Minustako yrittäjä?

Yrittäjävanhempi lisää todennäköisyyttä lähteä yrittäjäksi

Yrittäjävanhempi lisää todennäköisyyttä lähteä yrittäjäksi

Oman lähipiirin esimerkki, asenteet ja tuki vaikuttavat vahvasti yrittäjyysunelman kehittymiseen. Yrittäjyyshaaveita kannattaa tukea myös korkeakoulussa, osoittaa uusi tutkimus.

| |

Korkeakouluilla on mahdollisuus vahvistaa nuorten aikuisten yrittäjyysunelmia, kertoo Seinäjoen ammattikorkeakoulun yliopettaja, kauppatieteiden ja filosofian tohtori Sanna Joensuu-Salo.

Opintojen aikana yrittäjyysaikomuksessa tapahtuu nimittäin tyypillisesti notkahdus. Tämä lasku on mahdollista saada taittumaan tarjoamalla yrittäjyyskoulutusta.

Opiskeluaikaiset yrittäjyysunelmat vaikuttavat myös säilyvän, vaikka henkilö päätyisikin palkkatyöhön.

– Sisäisessä yrittäjyydessä ei siis ole kyse pelkästään siitä, onko kyseinen yksilö perustanut yrityksen. Yrittäjämäiset luonteenpiirteet, kuten kyky ideointiin ja organisointiin, ovat hyödyksi missä tahansa työssä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun yliopettaja, kauppatieteiden ja filosofian tohtori Sanna Joensuu-Salo

Nämä huomiot ovat peräisin Joensuu-Salon johtamisen alaan kuuluvasta, marraskuussa Vaasan yliopistossa tarkistetusta väitöskirjasta. Väitöskirjassa tutkittiin korkeakouluopintojen aikaisia yrittäjyysaikomuksia ja niiden säilymistä valmistumisen jälkeen.

Tutkimus oli siitä poikkeuksellinen, että se seurasi satoja opiskelijoita lähes vuosikymmenen ajan. Vastaavat pitkittäistutkimukset ovat yrittäjyyteen liittyvissä aiheissa harvinaisia.

Yrittäjäisä ennustaa lasten yrittäjyyttä

Mikä sitten saa ihmisen unelmoimaan yrittäjyydestä? Joensuu-Salo kertoo, että tärkeimmät selittävät tekijät ovat niin itsestään selviä, ettei niitä välttämättä tule ajatelleeksi.

Tärkein selittävä tekijä on asenne yrittäjyyttä kohtaan: herättääkö yrittäjyys myönteisiä mielikuvia ja kokeeko henkilö, että yrittäjyys voisi tuottaa hänelle myönteisiä asioita, kuten toimeentulon tai tittelin.

Toinen selittävä tekijä liittyy ilmiöön nimeltä pystyvyysaikomus. Sen voi tiivistää siihen, uskooko yksilö selviävänsä yrittäjänä, vaikka vastaan tulisi tekijöitä, jotka eivät riipu hänestä.

Kolmanneksi tärkeäksi tekijäksi Joensuu-Salo nimeää tärkeiden ihmisten tuen. Arkijärjelläkin ajatellen on ymmärrettävää, että yrittäjäksi on todennäköisempää ryhtyä, jos lähipiiri kannustaa.

Läheisten tukeen liittyy myös aiempi altistuminen yrittäjyydelle. Joensuu-Salon tutkimuksessa ilmeni, että omien vanhempien, ja erityisesti isän, yrittäjyys on merkittävä selittäjä yrittäjäksi ryhtymisessä.

– Tätä ei missään nimessä pidä tulkita niin, että yrittäjäksi kannattaa ryhtyä vain, jos oma isäkin on yrittäjä. Yrittäjäisä vain lisää todennäköisyyttä ryhtyä yrittäjäksi.

Kannustus koulunpenkillä tärkeää

Yrittäjyysaikomuksien vahvistaminen on yhteiskunnalle monin tavoin hyödyllistä, Joensuu-Salo huomauttaa.  Yrittäjät luovat uusia työpaikkoja, tuottavat palveluita ja tuotteita ja siten yhteistä hyvinvointia meille kaikille.

Korkeakouluopinnot tarjoavat hänen mukaansa tähän otollisen maaperän, jos korkeakoulun johto tukee opettajia yrittäjyyskoulutuksessa.

Yrittäjyyttä ei pitäisi Joensuu-Salon mukaan ajatella muusta koulutuksesta erillisenä, vaan kaikkia aloja läpileikkaavana asiana, sillä kuka tahansa voi alasta riippumatta ryhtyä yrittäjäksi.

Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa teetetään aloituskysely kaikille aloittaville opiskelijoille ja ollaan henkilökohtaisesti yhteyksissä niihin opiskelijoihin, joilla on korkeat yrittäjyysaikomukset. Tällä tavoin opiskelija voi alusta asti integroida yritysideansa osaksi opintojaan.

Luento-opetuksen voi yrittäjyyskoulutuksessa unohtaa, sillä eniten hyötyä on opiskelijoiden saamasta aidosta yrittäjyyskokemuksesta. Joensuu-Salon mukaan esimerkiksi osuuskuntien perustaminen ja yhteistyö yritysten kanssa ovat toimivia ratkaisuja. Myös opinahjosta valmistuneiden alumnien antama esimerkki on tärkeää.

Joensuu-Salo korostaa, että naisten yrittäjyysunelmien edistämiselle on erityistä syytä, sillä vaikka naisilla ja miehillä olisi yhtä vahvat yrittäjyysaikomukset opiskelujen aikana, miehet perustavat loppujen lopuksi enemmän yrityksiä.

– Tästä pitäisi oikeasti keskustella, sillä biologialla ei ole ilmiön kanssa tekemistä, vaan taustalla ovat yhteiskunnalliset rakenteet ja oletukset yksilöä kohtaan. Siksi kannattaisi miettiä myös roolimalleja: kutsutaanko vain miesyrittäjiä puhumaan ja sparraamaan vai kannattaisiko etsiä myös naisia?

Sanna Joensuu-Salon 5 vinkkiä korkeakouluopiskelijalle

  1. Yrittäjyyskyvyt ovat tärkeitä kaikille. Itseohjautuvuus, organisointikyky, uuden luominen ja muut yrittäjälle tärkeät kyvyt ovat arvostettuja myös palkkatyössä.
  2. Altista itsesi yrittäjyydelle. Ei tarvitse olla valmista liikeideaa, vaan pääasia on, että lähdet mukaan kaikkeen, missä on yrittäjiä tai yrittäjyysnäkökulmaa mukana. Opintojen aikana yrittäjyyteen voi tutustua riskittömästi.
  3. Jos sinulla on yritysunelma, usko itseesi. Tämä on erityisen tärkeää naisille. Epäonnistumisen pelko on vastakohta pystyvyysuskomukselle, ja itseensä kannattaa ehdottomasti uskoa. Sisulla eteenpäin!
  4. Verkostoidu, verkostoidu, verkostoidu. Verkostoja ovat kaikki tuntemasi ihmiset serkusta opiskelukaveriin ja entiseen pomoon, ja kaikki verkostot ovat sosiaalista pääomaa. Muista, että yrittäjyyden ei tarvitse olla yksin tekemistä, vaan myös tiimiyrittäjyys on vaihtoehto.
  5. Hakeudu yrittäjyyskoulutukseen. Jos oma oppilaitoksesi ei tarjoa yrittäjyysopintoja, löydät niitä muualta. Suomessa lukuisat tahot edistävät yrittäjyyttä, joten ota hyöty irti kaikilta tahoilta.

Fakta

Kirjaviisaus käyttöön samantien

Oikeassa yrityksessä toimiminen opiskeluaikana on hyödyllistä erityisesti, koska kirjoista opitun tiedon saa heti sovellettua käytäntöön, kertoo Heimo Filmsin markkinointipäällikkö Jesse Eskelinen.

Eskelisen tie yrittäjäksi alkoi jo teinivuosina kotikaupungissa Kajaanissa. Eskelinen opiskeli kaksoistutkinnon ja sai ylioppilaslakin lisäksi media-assistentin paperit, ja kouluaikana hän osallistui myös Nuori yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan.

Toisen asteen koulutuksen jälkeen Eskelinen ajatteli, että saaduilla opeilla olisi hyvä jatkaa media-alan yrittäjänä, mutta lisäopiskelukaan tuskin olisi pahitteeksi. Hän haki ja pääsi Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemiaan, jossa koulutuksen keskiössä on tiimiyrittäminen.

– Nopeasti kävi selväksi, että yrittäjänä olin ihan raakile. Intoa riitti, mutta osaamisessa oli parantamisen varaa.

Proakatemialla kunkin vuosikurssin opiskelijat muodostavat parinkymmenen hengen tiimiyrityksen. Eskelinen kokee, että samanhenkisiin ja samanlaiset tavoitteet jakaviin ihmisiin tutustuminen kirkasti sekä omia että muiden tavoitteita melkoisesti. Hyötyä oli myös siitä, että samasta opinahjosta valmistuneet opiskelijat kävivät Proakatemialla kertomassa omaa tarinaansa ja sparraamassa.

Muutama vuosi sitten Eskelisen vuosikurssin tiimiyritys teki markkinointivideon, mikä sai Eskelisen ja neljä muuta saman vuosikurssin opiskelijaa pohtimaan, että tästä voisi tulla heidän juttunsa opintojen jälkeen.

Viisikko valmistui loppuvuonna 2019, ja Heimo Films oli pystyssä pian sen jälkeen. Korona jysähti päälle yrityksen käynnistysvaiheessa, mutta yrittäjät eivät siitä lannistuneet. Kesästä asti tavoitteet ovatkin paukkuneet, ja yritys sai vastikään palkattua ensimmäisen työntekijänsä.

– Aina varoitellaan, ettei kannata ruveta yrittäjäksi kaverin kanssa, mutta kyllä tämä meidän mielestämme on ollut hyvinkin kannattavaa, Eskelinen naurahtaa.

Oivallus vei yrittäjäksi – Ajatus hyvästä heijastimesta johdatti kasvun tielle

Ovelia-heijastinolkavyö syntyi, kun tytär nolosteli heijastinliiviä käyttänyttä äitiään. Nyt sivutoimisella yrityksellä on niin paljon kasvun mahdollisuuksia, että yrittäjää hirvittää.

Vastuullisuudesta kilpailuvaltti: Optikkoliike päätti erottua vastuullisilla kehyksillä

Vastuullisuudesta kehittyi tapa erottua alalla, joka on todella kilpailtu ja vahvasti ketjuuntunut, kertoo tamperelaisen Kind Opticalin yrittäjä Lauri Rikkonen.

Kun sopivaa palvelua ei löytynyt, Siiri Jokinen päätti perustaa oman yrityksen

Espoolainen abi oivalsi liikeidean, joka ratkaisee monelle lukiolaiselle tutun ongelman. Nyt vanhojentansseissa käytettävät mekot eivät jää kaappiin roikkumaan.

Yrittäjä näki lähiössä hyödyntämätöntä potentiaalia: Asukkaat ottivat kahvilan heti omakseen

Linda Mustakari toivoo, että Pupusaari-kahvilat toimivat pelinavauksena lähiöiden palvelujen monipuolistumiselle. Ensimmäinen kahvila avasi ovensa keskellä koronarajoituksia.

Olisiko minusta yrittäjäksi? Kevytyrittäjyys on pehmeä lasku yrittäjyyteen

Kevytyrittäjäksi voi ryhtyä nopealla aikataululla, kun laskutettavaa työtä syntyy. Kevytyrittäjyys on myös hyvä tapa kokeilla yrittäjyyttä.

Oivallus teki Antti Sipilästä yrittäjän – Kahteen kertaan

OneMinStoryn ja Honey Foodsin yrittäjä Antti Sipilä tietää, että arki kahden yrityksen kanssa sujuu, kun opettelee delegoimaan.

Franchising-yrittäjä saa ketjulta taustatukea ja uskottavuutta

Franchising-maksut saattavat pelottaa monia, mutta valmiin konseptin voi nähdä myös ajansäästönä, kirjoittaa henkilöstöpalveluja tarjoavan Eezy VMP:n Hyvinkäällä, Riihimäellä ja Järvenpäässä toimiva yrittäjä Jukka Korhonen.

Uteliaisuus voitti: Jollaksen kartanon yrittäjä painaa pitkää päivää palkkatyön ohella

Antti Tuomola yhdisti yrittäjyyden ja palkkatyön, koska halusi oppia uutta.

Yrittäjäksi muuttotappiopaikkakunnalle – Yksityinen lääkäriketju pyrkii tuomaan Kainuuseen hyvää

Erikoislääkäri Marjo Pantti toivoo vastaperustetun MediEllenin tuovan helpotusta syrjäseutujen lääkäripulaan.

Lataa lisää