vastusti hallituksen ajamaa niin sanottua irtisanomislakia. Työntekijäjärjestöjen yhteisen #viimeinenniitti-mainoskampanjan yhdessä kuvassa yrittäjä antaa potkut itsensä työkoneessa teloneelle ja sen vaarallisuudesta työnantajalle kertovalle työntekijälle. Tämäkin mainos vedettiin pois arvosteluryöpyn jälkeen.

Roolimallit vaikuttavat

Sillä on suuri merkitys, millaista yrittäjyyskuvaa mediassa ja populaarikulttuurissa luodaan. Kyse on ennen kaikkea roolimalleista.

– On tärkeää, että mediassa näkyvät yrittäjät tuntuvat realistisilta ja mahdollisilta, Heinonen sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi Virpi Suutarin tänä vuonna ilmestyneen dokumenttielokuvan Yrittäjä. Siinä seurataan kahta tyystin erilaista yrittäjää, liha- ja tivolialan perheyrittäjä Jari Lainetta sekä nyhtökauralla maailmanmaineeseen nousseita startup-yrittäjiä Maija Itkosta ja Reetta Kivelää.

Heinosen mielestä dokumentti toimii erityisesti siksi, että se näyttää yrittäjyydestä useita eri puolia. Yrittäjyydestä ei voi luoda yhtä yksioikoista kuvaa, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin.

Mediassakaan ei saisi Heinosen mielestä toitottaa liikaa vain menestyneiden yrittäjien vaikeuksien kautta voittoon -tarinoita, vaan tarvitaan myös raadollisemman puolen, esimerkiksi yrittäjyydessään epäonnistuneiden ihmisten näyttämistä.

– Mutta ilman, että sitäkään liikaa revitellään, Heinonen sanoo.

Fakta

Rapakon takana kaikki on suurempaa

Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta arvioi, että suomalainen yrittäjyyskuva ei juuri eroa muista Pohjoismaista tai Euroopasta.

Yhdysvallat on oma lukunsa, sillä siellä kaikki on suurempaa, myös yrittäjän voitot ja tappiot.

– Olemmehan me varovainen kansa rapakon takaiseen verrattuna. Olemme ennemmin nöyriä ja välttelemme epäonnistumisia. Kyllä yrittäjän pitää nöyräkin olla, mutta myös uskoa parempaan tulevaisuuteen, Heinonen sanoo.

Nuorten liikeideat nojaavat vihreisiin arvoihin – jätteistä syntyy sisustuksen helmiä

Cuitu haluaa muuttaa muotiteollisuutta entistä ekologisemmaksi, kun taas Belle Maison valmistaa sisustustuotteita kierrätyspuusta ja betonista.

Nuoruus on valttia – ja joskus myös rasite

Haaveeni on elättää itseni drag-artistina. Tällä hetkellä siihen pystyy Suomessa vain yksi, kirjoittaa peruskoulunsa juuri päättänyt, 16-vuotias Luka Tienhaara.

Puuseppä hyppää isojen poikien kenkiin – tavoitteena olla maailman paras

Työnantajaksi ryhtyminen oli luonnollinen ratkaisu Miikka Kotilaiselle. Hän ei voi saavuttaa kovia tavoitteitaan yksin.

Rakkaus savustettuun lihaan tempaisi yrittäjäksi – taakse jäi päivätyö hitsaajana

Salolainen Jari-Jukka Kallunki aloitti yrittämisen itse rakentamillaan savustamilla. Nyt hän on tapahtumia kiertävä ruokayrittäjä ja tuore ravintoloitsija.

Mökkitie avasi pelin – musamiehet metsästävät seuraavaa isoa hittiä

Tuotanto- ja levy-yhtiö Mökkitie Records syntyi Arttu Wiskarin uran tueksi. Musiikkibisneksen murros pakottaa miettimään yrityksen ansaintalogiikkaa.

Haluatko yrittäjäksi? Tältä näyttää yrityksen perustamisen polku

Yrityksen perustaminen on iso päätös, johon on syytä valmistautua huolella.

Kissakahvila herätti idean – toteutus vaati luovan ratkaisun

Terhi Kankaan ja Anna Aallon Merkityskirjat yhdistää hyväntekeväisyyden ja bisneksen. Tuloksena on lastenkirjoja.

Miten idea muuttuu hyväksi liikeideaksi? 7 vinkkiä

Ideaa pitää arvioida faktoin ja numeroin. Varo kehittämästä sitä vain oman kiinnostuksesi perusteella.

Uupuuko liikeidea? Ehkä voisit ostaa toimivan yrityksen

Yrityksen ostaminen tarjoaa hyvän reitin yrittäjäksi, kunhan tunnistaa myös sen riskit, kirjoittaa Suomen Uusyrityskeskus ry:n Jari Jokilampi.

Lataa lisää