Muutosten hallinta

5 faktaa konkurssista – pahimmillaan vuosien prosessi

5 faktaa konkurssista – pahimmillaan vuosien prosessi

Konkurssin tekeminen ei ole niin suuri leima kuin takavuosina. Konkurssi ei estä yrittäjän työllistymistä tai uuden yrityksen perustamista.

|

Joka kuukausi yli 200 suomalaista yritystä ajautuu konkurssiin. Asianajotoimisto Fennon osakkaan Lassi Nyyssösen mukaan konkurssin tekeminen ei kuitenkaan enää ole niin suuri leima kuin vielä takavuosina.

Nyyssönen sanoo, että valtaosa konkurssimenettelyistä tapahtuu tänä päivänä hyvässä yhteisymmärryksessä yrittäjän ja velkojien kanssa, eikä asiaan liity erityistä stressiä tai hankaluutta.

– Konkursseihin liittyvät turhat pelkotilat usein hälvenevät menettelyn aikana, Nyyssönen sanoo.

Hän avaa konkreettisesti, mitä konkurssi tarkoittaa ja miten se etenee.

1. Konkurssi tarkoittaa pysyvää maksukyvyttömyyttä

Kansankielellä konkurssi tarkoittaa yrityksen pysyvää maksukyvyttömyyttä. Kun käräjäoikeus on tehnyt päätöksen yrityksen asettamisesta konkurssiin, yrityksen liiketoiminta varoineen ja velkoineen otetaan konkurssipesän pesänhoitajan haltuun ja omaisuutta ryhdytään realisoimaan.

– Konkurssissa yhtenäistetään velkojien oikeudet ja velvollisuudet saada suorituksia velallisyhtiön varoista, Nyyssönen tiivistää.

Yrityksen voi lopettaa muullakin tavalla kuin konkurssin kautta, mikäli yrityksen varat riittävät kaikkien velvollisuuksien hoitamiseen. Esimerkiksi lakisääteisessä selvitystilamenettelyssä yrityksen kaikki velvoitteet hoidetaan alta pois ja jäljelle jääneet varat jaetaan yrityksen omistajien kesken.

Joskus vakavarainenkin yritys voidaan kuitenkin ajaa alas konkurssimenettelyn kautta, sillä se voi olla nopeampaa kuin vähintään viisi kuukautta kestävä selvitystilamenettely.

2. Velkojat hakevat konkurssiin

Pääosin yrityksiä hakevat konkurssin velkojat, erityisesti verottaja ja eläkevakutuusyhtiöt, kuten Elo, Ilmarinen, Varma tai Veritas. Tällöin puhutaan niin sanotusta pakkovelkaantumisesta, koska verot ja eläkevakuutusmaksut ovat lakisääteisiä maksuja.

Pakolliset verot eli vaikkapa arvonlisävero ja ennakkovero ovat myös suoraan ulosmittauskelpoisia eli ne laiminlyömällä yritys on mahdollista asettaa konkurssiin ilman velkojan käräjäoikeudesta hakemaa velkomustuomiota.

3. Konkurssi voi johtua sisäisistä tai ulkoisista syistä

Nyyssönen sanoo, että konkurssin syyt voi jakaa karkeasti sisäisiin ja ulkoisiin. Ulkoinen syy voi olla esimerkiksi talouden taantuma tai lainsäädännön muutos.

– Talouden hidastuminen yleensä purkautuu alihankintaketjujen päihin. Pienissä yrityksissä reagointikyky on oleellisesti huonompi kuin suuremmissa.

Sisäiset syyt taas saattavat liittyä esimerkiksi puutteelliseen yrittäjäosaamiseen. Yritys saattaa esimerkiksi myydä palveluitaan liian edullisesti tai sitoutua puutteellisen etukäteislaskennan vuoksi liian pitkään ja tappiolliseen urakkasopimukseen.

Varsinkin yksin- ja pienyrittäjillä suuri konkurssin riski liittyy myös henkilökohtaiseen uupumiseen.

Konkurssi ei useimmiten tule yrittäjälle yllätyksenä, vaan taustalla voi olla jopa vuosien negatiivinen kierre ja taloudellinen kitkuttelu.

4. Konkurssiprosessi kestää pahimmillaan vuosia

Konkurssiprosessi käynnistyy useimmiten velkojan lähettämällä konkurssiuhkaisella maksukehotuksella. Yrityksellä on tällöin kahdeksan päivää aikaa maksaa velkansa tai sopia maksusuunnitelmasta velkojan kanssa. Jos tämä ei onnistu, konkurssihakemus voidaan laittaa vireille käräjäoikeudessa.

Jos yritys ei vastusta hakemusta, käräjäoikeus saattaa tehdä päätöksen konkurssiin asettamisesta jopa muutamassa päivässä tai viikossa. Tällöin konkurssipesälle määrätään pesänhoitaja, joka on useimmiten puolueeton lakimies.

Täysimittainen konkurssimenettely kestää useimmiten minimissään 1,5 vuotta, koska esimerkiksi verottaja pystyy vahvistamaan saataviensa määrän useimmiten vasta sitten, kun konkurssivuoden verotus jossain vaiheessa seuraavaa vuotta valmistuu.

Toisaalta jos yritys on niin vähävarainen, että konkurssikustannuksien jälkeen mitään jaettavaa velkojille ei jää, konkurssimenettely voi raueta jo joidenkin kuukausien kuluessa.

5. Konkurssi ei estä työllistymistä tai uuden yrityksen perustamista

Nyyssönen korostaa, että konkurssi itsessään ei ole rikos, kunhan yrittäjä on hoitanut lakisääteiset velvollisuutensa yrityksessä. Konkurssi ei siis estä yrittäjää tai yrityksen hallituksen jäsentä vaikkapa saman tien työllistymästä muualle tai perustamasta uutta yritystä.

Toki jos yrityksessä mukana olleella on ollut henkilökohtaisia vakuuksia tai takauksia, niitä saattaa joutua maksamaan vielä pitkään konkurssin jälkeenkin.

Jos taas yrittäjä on toistuvasti jättänyt esimerkiksi lakisääteiset maksut maksamatta, hänet saatetaan asettaa liiketoimintakieltoon vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi ja verottaja saattaa myöhemmin estää hänen uuden yrityksensä pääsyn ennakkoperintärekisteriin.

Fakta

Näin konkurssin voi yrittää välttää

Tee maksusuunnitelma. Usein konkurssia ei edes kannata yrittää estää, jos yrityksen toiminta on ollut pitkään kannattamatonta. Tällöin konkurssin tekeminen estää lisävelkaantumisen ja vastuuhenkilöiden mahdollisen vahingonkorvausvastuun. Jos liiketoiminnassa kuitenkin on positiivisia näkymiä, kannattaa velkojien kanssa neuvotella realistisesta maksusuunnitelmasta.

Hakeudu yrityssaneeraukseen. Yrityssaneeraukseenkin pätee sama asia kuin maksusuunnitelman tekemiseen: siihen kannattaa pyrkiä vain, jos liiketoiminta on oikeasti mahdollista kääntää kannattavaksi ja yhtiö pystyy liiketoimintansa avulla hoitamaan uudet velvoitteet. Asianajaja Nyyssösen mukaan yrityksen hakeutuminen yrityssaneeraukseen vasta siinä vaiheessa, kun vireillä on jo velkojan konkurssihakemus, on usein liian myöhäistä. Saneerausmenettelyyn siis kannattaa hakea käräjäoikeuden kautta ajoissa.

Hoida ainakin lakisääteiset velvoitteet. Vaikka taloudellisen taakan kanssa painivan yrittäjän voi olla joskus vaikea ajatella selkeästi, ainakin lakisääteiset velvoitteet eli verot ja eläkevakuutusmaksut sekä yrityksen kirjanpito kannattaa yrittää hoitaa asiallisesti. Niiden laiminlyönti voi pahimmillaan johtaa rikostuomioon ja jopa liiketoimintakieltoon, jos oikeus katsoo laiminlyöntien olleen pitkäkestoisia ja tahallisia ja yrittäjä on pyrkinyt hyötymään niistä.

Ismo Eerola on kokenut kaksi konkurssia ja odottaa kolmatta: ”Ei ole kuin paremman toivo”

Yrittäjä on oppinut vaikean kautta sen, että kun yritys on menossa nurin, sille on turha antaa enää tekohengitystä.

Tuliko firma tiensä päähän? 8 vinkkiä yrityksen lopettamiseen

Yritystoiminnan lopettaminen voi viedä helposti puolikin vuotta.

Mervi Lamminen koki konkurssin ja syytti itseään – toinen yrityskään ei säästynyt kriisiltä

Konkurssi pani Mervi Lammisen kysymään itseltään, miksei hän tiennyt paremmin. Se ei silti saanut häntä luovuttamaan yrittäjänä.

Mikä saa ottamaan ison riskin aina uudelleen? Konkurssi ei pelota sijoittajaa

Mika Marjalaakson mielestä riskiä on uskallettava ottaa, jos haluaa edes mahdollisuuden onnistua.

Konkurssipesistä päätyy myyntiin mitä ihmeellisempiä tavaroita

Nettihuutokauppa on mullistanut konkurssipesien myynnin.

Lamavuosi 1992 oli synkkä: Konkursseja lähes 7 500

Yrittäjien kriisipuhelimen perustanut Markku Wuoti otti vastaan tuhansia puheluita.

Vaikeudet vievät jopa konkurssiin – tunnistatko merkit?

Yrityksen on puututtava taloudellisiin vaikeuksiin mahdollisimman varhain.

Konkurssi kaatoi päälle velat ja häpeän mutta oli samalla helpotus

Timo Ruohio pääsi yli häpeästä rokkibändioivalluksen jälkeen. Nyt hän auttaa startuppeja.

Lataa lisää