Minustako yrittäjä?

Nuorten asenteissa tapahtunut järisyttävä muutos

Jari Jokilampi

Kirjoittaja on Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja.

Nuorten asenteissa tapahtunut järisyttävä muutos

Nuoret yrittäjät ovat kasvu- ja kansainvälistymishaluisia, kirjoittaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n Jari Jokilampi.

|

Viimeisen 10–15 vuoden aikana on tapahtunut järisyttävä muutos. Nyt joka viides 18–24-vuotias suomalainen miettii yrittäjyyttä vaihtoehtona kolmen seuraavan vuoden kuluessa. Vielä 2000-luvun alussa samaa mieltä oli vain prosentti, pari.

Lukemat ilmenevät kansainvälisistä Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -yrittäjyystutkimuksista. Suomalaisnuorten yrittäjyyshalukkuus on noussut tutkimuksissa vuodesta 2010 lähtien.

Nuorten into näkyy myös jo yrityskentässä. Viime vuonna 17 prosenttia uusyrityskeskusten kautta perustetuista uusista yrityksistä oli alle 25-vuotiaiden perustamia.

Ainakin kolme syytä selittänee nuorten poikkeuksellista kiinnostusta yrittäjyyteen. Ensinnäkin yrittäjäkasvatusta on ollut oppilaitoksissa jo pitkään. Toiseksi Slush ja muut vastaavat startup-tapahtumat ovat tuoneet uudenlaista positiivista henkeä yrittäjyyteen.

Epävarma taloustilanne on puolestaan johtanut siihen, ettei korkeakoulutuskaan välttämättä takaa työpaikkaa niin kuin aiemmin. Siksi myös korkeakoulutetuista yhä useampi pitää yrittäjyyttä todennäköisenä vaihtoehtona ja myös ryhtyy yrittäjäksi. Muutaman vuoden kuluttua yrittäjistä jo puolella on korkeakoulututkinto.

Suomen Yrittäjien viimevuotisen selvityksen mukaan opiskelijat aikovat yrittäjiksi etenkin aloille, joissa palkkatyötä ei tahdo löytyä, esimerkiksi kulttuurialalle ja luonnonvara- ja ympäristöalalle.

Nuoret eivät välttämättä koe yrittäjyyttä loppuelämän valinnaksi. He ajattelevat, että osan urasta voi olla yrittäjänä, osan palkkatyössä. On myös nähtävissä, että sivutoiminen yrittäjyys joko opiskelun tai palkkatyön ohessa lisääntyy selvästi.

Nuoret myös perustavat helposti yrityksiä kimpassa. Se näkyy uusyrityskeskustenkin asiakkaissa. Aiemmin ajateltiin, että ahkeroidaan ja raivataan tie yksin. Nuorten perustamissa yrityksessä voi olla mukana osaajia eri aloilta.

Sekä akateemisissa että nuorissa näkyy kansainvälistymishalu ja kasvuhakuisuus. Enää ei tarvitse valloittaa ensin kotikylää, maakuntaa ja koko Suomea ennen kuin voi tähdätä maailmalle.

Etenkin nuorten yritysideat voivat olla hyvinkin kapealle sektorille, jolloin on alusta asti selvää, ettei kotimaan markkina riitä. Nykyteknologia, digitalisaatio ja verkostot mahdollistavat suoraan maailmalle suuntaamisen. Tätä uutta intoa ja paloa on hieno seurata.