Muutosten hallinta

Inkivääri juurtui Pohjois-Karjalaan – tuottaja voi sanella hinnan
Jukka ja Hanne Kinnunen opettelevat vielä inkiväärin saloja, mutta tulokset ovat jo lupaavia.

Inkivääri juurtui Pohjois-Karjalaan – tuottaja voi sanella hinnan

Suomen ensimmäiset ja ainoat inkiväärinviljelijät Hanne ja Jukka Kinnunen saavat moninkertaisen voiton inkiväärikilosta, ja silti kauppa käy.

|

Inkivääri tuo ensimmäiseksi mieleen kasvin, joka tulee jostain sieltä, missä pippuri kasvaa – mutta ehdottomasti ei Liperistä Pohjois-Karjalasta. Pari vuotta sitten Hanne ja Jukka Kinnunen päättivät kuitenkin ryhtyä viljelemään inkivääriä Jukan isoisovanhempien perustamalla kotitilalla Liperissä.

– Inkivääri on vaikeasti viljeltävä, mikä on tavallaan hyvä asia. Saamme etumatkaa, kun muut kotimaiset tuottajat tulevat perässä, Hanne uskoo.

Kipinä puutarha-alalle syntyi, kun pariskunta vieraili reilut 10 vuotta sitten Hannen sukulaisten tilalla. Siellä leipä tuli porkkanasta ja mansikasta.

Tuohon aikaan Jukan isän kotitilalla viljeltiin rehuviljaa 60 hehtaarin alalla. Pelkän viljanviljelyn jatkaminen ei pariskuntaa kiinnostanut eikä pieni peltoala olisi edes elättänyt molempia. Sen sijaan erikoistuminen juuresten viljelyyn alkoi kiehtoa.

He ottivat yhteyttä paikalliseen juurespakkaamoon ja vakuuttuivat, että juureksille oli markkinarakoa. Pariskunta aloitti porkkananviljelyllä sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 2009.

Täysin ilman ulkopuolista rahoitusta yritys ei olisi voinut käynnistyä. Tilan ostoon tarvittiin pankkilaina, mutta investoinnit otettiin kassasta ja palkkatuloista. Hanna jatkoi palkkatyössä vuoteen 2010 ja Jukka pari vuotta pidempään.

KUKA: jukka ja hanne kinnunen
KOTIPAIKKA: liperi
YRITYS: puromäen puutarha
TAVOITE YRITTÄJÄNÄ: 
kehittää liiketoimintaa Ympäristöä ajatellen mutta kannattavasti.
LIIKEVAIHTO: 200 000 euroa
LIIKEVOITTO: noin 50 000 euroa
TOIMIALA: 
vihannesten viljely
HENKILÖSTÖ: 
5 (lisäksi tarvittaessa 7 henkeä sAdonkorjuuaikaan)

Alussa tarvittiin vain nosto- ja kylvökone sekä 60 aaria viljelyalaa. Autotallin nurkassa 20 puulaatikkoa toimitti kylmävaraston virkaa. Nyt koneita on Hannen mukaan ”hirveä määrä”. Kylmävarasto ja kaksi kasvihuonetta olivat nekin isoja rahareikiä

–­ Onneksi en ole tarkasti laskenut, paljonko tähän on mennyt. Puoli miljoonaa euroa tuskin paljon heittää.

Inkiväärillä teoriassa kymmenkertainen voitto

Vähitellen vahvistui ajatus, että heidän pitää tehdä jotain muuta kuin kaikki muut.

– Porkkanaa viljellään joka toisella tilalla, joten sen hinnat on poljettu alas. Päätimme kokeilla, mikä on meidän juttumme, he pohtivat.

Inkiväärin viljely on paperilla loistobisnes. Sitä menee niin paljon kuin pariskunta ehtii viljellä, vaikka he voivat Suomen ainoana tuottajana määritellä hinnan itse. Hinnoittelun opettelusta onkin tullut osa heidän arkeaan.

Pariskunta ostaa istuttamiseen tarvittavaa juurakkoa noin kahdella eurolla kilo ja myy satoa eteenpäin 20 euron kilohinnalla.

Nyt inkivääriä kasvaa ruukuissa noin 1200 m2:n alalla, ja voitoksi viivan alle jää 5000–10000 euroa. Pariskunta näkee inkiväärissä kasvun mahdollisuuden.

– Ei tämä sentään lottovoitto ole. Lämmitykseen, kasteluun ja lannoitukseen kuluu rahaa. Tuottamattomia ruukkuja on paljon, ja tuholaiset verottavat satoa, Jukka kertoo.

Kasvatushuoneita lämmitetään ja ruukkuja kastellaan koko ajan. Jokaiseen ruukkuun menee muoviputki, jota pitkin kasvi saa vedet ja ravinteet. Olot ovat kuin tropiikissa.

Tuloksessa lähellä tavoitetta

Viljely elättää Kinnuset ja antaa osan vuodesta työtä usealle palkolliselle. Kun toiminta käynnistyi vuonna 2009, liikevaihto oli aluksi 80 0000 euroa ja tulos 15 000 euroa. Nyt liikevaihto on kasvanut 200 000:een ja tulos 55 000 euroon.

Vielä ei ole ollut tarvetta vaihtaa toiminimeä osakeyhtiöksi.

– Näillä tuloksilla toiminimi antaa liikkumavaraa, sillä rahaa voidaan pyörittää taskusta toiseen.

Parsakaali tuo jonain vuosina jopa 40 prosenttia liikevaihdosta. Kiinankaali ja inkivääri tulevat sen jälkeen noin 20 prosentin osuudella. Lisäksi tilalla viljellään useita muita kasveja.

Säät vaikuttavat satojen onnistumiseen ja tuovat viljelijän elämään epävarmuutta.

– Parsakaaliin keskittyminen säästäisi esimerkiksi konehankinnoissa. On kuitenkin liian riskialtista laittaa kaikki munat samaan koriin. Huonona vuonna voisi tulla takkiin helposti liikevaihdossa 50 000 euroa.

Sama koskee inkivääriä. Se voisi tuoda vaikka 100 prosenttia tilan liikevaihdosta mutta sen varaan jääminen olisi vielä aivan liian uhkarohkeaa.

Suoramyyntiin he eivät ole koskaan lähteneet. Tuoreverkko Oy välittää päätuotteen eli parsakaalin, järjestää kuljetukset ja neuvottelee hinnat sekä kilpailuttaa laatikot sekä pussit. Vastineeksi yritys ottaa osan tuotosta välistä.

– Kiinankaali jää paikallismarkkinoille, ja olemme täällä ainut sen tuottaja. Parsa ja inkivääri menevät valtakunnalliseen myyntiin suurten tukkujen kautta.

Tuotteet säilytetään tilan noin 200 neliön kylmävarastossa ennen myyntiä. Syys-helmikuussa Jukka pakkaa kiinankaaleja yksi kerrallaan muovipakettiin ja vie ne autolla paikalliseen juurespakkaamoon.

Hanne kilpailuttaa lannoitetta, siemeniä ja tekee kirjanpidon koneelle. Samalla katsotaan, miten vuosi meni.

– Tavoitteena on noin 250 000 euron liikevaihto. Silloin ollaan varmemmalla pohjalla. Se voi periaatteessa toteutua vaikka tänä vuonna, jos sato onnistuu hyvin, Hanne sanoo.

Fakta

Hannen ja Jukan opit yrittäjyydestä

Periksiantamattomuus. Aina tulee vastoinkäymisiä, mutta ei kannata luovuttaa. Yrittäjä on sanana ihan kuvaava ja oikeaan osuva.
Toisten kunnioittaminen. On tärkeää, kuinka kohtelee työntekijöitään. Kannattaa jättää itsestään positiivinen jälki maailmaan ja muihin ihmisiin.
Kestävä kehitys. Yrittäjänä pystyy vaikuttamaan asioihin enemmän kuin kuluttajana, koska työssä tekee omia valintoja.

Palkittu live-kuvittaja elää unelmaansa: ”Hauska nähdä kuuden äijän firmoja, joilla on sama liikevaihto kuin itselläni”

Linda Saukko-Rauta on menestynyt yksinyrittäjä, joka teki heti tämän haastattelun jälkeen päätöksen ensimmäisen työntekijänsä palkkaamisesta.

Kymmenen vuoden jälkeen hurjaan kasvuun: Taitonetti ymmärsi markkinoinnin arvon

Käytettyjä tietokoneita huoltava ja myyvä oululaisyritys tajusi markkinoida myös naisille ja nuorille.

8 miljoonan euron investointi täyskäyttöön: Ahvenanmaalainen panimo tähtää suuriin kasvulukuihin Ruotsissa

Ahvenanmaalainen Stallhagen pyrkii ruotsalaisten kauppojen hyllyille uuden sivukonttorin voimin.

Lohenpaistosta maailmalle ja takaisin Lappiin – Niina Pietikäinen palasi erämaahan ja kasvoi perheyrityksen toimitusjohtajaksi

Kolmannen polven perheyrittäjän katse on vahvasti tulevaisuudessa. Länsi-Lappiin on tarkoitus houkutella lisää matkailijoita muutenkin kuin talvikaudella.

Koiranruokayhtiö iski tehokkaasti markkinarakoon: Vuodessa ideasta kaupan hyllyille

Dagsmark sai sopimukset Suomen suurimpien päivittäistavarakauppojen kanssa jo ennen kuin tuotteet olivat valmiina.

Hallitus ja advisory board – yhtäläisyydet, erot ja mahdollisuudet

Hallitus ja advisory board ovat kummatkin yritykselle hyödyllisiä apuvälineitä toiminnan kehittämiseen. Miten ne eroavat toisistaan?

Sukupolvenvaihdosta ei kannata karsastaa – Uusi sukupolvi tarjoaa tuoreita näkökulmia yrittäjyyteen

Perheyrityksen jatkajan on helpompi kehittää yrityksen toimintaa uusin silmin, kirjoittavat Pentisol Oy:n Jari ja Sanna Mäkinen.

Nälkä oppia vei yrittäjäkaksikon täysin uudelle alalle

Tiivis yhteys asiakkaisiin on ohjannut vertikaaliviljelyyn erikoistuneen Pinoa Foodsin toimintaa alusta pitäen. Asiakaspalaute ja data ovat tärkeitä kehityksen moottoreita.

Mikä on advisory board ja kenelle se sopii?

Advisory board tarjoaa yritykselle joustavasti tukea joko lyhyen tai pitkän aikavälin kehitystarpeisiin. Sen jäsenet tuovat vankkaa asiaosaamista omalta alaltaan.

Lataa lisää