Muutosten hallinta

Inkivääri juurtui Pohjois-Karjalaan – tuottaja voi sanella hinnan
Jukka ja Hanne Kinnunen opettelevat vielä inkiväärin saloja, mutta tulokset ovat jo lupaavia.

Inkivääri juurtui Pohjois-Karjalaan – tuottaja voi sanella hinnan

Suomen ensimmäiset ja ainoat inkiväärinviljelijät Hanne ja Jukka Kinnunen saavat moninkertaisen voiton inkiväärikilosta, ja silti kauppa käy.

|

Inkivääri tuo ensimmäiseksi mieleen kasvin, joka tulee jostain sieltä, missä pippuri kasvaa – mutta ehdottomasti ei Liperistä Pohjois-Karjalasta. Pari vuotta sitten Hanne ja Jukka Kinnunen päättivät kuitenkin ryhtyä viljelemään inkivääriä Jukan isoisovanhempien perustamalla kotitilalla Liperissä.

– Inkivääri on vaikeasti viljeltävä, mikä on tavallaan hyvä asia. Saamme etumatkaa, kun muut kotimaiset tuottajat tulevat perässä, Hanne uskoo.

Kipinä puutarha-alalle syntyi, kun pariskunta vieraili reilut 10 vuotta sitten Hannen sukulaisten tilalla. Siellä leipä tuli porkkanasta ja mansikasta.

Tuohon aikaan Jukan isän kotitilalla viljeltiin rehuviljaa 60 hehtaarin alalla. Pelkän viljanviljelyn jatkaminen ei pariskuntaa kiinnostanut eikä pieni peltoala olisi edes elättänyt molempia. Sen sijaan erikoistuminen juuresten viljelyyn alkoi kiehtoa.

He ottivat yhteyttä paikalliseen juurespakkaamoon ja vakuuttuivat, että juureksille oli markkinarakoa. Pariskunta aloitti porkkananviljelyllä sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 2009.

Täysin ilman ulkopuolista rahoitusta yritys ei olisi voinut käynnistyä. Tilan ostoon tarvittiin pankkilaina, mutta investoinnit otettiin kassasta ja palkkatuloista. Hanna jatkoi palkkatyössä vuoteen 2010 ja Jukka pari vuotta pidempään.

KUKA: jukka ja hanne kinnunen
KOTIPAIKKA: liperi
YRITYS: puromäen puutarha
TAVOITE YRITTÄJÄNÄ: 
kehittää liiketoimintaa Ympäristöä ajatellen mutta kannattavasti.
LIIKEVAIHTO: 200 000 euroa
LIIKEVOITTO: noin 50 000 euroa
TOIMIALA: 
vihannesten viljely
HENKILÖSTÖ: 
5 (lisäksi tarvittaessa 7 henkeä sAdonkorjuuaikaan)

Alussa tarvittiin vain nosto- ja kylvökone sekä 60 aaria viljelyalaa. Autotallin nurkassa 20 puulaatikkoa toimitti kylmävaraston virkaa. Nyt koneita on Hannen mukaan ”hirveä määrä”. Kylmävarasto ja kaksi kasvihuonetta olivat nekin isoja rahareikiä

–­ Onneksi en ole tarkasti laskenut, paljonko tähän on mennyt. Puoli miljoonaa euroa tuskin paljon heittää.

Inkiväärillä teoriassa kymmenkertainen voitto

Vähitellen vahvistui ajatus, että heidän pitää tehdä jotain muuta kuin kaikki muut.

– Porkkanaa viljellään joka toisella tilalla, joten sen hinnat on poljettu alas. Päätimme kokeilla, mikä on meidän juttumme, he pohtivat.

Inkiväärin viljely on paperilla loistobisnes. Sitä menee niin paljon kuin pariskunta ehtii viljellä, vaikka he voivat Suomen ainoana tuottajana määritellä hinnan itse. Hinnoittelun opettelusta onkin tullut osa heidän arkeaan.

Pariskunta ostaa istuttamiseen tarvittavaa juurakkoa noin kahdella eurolla kilo ja myy satoa eteenpäin 20 euron kilohinnalla.

Nyt inkivääriä kasvaa ruukuissa noin 1200 m2:n alalla, ja voitoksi viivan alle jää 5000–10000 euroa. Pariskunta näkee inkiväärissä kasvun mahdollisuuden.

– Ei tämä sentään lottovoitto ole. Lämmitykseen, kasteluun ja lannoitukseen kuluu rahaa. Tuottamattomia ruukkuja on paljon, ja tuholaiset verottavat satoa, Jukka kertoo.

Kasvatushuoneita lämmitetään ja ruukkuja kastellaan koko ajan. Jokaiseen ruukkuun menee muoviputki, jota pitkin kasvi saa vedet ja ravinteet. Olot ovat kuin tropiikissa.

Tuloksessa lähellä tavoitetta

Viljely elättää Kinnuset ja antaa osan vuodesta työtä usealle palkolliselle. Kun toiminta käynnistyi vuonna 2009, liikevaihto oli aluksi 80 0000 euroa ja tulos 15 000 euroa. Nyt liikevaihto on kasvanut 200 000:een ja tulos 55 000 euroon.

Vielä ei ole ollut tarvetta vaihtaa toiminimeä osakeyhtiöksi.

– Näillä tuloksilla toiminimi antaa liikkumavaraa, sillä rahaa voidaan pyörittää taskusta toiseen.

Parsakaali tuo jonain vuosina jopa 40 prosenttia liikevaihdosta. Kiinankaali ja inkivääri tulevat sen jälkeen noin 20 prosentin osuudella. Lisäksi tilalla viljellään useita muita kasveja.

Säät vaikuttavat satojen onnistumiseen ja tuovat viljelijän elämään epävarmuutta.

– Parsakaaliin keskittyminen säästäisi esimerkiksi konehankinnoissa. On kuitenkin liian riskialtista laittaa kaikki munat samaan koriin. Huonona vuonna voisi tulla takkiin helposti liikevaihdossa 50 000 euroa.

Sama koskee inkivääriä. Se voisi tuoda vaikka 100 prosenttia tilan liikevaihdosta mutta sen varaan jääminen olisi vielä aivan liian uhkarohkeaa.

Suoramyyntiin he eivät ole koskaan lähteneet. Tuoreverkko Oy välittää päätuotteen eli parsakaalin, järjestää kuljetukset ja neuvottelee hinnat sekä kilpailuttaa laatikot sekä pussit. Vastineeksi yritys ottaa osan tuotosta välistä.

– Kiinankaali jää paikallismarkkinoille, ja olemme täällä ainut sen tuottaja. Parsa ja inkivääri menevät valtakunnalliseen myyntiin suurten tukkujen kautta.

Tuotteet säilytetään tilan noin 200 neliön kylmävarastossa ennen myyntiä. Syys-helmikuussa Jukka pakkaa kiinankaaleja yksi kerrallaan muovipakettiin ja vie ne autolla paikalliseen juurespakkaamoon.

Hanne kilpailuttaa lannoitetta, siemeniä ja tekee kirjanpidon koneelle. Samalla katsotaan, miten vuosi meni.

– Tavoitteena on noin 250 000 euron liikevaihto. Silloin ollaan varmemmalla pohjalla. Se voi periaatteessa toteutua vaikka tänä vuonna, jos sato onnistuu hyvin, Hanne sanoo.

Fakta

Hannen ja Jukan opit yrittäjyydestä

Periksiantamattomuus. Aina tulee vastoinkäymisiä, mutta ei kannata luovuttaa. Yrittäjä on sanana ihan kuvaava ja oikeaan osuva.
Toisten kunnioittaminen. On tärkeää, kuinka kohtelee työntekijöitään. Kannattaa jättää itsestään positiivinen jälki maailmaan ja muihin ihmisiin.
Kestävä kehitys. Yrittäjänä pystyy vaikuttamaan asioihin enemmän kuin kuluttajana, koska työssä tekee omia valintoja.

Turvaistuinten valmistaja minimoi viennin riskit agenttien avulla

Vantaalaisyritys Klippanilla on vientiagentteja 21 maassa. Agentti avaa ovet uusille markkinoille ja laittaa myös omia rahojaan likoon.

Yrittäjäksi lähes tuntemattoman kanssa – ”Kaverilta ei kehtaisi vaatia”

Mika Kultti ja Sakari Rahtu eivät juuri tunteneet toisiaan ennen yhteistä yritystä – eivätkä sen jälkeenkään. Silti heillä on menestyvä siivousalan tukku.

Pieni limutehdas Ahvenanmaalla kasvaa 256 omistajan voimin

Amalias Limonadfabrik lisäsi kapasiteettiaan joukkorahoituksen avulla. Myynnin kasvattaminen vaatisi isoja investointeja markkinointiin.

Sähköyrittäjä ei laske tunteja – onnistuminen motivoi rahaa enemmän

Pasi Kaskinen kutsutaan apuun, kun koneet pysähtyvät. Siinä sivussa sähköyrittäjä kehittelee työkaluja, joista ollaan kiinnostuneita ulkomaita myöten.

Puskaradio siivitti koirakouluttajan kansainvälistymistä – tavoitteena iso kasvuloikka USA:ssa

Noora Keskievarista ei pitänyt tulla yrittäjää, mutta pian hän suuntaa perheensä kanssa Teksasiin edistämään OneMind Dogin liiketoimia.

Vaatealan verkkokauppa kasvoi yksiön alkovista miljoonabisnekseksi

Tiina ja Petri Skinnari oivalsivat, että verkkokauppa menestyy vain hyvällä palvelulla. Disturb Scandinavian läpimurtoa seurasi muutto Vantaalta Lappiin.

Eeva Laajoki rakastaa riskejä ja hulluja ideoita

Keltainen bussi kytkettiin ravintolaan, kun asiakaspaikat loppuivat. Hullu ajatus jalostui liikeideaksi ja lopulta hampurilaisketjuksi.

Yhteistyö on voimaa – 7 pienyrittäjää perusti kivijalkakaupan

Yhteinen myymälä säästää aikaa ja rahaa. Kuopiolaisille yrittäjille jää entistä enemmän aikaa oman brändin ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Nuorten liikeideat nojaavat vihreisiin arvoihin – jätteistä syntyy sisustuksen helmiä

Cuitu haluaa muuttaa muotiteollisuutta entistä ekologisemmaksi, kun taas Belle Maison valmistaa sisustustuotteita kierrätyspuusta ja betonista.

Lataa lisää