Yhtiömuodot

Osuuskunta tulee taas ‒ Tekee pienistä yrittäjistä isompia

Osuuskunta tulee taas ‒ Tekee pienistä yrittäjistä isompia

Yrittäjät hakevat osuuskunnista monipuolisuutta ja mahdollisuuksia omaan toimintaansa.

|

Osuuskuntia perustettiin vuonna 2020 yhteensä 92 kappaletta. Aiempina vuosina niitä on perustettu noin 140‒210, osoittavat Patentti- ja rekisterihallituksen tilastot. Yhteensä Suomessa toimii noin 3 500 osuuskuntaa.

Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu kertoo, että viime vuosina kiinnostusta on herättänyt erityisesti osuuskuntatoiminta, jossa jäsenenä on joko henkilöstö tai yrittäjät.

‒ Esimerkiksi luovilla aloilla työskentelevät ja opiskelijat ovat innostuneet osuuskunnista. Se mahdollistaa pienille toimijoille suurempaa voimaa sekä tasa-arvoista kohtelua, kun jokainen jäsen on samanarvoinen, Karhu kiteyttää.

Osuustoimintakeskus Pellervon Osuuskunnan perustajan oppaan mukaan osuuskunnan perustaminen muistuttaa prosessina muidenkin yhtiömuotojen perustamista. Kaikki lähtee ideasta ja sen kehittämisestä liikeideaksi. Sitä seuraavat perustamistoimet. Perustamisoppaan mukaan osuuskunta on yritys, jonka tavoitteet voidaan tiivistää kahteen kohtaan. Ne ovat taloudellinen menestys ja yhteisön hyöty.

Osuuskunnan perustaminen vaatii sääntöjen laatimista. Niissä sovitaan esimerkiksi toimialasta ja osuusmaksun suuruudesta. Osuuskunnan säännöt vastaavat osakeyhtiön yhtiöjärjestystä, Karhu luonnehtii.

Hän neuvoo sopimaan erikseen myös osuuskuntaprosentin suuruudesta. Prosentti määrittää sen, kuinka paljon osuuskunta haukkaa saaduista tuotoista.

‒ Osuuskunnan vahvuus on se, että siitä hyötyvät ne, jotka sen kautta toimivat, Aalto huomauttaa.

Tämä mahdollistaa jäsenistön vaihtuvuuden ja sitä kautta osuuskunnan olemassaolon, vaikka niin tapahtuisi.

Vakaus kiinnostaa

Osuustoiminnan juuret Suomessa ovat yli sadan vuoden takaa, mutta Karhun mukaan nykyajan epävarmaan yhteiskuntaan se sopii erinomaisesti vakautensa vuoksi.

‒ Kun osuuskuntaa ei enää tarvitse, siitä voi erota. Jos osuuskunta on maksukykyinen, sinne sijoittaman osuusmaksun saa takaisin, hän lisää.

Jäseniä yrittäjävetoisissa osuuskunnissa viehättää tapa olla yhdessä isompia. Osuuskunnan jäsenet voivat esimerkiksi hankkia yhteisiä laitteita, tiloja ja materiaaleja, jolloin riskit ovat pienemmät ja näin saavutetut hyödyt kollektiivisesti suurempia.

Esimerkiksi yksittäisen jäsenen ei kannata tilata kymmentä erilaista materiaalia, jos hän ei tarvitset kuin pienen siivun jokaisesta tuotteesta.

Osuuskunta voi olla työnantaja

Kaikkien osuuskunnan jäsenten on oltava sitoutuneita toimintaan. Yhteisen päämäärän eteen on tehtävä töitä, vaikka jokainen teko ei suoraa toisikaan rahallista hyötyä.

Kokouksiin ja päätöksentekoon on voitava sitoutua. Vaikka esimerkiksi yhteisessä myymälässä olisi osuuskunnan palkkaama osa-aikainen myymälänhoitaja, jokaisella jäsenellä voi olla vastuullaan tukku työvuoroja.

Jäsenten omistautumisen puute saattaa toisinaan olla osuuskunnan heikkous. Tämä näkyy esimerkiksi tilanteissa, joissa joku jäsenistä jättää velvollisuutensa täyttämättä.

Yrittäjien yhteenliittymän lisäksi osuuskunta voi olla myös työnantaja tai niitä molempia.

Työnantajaosuuskunnassa on oltava ainakin seitsemän jäsentä. Silloin jäsenet voidaan katsoa osuuskunnan työntekijöiksi eikä itsenäisiksi yrittäjiksi, jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät.

‒ Sosiaaliturvan säilyminen on myös yksi syy sille, miksi monet kiinnostuvat kokeilemaan osuuskuntayrittäjyyttä, Karhu kertoo.

Osuuskuntaa perustamassa

1. Mieti säännöt tarkasti. Ennen osuuskunnan perustamista täytyy luoda säännöt, jotka ohjaavat toimintaa. Ne kannattaa tehdä ja pohtia huolellisesti, jotta toiminta olisi mahdollisimman kivutonta. Sääntöjen täytyy tukea päämäärää, joka osuuskunnalla on. Perustamiseen kannattaa varata aikaa ja pitkäjänteisyyttä.

2. Muista sitoutuminen. Osuuskunta velvoittaa osallistumaan muun muassa kokouksiin ja tekemään yhteisiä päätöksiä. Yhteisesti sovituista pelisäännöistä on pidettävä kiinni. Hyödynsaajina ovat tekijät, eivät vapaamatkustajat.

3. Ole valmis uhrautumaan. Osuuskunta vaatii jäseneltään työskentelyä suuremman joukon puolesta. Kinnunen neuvoo miettimään itselleen syyn, miksi osuuskuntatoiminta kannattaa. Ilman motivaatiota innostus voi lopahtaa.

4. Ota apu vastaan. Osuuskunta on yritys siinä missä muutkin. Heti toiminnan alussa kannattaa palkata kirjanpitäjä, joka hoitaa asiat. Osuuskunnan kulloisellakin puheenjohtajalla on vastuu asioiden etenemisestä.