Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Yhtiömuodot

Kevytyrittäjiä jo kymmeniä tuhansia – milloin syytä perustaa oikea firma?

Kevytyrittäjiä jo kymmeniä tuhansia – milloin syytä perustaa oikea firma?

Valinta kevytyrittäjyyden ja oman yrityksen välillä on useiden tekijöiden summa.

|

Kymmenet tuhannet suomalaiset työllistävät itsensä kevytyrittäjinä. Määrä kasvaa kohisten. Tästä huolimatta kevytyrittäjyyteen liittyy vielä monia avoimia kysymyksiä.
Y-Studion soittokierros kertoo, ettei ole selvää rajaa sille, milloin kannattaa toimia kevytyrittäjänä ja milloin perustaa oma yritys toiminimellä, osakeyhtiönä tai muulla tavoin.

– On vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Molemmissa on omia hyviä puolia ja tietysti omat kustannuksensa, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Janne Myllymäki.

Samaa mieltä on laskutuspalvelu Ukko.fi:n perustajiin kuuluva Olli Kopakkala.

– Euromääräistä rajaa on vaikea sanoa. Se vaihtelee yritystoiminnan volyymin ja omien mieltymysten mukaan. Olen ollut yrittäjä 15 vuotta. Minusta on kiva tehdä kirjanpitoa ja muita paperihommia. Toisia se ei kuitenkaan kiinnosta yhtään, Kopakkala sanoo.

Kevytyrittäjä hankkii itse asiakkaansa ja sopii heidän kanssa työn hinnasta. Laskutuspalvelu hoitaa henkilön puolesta laskutuksen, verot, eläkemaksut, työnantajamaksut ja perii oman palkkionsa.

Laskutuspalvelun käyttö sopii etenkin oman osaamisen, työn tai palvelun myymiseen.

Kevytyrittäjyyden ja oman yrityksen sopivuus riippuu monista tekijöistä. Vaihtoehtoja voi punnita kirjanpidon, laskutuksen, verotuksen, työttömyysturvan ja eläkemaksujen näkökulmasta.

Toimintamuodon valintaan vaikuttaa muun muassa palkkatulojen tai liikevaihdon suuruus ja kuinka usein laskutettavaa on. Kevytyrittäjyys saattaa olla omaa yritystä sopivampi valinta, jos laskutettavat tulot ovat kohtalaisen pieniä tai vaihtelevat paljon kuukausittain.

– Meillä on paljon käyttäjiä, joilla on työpaikka, mutta he tekevät jotain muuta työtä sivutoimisesti. Jos esimerkiksi laskuttaa vuodessa 5 000 euroa, oman firman perustaminen ei välttämättä ole kannattavaa, Kopakkala sanoo.

Kyse on myös siitä, kuinka kiinnostunut henkilö on hoitamaan paperitöitä – tai mitä hän on valmis maksamaan niiden ulkoistamisesta.

Työttömyysetuuteen selvyyttä

Suomessa on Kopakkalan arvion mukaan noin 60 000–70 000 kevytyrittäjää ja kolmisenkymmentä laskutuspalvelua. Ukko.fi:llä aktiivisia käyttäjiä on 28 000. Toisella suurella laskutuspalvelulla Eezyllä käyttäjiä on yli 20 000.

Ukko.fi saa Kopakkalan mukaan keskimäärin tuhat uutta asiakasta joka kuukausi. Suurin asiakasryhmä ovat näyttöpäätetyötä tekevät kuten graafikot, toimittajat ja muut kirjoittajat. Kevytyrittäjinä on myös muun muassa paljon rakennusalan työntekijöitä sekä kouluttajia ja konsultteja.

Kopakkala sanoo laskutuspalvelujen olevan vaihtoehto myös ihmisille, jotka eivät pysty perustaman omaa yritystä esimerkiksi ulosotossa olevien velkojen vuoksi.

Työntekoa hankaloittaa kevytyrittäjien epämääräinen asema eri viranomaisiin nähden, todetaan Sitran ja Eezyn keväällä julkaisemassa selvityksessä. Lainsäädäntö ei vielä tunne kevytyrittäjyyttä.

Kevytyrittäjät katsotaan verotuksen, kirjanpitovelvollisuuden ja vakuutusten näkökulmasta laskutuspalvelun työntekijäksi eli palkansaajaksi. Työttömyysturvan osalta he taas rinnastuvat yrittäjiin.

Osa-aikaisesti työllistyvä kevytyrittäjä voi olla oikeutettu soviteltuun päivärahaan, kun taas päätoimisesti itsensä kevytyrittäjänä työllistävä ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen.

Kopakkalan mielestä on epäselvää, millä perustein TE-toimistossa tehdään rajavetoja päätoimisen ja sivutoimisen yrittäjyyden välille.

– Toivomme, että tähän tulisi selvyys ja TE-toimistojen päätökset olisivat aina linjassa keskenään. Rinnastetaan kevytyrittäjät sitten yrittäjäksi tai työntekijäksi, tällä hetkellä epätietoisuus on suurin ongelma.