Muutosten hallinta

5 oppia yrittäjän eläkkeelle siirtymisestä

5 oppia yrittäjän eläkkeelle siirtymisestä

Tyypillisiä eläköityvän yrittäjän kompastuskiviä ovat liian vähäinen suunnittelu ja uran aikana minimissä pidetty YEL.

| |

Yrittäjän eläkkeelle siirtyminen on prosessi, joka vaatii aikaa ja suunnitelmallisuutta.

Varsinkin, jos kyseessä on työllistävä yritys, yrittäjän kannattaa alkaa suunnitella eläköitymistä jo 2–5 vuotta etukäteen. Näin kertoo Vaasan yliopiston liiketoiminnan kehittämisen professori Monika von Bonsdorff.

Usein viimeistään kirjanpitäjän huomio siitä, että yrittäjä on oikeutettu nostamaan eläke-etuutta, havahduttaa yrittäjän pohtimaan eläkeasioita.

Vastuu eläköitymisen suunnittelusta ja toteutuksesta kuuluu pitkälti yrittäjälle itselleen toisin kuin palkansaajalla.

Von Bonsdorff nostaa esiin sen, että yrittäjän ja työntekijän eläkkeelle siirtyminen voi myös tarkoittaa hyvin erilaisia asioita.

– Yrittäjälle eläkkeen nostaminen ei usein määrittele sitä, meneekö hän seuraavana päivänä töihin vai ei.

Yrittäjien eläköitymistä tutkinut von Bonsdorff kertoo tärkeimmät opit ja huomiot eläköitymisestä.

1. Tunne eläköitymisen vaiheet

Yrittäjien eläköitymisprosessi voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen, jotka noudattelevat samaa polkua kuin palkansaajilla.

Ensin tulee suunnitteluvaihe, jolloin aletaan ajatella eläkkeelle jäämistä: milloin se tapahtuu ja missä vaiheessa on tarkoitus alkaa nostaa eläkettä.

Sitä seuraa varsinainen päätöksentekovaihe ja eläkkeelle siirtyminen. Tämä vaihe eroaa usein eniten palkansaajien eläköitymispolusta. Kolmas vaihe on sopeutuminen eläkkeellä oloon.

– Eläkkeelle siirtyminen on siis ajallinen prosessi, joka etenee näiden vaiheiden kautta ja kestää vuosia. Sen tavoitteena on, että eläkkeellä voidaan hyvin niin fyysisesti, henkisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisesti.

On hyvä huomioida, että eläkepolun vaiheiden sisältöön ja kestoon vaikuttaa usein yrityksen yhtiömuoto. Työllistävillä yrittäjillä eläkkeelle siirtyminen nivoutuu vahvasti yrityksestä luopumiseen. Joko yritys lopetetaan, myydään tai tehdään sukupolvenvaihdos.

– Mikäli kyseessä on toiminimi tai yksinyrittäjä, eläkkeellesiirtymisprosessi on kaikkien vaiheiden osalta melko lähellä työntekijää, von Bonsdorff sanoo.

2. Maksa riittävästi YELiä työuran aikana

YEL eli yrittäjän eläkelain määrittelemä yrittäjän eläkevakuutus on yrittäjän sosiaaliturvan perusta. Se linkittyy myös eläkkeeseen: YEL-vakuutusmaksut kerryttävät yrittäjän eläkettä.

– Yrittäjä vastaa omasta eläketurvastaan ja koko eläkkeelle siirtymisestään. Se on iso ero verrattuna työntekijöihin.

Von Bonsdorff kannustaa pitämään YELin ajantasaisella tasolla. Liian pieneksi unohtuneella YEL-työtulolla voi nimittäin olla harmilliset seuraukset. Silloin yllätyksenä saattaa tulla, miten pieni yritystoiminnasta kertynyt eläke on.

3. Ryhdy suunnittelemaan eläköitymistä riittävän ajoissa

Tärkeää on myös se, että eläköitymistä aletaan suunnitella jo vuosia etukäteen. Keskeistä on myös pohtia, mitä eläkkeeltään haluaa.

– Onko olemassa joitain muita rooleja tai haaveita, joita haluaa toteuttaa?

Onko eläkkeellä innostusta aloittaa vaikka perhokalastus tai vapaaehtoistyö? Miten eläkkeellä olosta voi tehdä itselleen mieluisaa? Kun antaa itselle luvan haaveilla, suunnittelee samalla eläkkeelle siirtymistä.

– Jokaisella on haaveita, mutta yrittäjä ei välttämättä osaa nähdä niitä.

Von Bonsdorff huomauttaa, että usein yrittäjä hahmottaa oman roolinsa nimenomaan yrityksen kautta. Eläköityminen tarkoittaa suurta roolinmuutosta, joka ei käy hetkessä.

4. Valmista yritystä tulevaan

Kun yrittäjä alkaa suunnitella eläkkeelle siirtymistä, yritystä on lähdettävä valmistelemaan samanaikaisesti myyntikuntoon, sukupolvenvaihdokseen tai yritystoiminnan lopettamiseen.

– Yrittäjä lähtee pienentämään omaa rooliaan yrityksessä, jotta yritys tulee toimeen ilman yrittäjää. Silloin se on mahdollista myydä.

Yrittäjään vahvasti henkilöityvää yritystä voi olla vaikeampi siirtää eteenpäin. Von Bonsdorff nostaa esiin sen, että yrityksestä irtautumisen olisi hyvä pitää mielessä jo sitä perustaessa.

– Monet menestyjät tekevät jo heti silloin exit-suunnitelman.

Siihen kuuluu muun muassa prosessien tarkka kuvaaminen, avainhenkilöiden tunnistaminen, tiedon siirto eteenpäin sekä rönsyjen karsiminen. Mitä yrityksen omaisuudelle, kuten kiinteistöille, tapahtuu? Mikä helpottaa myyntiä?

5. Mikä hidastaa luopumista?

Tyypillisesti yrittäjien työurat ovat pidempiä kuin palkansaajilla.

Tärkeä von Bonsdorffin tutkimuksessa esiin noussut huomio on se, että irtautumisessa viivyttelyllä voi olla negatiivisia seurauksia, jotka heijastuvat laskevasti yrityksen talouslukuihin. Kasvu hiipuu, ja näköala kapenee, eikä enää investoida.

Moni yrittäjä jatkaa työntekoa, koska hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa. Esimerkiksi koronan kaltaiset yllätykset voivat muuttaa tilannetta nopeasti ja jäädyttää sovittujenkin kauppojen etenemisen. Usein yrittäjät kokevat myös vastuuta työntekijöistään ja heidän tulevaisuudestaan.

Muun muassa syrjäseudulla painetta jatkaa luo myös se, että yritykselle ei löydy jatkajia tai yritystoiminnan päättyminen voisi merkitä koko palvelun loppumista alueelta. Nämä kaikki voivat olla von Bonsdorffin mukaan eläköitymistä siirtäviä päätöksiä.

Mahdollista on myös se, että yrittäjä ei ole vielä valmis lopettamaan, vaan hän haluaa jatkaa yrityksen tarinaa.

– Yritys on monelle elämäntehtävä ja elämäntyö. He eivät välttämättä halua laskea ohjaksia käsistään.

Jos yrittäjällä ei olisi vahvaa paloa yrityksen tekemiseen, yritystä ei todennäköisesti olisi perustettukaan.

– Yrittäjällä täytyy myös olla se henkinen tahto irtautua yrityksestä ja samalla jatkaa omaa elämää.

Miten kasvun lasikatto rikotaan? Yrittäjä itse on usein kasvun suurin este

Kasvun lasikatto syntyy, kun yrittäjät eivät uskalla palkata itseään parempia kasvun johtajia.

Hiihtopummista kahvialan vaikuttajaksi – erikoiskahvit veivät Arttu Muukkosen menestyksen tielle

Kahvi vei Lehmus Roasteryn toimitusjohtajan Arttu Muukkosen mennessään. Samalla yrittäjyys on opettanut, että ajoitus on kaikki kaikessa.

Nuorten sitouttamisessa korostuu kuuntelun taito: 4 huomiota nuorten johtamisesta

Nuorten taitava johtaminen on tärkeä keino sitouttaa tekijöitä yrityksiin. Asiantuntija kertoo tärkeimmät huomiot nuorten tekijöiden johtamisesta.

Milla Tarnanen luotsaa kovassa kasvussa olevaa konevuokraamo Vatupassia – ”Päätimme, ettemme halua kulkea pörssiyhtiöiden vanavedessä”

Kuukauden yrittäjä Milla Tarnanen pitää perheyrityksen valttina joustavuutta. Yritys on sopivan pieni ja ketterä, mutta samalla riittävän iso ja uskottava.

Miten vahvistaa yhteishenkeä? 4 vinkkiä tiiviimpään työyhteisöön

Etätyön lisääntyessä me-hengen tärkeys kasvaa entisestään. Hyvät esimiestaidot ovat sen keskeinen peruspilari, mutta myös kollegoiden välistä vuorovaikutusta kannattaa edistää.

Matti Ruuska on silliyrittäjä henkeen ja vereen: Palasi vielä kerran yrittäjäksi johtamaan Suomen ainoaa sillitehdasta

Kun sillikonkari Matti Ruuska myi omistamansa Boyfood-silliyhtiön, hän katui sitä heti. Nyt hän johtaa Suomen Sillikonttoria ja aikoo palauttaa kotimaisen sillinjalostuksen kunnian.

Lapualta Amazoniin – Jukka-Pekka Kallio kasvattaa vauhdilla lattiabisnestä verkossa ja haaveilee ”lattioiden Ikean” perustamisesta

Kuukauden yrittäjä Jukka-Pekka Kallio uskoo kasvuun koronakriisinkin keskellä. Nyt lapualaista lattiaa saa myös Amazon-verkkokaupasta.

Kahden päivän lamaannus vaihtui toimintaan: Minna Parikka hyppäsi lentokoneeseen, otti ohjat omiin käsiinsä ja ratkaisi koko yrittäjäuransa vaikeimman tilanteen

Tunnetun kenkäsuunnittelijan 15 vuoden yrittäjäuran vaikein hetki osui yrityksen ensimmäisiin vuosiin. Valmistajan takia kokonainen kenkämallisto oli jäädä tekemättä.

Kaaoksen keskelle hyvää: Korona innosti yrittäjät lahjoittamaan yli 5 000 suojavisiiriä

Keskisuomalaiset yrittäjät lahjoittivat 60 000 eurolla suojavisiireitä hoivakodeille ympäri Suomea. Tempaus sai alkunsa, kun yrittäjät huolestuivat vanhusten turvallisuudesta korona-aikana.

Lataa lisää