Minustako yrittäjä?

Sankari, suorasuu tai itsekäs pamppu – millaisina yrittäjät nähdään?

Sankari, suorasuu tai itsekäs pamppu – millaisina yrittäjät nähdään?

Yritystutkijan mukaan yrittäjät esitetään mediassa usein sankareina. Stereotyyppinen kuva on kuitenkin muuttumassa.

| |

”Jos haluat jättää firman pojallesi, niin Suomen valtio verottaa sukupolvenvaihdoksesta. Ja sitten kun sä kuolet vitutukseen, niin perintövero korjaa loput.” Näin keuhkoaa Kari Hietalahden esittämä liikemies Pasi Kovalainen Elisa Viihteen Sipoon Herttua -sarjassa.

Klippiä Kovalaisen suorasukaisista mielipiteistä muun muassa suomalaisesta verotuksesta ja byrokratiasta jaettiin viime keväänä sosiaalisessa mediassa ahkerasti.

Kovalaisen hahmo on tietysti vain yksi populaarikulttuurin kuvaus yrittäjästä. Mutta samalla hänessä on tosielämän realiteeteista ammentavaa samaistuttavuutta. Siitä kertoo jo pätkän sosiaalisessa mediassa saama suitsutus.

Nykyajassa on tilaus byrokratiasta ja sääntö-Suomesta meuhkaavalle yrittäjähahmolle, joka uskaltaa lyödä nyrkkiä pöytään ja kyseenalaistaa virkakoneiston jähmeyden. Tällaisia suorapuheisia hahmoja löytyy myös tosielämästä.

Miehisiä sankarihahmoja

Sankaridiskurssi onkin yksi määre, joka Turun yliopiston yrittäjyyden professorille Jarna Heinoselle tulee mieleen, kun hän miettii stereotyyppistä yrittäjäkuvaa.

– Yrittäjät kuvataan usein ahkeriksi, menestyneiksi ja aikaansaaviksi, hän listaa.

Heinonen on ollut vuosikymmeniä tekemisissä yrittäjyyden kanssa. Hän ei ole tehnyt median tai populaarikulttuurin välittämistä yrittäjyyskuvista empiiristä tutkimusta, vaan puhuu omien ja kollegoidensa tekemien havaintojen pohjalta.

Stereotyyppinen kuva yrittäjästä on usein keski-ikäinen, valkoinen, länsimainen mies.

– Mutta nyt kuva on pikkuhiljaa murtumassa. Viime aikoina naisiakin on alettu kuvata enemmän vakavasti otettavina johtajina ja yrittäjinä.

Heinonen huomauttaa, että sosiaalisen median aikakaudella kuvaa yrittäjyydestä voivat enenevässä määrin luoda myös yrittäjät itse. Somen seurauksena stereotyyppinen kuva yrittäjästä on nuorentunut, ja siihen on vaikuttanut myös esimerkiksi startup-yrittäjyyden nousu ja Slushin kaltaisten yrittäjyystapahtumien saama näkyvyys.

Mainoksia menneestä maailmasta

Turun yliopiston yrittäjyyden professori Jarna Heinonen
Turun yliopiston yrittäjyyden professori Jarna Heinonen

Heinosen mielestä median luoma kuva yrittäjyydestä on pikemminkin positiivinen kuin negatiivinen.

– Nykyään ajatellaan, että yrittäjyyttä tarvitaan, että se on jollakin tavalla tavoitteellista ja mahdollistaa menestystä.

Menneiltä vuosikymmeniltä tuttuun yrittäjävihamielisyyteen ja riistäjäväitteisiin ei Heinosen mukaan enää juuri törmää.

Hän nostaa esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaalien alla televisiossa pyörineen SAK:n mainoksen. Oiva Lohtanderin esittämä yrittäjähahmo mässäilee siinä ruualla ja julistaa, kuinka ”työajalla tehdään töitä”, ”kahvit juodaan omalla ajalla” ja ”lomia pitää ne, joilla on siihen varaa”.

– Se kuvasi vanhan ajan kuvaa yrittäjyydestä, eikä enää sopinut nyky-yhteiskuntaan, jossa yrittäjä on enemmän pyörien pyörittäjä eikä oman edun tavoittelija.

SAK päätyi lopulta hyllyttämään mainoksen sen saaman negatiivisen palautteen vuoksi.

Myös tänä syksynä nähtiin kohumainos, kun ay-liike vastusti hallituksen ajamaa niin sanottua irtisanomislakia. Työntekijäjärjestöjen yhteisen #viimeinenniitti-mainoskampanjan yhdessä kuvassa yrittäjä antaa potkut itsensä työkoneessa teloneelle ja sen vaarallisuudesta työnantajalle kertovalle työntekijälle. Tämäkin mainos vedettiin pois arvosteluryöpyn jälkeen.

Roolimallit vaikuttavat

Sillä on suuri merkitys, millaista yrittäjyyskuvaa mediassa ja populaarikulttuurissa luodaan. Kyse on ennen kaikkea roolimalleista.

– On tärkeää, että mediassa näkyvät yrittäjät tuntuvat realistisilta ja mahdollisilta, Heinonen sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi Virpi Suutarin tänä vuonna ilmestyneen dokumenttielokuvan Yrittäjä. Siinä seurataan kahta tyystin erilaista yrittäjää, liha- ja tivolialan perheyrittäjä Jari Lainetta sekä nyhtökauralla maailmanmaineeseen nousseita startup-yrittäjiä Maija Itkosta ja Reetta Kivelää.

Heinosen mielestä dokumentti toimii erityisesti siksi, että se näyttää yrittäjyydestä useita eri puolia. Yrittäjyydestä ei voi luoda yhtä yksioikoista kuvaa, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin.

Mediassakaan ei saisi Heinosen mielestä toitottaa liikaa vain menestyneiden yrittäjien vaikeuksien kautta voittoon -tarinoita, vaan tarvitaan myös raadollisemman puolen, esimerkiksi yrittäjyydessään epäonnistuneiden ihmisten näyttämistä.

– Mutta ilman, että sitäkään liikaa revitellään, Heinonen sanoo.

Fakta

Rapakon takana kaikki on suurempaa

Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta arvioi, että suomalainen yrittäjyyskuva ei juuri eroa muista Pohjoismaista tai Euroopasta.

Yhdysvallat on oma lukunsa, sillä siellä kaikki on suurempaa, myös yrittäjän voitot ja tappiot.

– Olemmehan me varovainen kansa rapakon takaiseen verrattuna. Olemme ennemmin nöyriä ja välttelemme epäonnistumisia. Kyllä yrittäjän pitää nöyräkin olla, mutta myös uskoa parempaan tulevaisuuteen, Heinonen sanoo.

Ekologisilla ruseteilla EM-kilpailuja kohti – Yrittäjyyskurssilla syntynyt yritys opettaa työelämätaitoja

Uskalla yrittää -kilpailun voittajayritys Jalo NY syntyi, kun viallinen rusetti häiritsi ylioppilasjuhlia. Nuorille yrittäjille yrittäjyys on myös keino työllistää itsensä kesällä.

Entä jos menetän työkykyni? 4 kysymystä pysyvästä työkyvyttömyydestä

Yritys voi joutua tiukkaan tilanteeseen, jos yrittäjä menettää työkykynsä esimerkiksi onnettomuuden takia. Vakuuttamisen asiantuntija vastaa pysyvään työkyvyttömyyteen liittyviin kysymyksiin.

Älä anna koronan haudata yrittäjyyshaavetta

Koronakriisin takia moni yritys joutuu lopettamaan toimintansa tai muuttamaan toimintamalliaan. Pandemian seurauksena yrityskanta uudistuu ja syntyy tilaa uudelle yrittäjyydelle, kirjoittaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama.

Mikä sai lähtemään yrittäjäksi? Oma yritys toi vaihtoehdon määräaikaisille työsopimuksille

Amanihoiva Kotihoidon Faisa Egge lähti yrittäjäksi kahdeksan vuotta sitten. Häntä on motivoinut yrittäjyydessä se, että yrittäjänä hän saa tehdä arvojensa mukaista työtä.

Yhä useampi valitsee osakeyhtiön – Onko toiminimille enää kysyntää?

Yritysneuvoja pitää toiminimeä edelleen hyvänä yritysmuotona varsinkin yksinyrittäjälle. Toiminimen valitsi myös esitysdesigniin erikoistunut Pauliina Ullner.

Yrittäjäperheen vesa ei aikaillut toiminimen perustamista: nostetta on tullut niin Linnan juhlista kuin brittihovista

Yhden naisen yritys sai alkunsa viikossa. Reilussa vuodessa tuotevalikoima on kasvanut yli 20 tuotteeseen. Mihin kaikkeen yrittäjän oma aika riittää?

Liiketoimintasuunnitelma yrittäjän kielellä – katso animaatio

Liiketoimintasuunnitelma auttaa yrittäjää tarkastelemaan liikeideaansa analyyttisesti. Animaatiomme tiivistää suunnitelmasta kolme tärkeintä pointtia alle 2 minuuttiin.

Tofuyritys oli aikaansa edellä – Toiminta kääntyi kunnolla kannattavaksi vasta 20 vuoden jälkeen

Yrityksen perustaminen liian aikaisessa vaiheessa saattaa tulla kalliiksi. Varhainen panostus voi kuitenkin luoda myös hyvän perustan toiminnalle: Jalotofun valttikortti on nyt suuri etumatka kilpailijoihin.

Pullonkaulana pullot – Juomafirman piti tilata ja maksaa 250 000 lasipulloa, jotka tuotiin pihaan kolmessa merikontissa

Kuuden kaveruksen perustama Good Guys pyörii intohimosta teehen. Oleellista yritystoiminnassa on puhua kaikesta avoimesti.

Lataa lisää