Minustako yrittäjä?

Sankari, suorasuu tai itsekäs pamppu – millaisina yrittäjät nähdään?

Sankari, suorasuu tai itsekäs pamppu – millaisina yrittäjät nähdään?

Yritystutkijan mukaan yrittäjät esitetään mediassa usein sankareina. Stereotyyppinen kuva on kuitenkin muuttumassa.

| |

”Jos haluat jättää firman pojallesi, niin Suomen valtio verottaa sukupolvenvaihdoksesta. Ja sitten kun sä kuolet vitutukseen, niin perintövero korjaa loput.” Näin keuhkoaa Kari Hietalahden esittämä liikemies Pasi Kovalainen Elisa Viihteen Sipoon Herttua -sarjassa.

Klippiä Kovalaisen suorasukaisista mielipiteistä muun muassa suomalaisesta verotuksesta ja byrokratiasta jaettiin viime keväänä sosiaalisessa mediassa ahkerasti.

Kovalaisen hahmo on tietysti vain yksi populaarikulttuurin kuvaus yrittäjästä. Mutta samalla hänessä on tosielämän realiteeteista ammentavaa samaistuttavuutta. Siitä kertoo jo pätkän sosiaalisessa mediassa saama suitsutus.

Nykyajassa on tilaus byrokratiasta ja sääntö-Suomesta meuhkaavalle yrittäjähahmolle, joka uskaltaa lyödä nyrkkiä pöytään ja kyseenalaistaa virkakoneiston jähmeyden. Tällaisia suorapuheisia hahmoja löytyy myös tosielämästä.

Miehisiä sankarihahmoja

Sankaridiskurssi onkin yksi määre, joka Turun yliopiston yrittäjyyden professorille Jarna Heinoselle tulee mieleen, kun hän miettii stereotyyppistä yrittäjäkuvaa.

– Yrittäjät kuvataan usein ahkeriksi, menestyneiksi ja aikaansaaviksi, hän listaa.

Heinonen on ollut vuosikymmeniä tekemisissä yrittäjyyden kanssa. Hän ei ole tehnyt median tai populaarikulttuurin välittämistä yrittäjyyskuvista empiiristä tutkimusta, vaan puhuu omien ja kollegoidensa tekemien havaintojen pohjalta.

Stereotyyppinen kuva yrittäjästä on usein keski-ikäinen, valkoinen, länsimainen mies.

– Mutta nyt kuva on pikkuhiljaa murtumassa. Viime aikoina naisiakin on alettu kuvata enemmän vakavasti otettavina johtajina ja yrittäjinä.

Heinonen huomauttaa, että sosiaalisen median aikakaudella kuvaa yrittäjyydestä voivat enenevässä määrin luoda myös yrittäjät itse. Somen seurauksena stereotyyppinen kuva yrittäjästä on nuorentunut, ja siihen on vaikuttanut myös esimerkiksi startup-yrittäjyyden nousu ja Slushin kaltaisten yrittäjyystapahtumien saama näkyvyys.

Mainoksia menneestä maailmasta

Turun yliopiston yrittäjyyden professori Jarna Heinonen
Turun yliopiston yrittäjyyden professori Jarna Heinonen

Heinosen mielestä median luoma kuva yrittäjyydestä on pikemminkin positiivinen kuin negatiivinen.

– Nykyään ajatellaan, että yrittäjyyttä tarvitaan, että se on jollakin tavalla tavoitteellista ja mahdollistaa menestystä.

Menneiltä vuosikymmeniltä tuttuun yrittäjävihamielisyyteen ja riistäjäväitteisiin ei Heinosen mukaan enää juuri törmää.

Hän nostaa esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaalien alla televisiossa pyörineen SAK:n mainoksen. Oiva Lohtanderin esittämä yrittäjähahmo mässäilee siinä ruualla ja julistaa, kuinka ”työajalla tehdään töitä”, ”kahvit juodaan omalla ajalla” ja ”lomia pitää ne, joilla on siihen varaa”.

– Se kuvasi vanhan ajan kuvaa yrittäjyydestä, eikä enää sopinut nyky-yhteiskuntaan, jossa yrittäjä on enemmän pyörien pyörittäjä eikä oman edun tavoittelija.

SAK päätyi lopulta hyllyttämään mainoksen sen saaman negatiivisen palautteen vuoksi.

Myös tänä syksynä nähtiin kohumainos, kun ay-liike vastusti hallituksen ajamaa niin sanottua irtisanomislakia. Työntekijäjärjestöjen yhteisen #viimeinenniitti-mainoskampanjan yhdessä kuvassa yrittäjä antaa potkut itsensä työkoneessa teloneelle ja sen vaarallisuudesta työnantajalle kertovalle työntekijälle. Tämäkin mainos vedettiin pois arvosteluryöpyn jälkeen.

Roolimallit vaikuttavat

Sillä on suuri merkitys, millaista yrittäjyyskuvaa mediassa ja populaarikulttuurissa luodaan. Kyse on ennen kaikkea roolimalleista.

– On tärkeää, että mediassa näkyvät yrittäjät tuntuvat realistisilta ja mahdollisilta, Heinonen sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi Virpi Suutarin tänä vuonna ilmestyneen dokumenttielokuvan Yrittäjä. Siinä seurataan kahta tyystin erilaista yrittäjää, liha- ja tivolialan perheyrittäjä Jari Lainetta sekä nyhtökauralla maailmanmaineeseen nousseita startup-yrittäjiä Maija Itkosta ja Reetta Kivelää.

Heinosen mielestä dokumentti toimii erityisesti siksi, että se näyttää yrittäjyydestä useita eri puolia. Yrittäjyydestä ei voi luoda yhtä yksioikoista kuvaa, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin.

Mediassakaan ei saisi Heinosen mielestä toitottaa liikaa vain menestyneiden yrittäjien vaikeuksien kautta voittoon -tarinoita, vaan tarvitaan myös raadollisemman puolen, esimerkiksi yrittäjyydessään epäonnistuneiden ihmisten näyttämistä.

– Mutta ilman, että sitäkään liikaa revitellään, Heinonen sanoo.

Fakta

Rapakon takana kaikki on suurempaa

Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta arvioi, että suomalainen yrittäjyyskuva ei juuri eroa muista Pohjoismaista tai Euroopasta.

Yhdysvallat on oma lukunsa, sillä siellä kaikki on suurempaa, myös yrittäjän voitot ja tappiot.

– Olemmehan me varovainen kansa rapakon takaiseen verrattuna. Olemme ennemmin nöyriä ja välttelemme epäonnistumisia. Kyllä yrittäjän pitää nöyräkin olla, mutta myös uskoa parempaan tulevaisuuteen, Heinonen sanoo.

Pakko muuttui mahdollisuudeksi – kolme irtisanottua työntekijää yhdisti voimansa ja alkunsa sai menestyvä yritys

Sopivan markkinaraon löytäminen oli Metsäpalvelu FourForestin yrittäjille helppoa. Päätös yrittäjäksi lähtemisestä vaati enemmän pohdintaa.

Kannattaako perheen kanssa yrittää? Äiti ja tytär ottivat riskin

Tammisaarelaisen Sonjan Herkun yrittäjät tietävät, että yrityksen pyörittäminen on mahdollista ilman riitoja. Välillä pelkkä katse kertoo riittävästi.

Mikä liiketoimintasuunnitelma? Ota nämä asiat huomioon

Liiketoimintasuunnitelma on ennen kaikkea työkalu yrittäjälle itselleen, ja siksi on olennaista olla realisti.

Missä on paras paikka yrittää?

Paras yrittäjyysilmapiiri ei synny aktiivisesti odottamalla. Tarvitaan tekoja, myös yrittäjältä, kirjoittaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama.

Inkivääri juurtui Pohjois-Karjalaan – tuottaja voi sanella hinnan

Suomen ensimmäiset ja ainoat inkiväärinviljelijät Hanne ja Jukka Kinnunen saavat moninkertaisen voiton inkiväärikilosta, ja silti kauppa käy.

Anna apu köyhälle – aurinkolasit syntyvät Keniassa suomalaisesta koivusta

Kahdeksan suomalaisyrittäjää perusti Afrikkaan aurinkolaseja valmistavan verstaan. Shadeshares mielii globaaliksi brändiksi.

Eeva Laajoki rakastaa riskejä ja hulluja ideoita

Keltainen bussi kytkettiin ravintolaan, kun asiakaspaikat loppuivat. Hullu ajatus jalostui liikeideaksi ja lopulta hampurilaisketjuksi.

Tutkija teki ison uraloikan tofuyrittäjäksi – rutiinit vaihtuivat yllätyksiin

Ha Hoangin äidin huippuunsa hioma tofuresepti kannusti perustamaan oman yrityksen Mama Mem'sin.

Yritysneuvoja auttaa menestyksen tielle

Yritysneuvonnalla näyttää olevan selkeä vaikutus yrityksen ikään ja menestykseen, kirjoittaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n Susanna Kallama.

Lataa lisää