Muutosten hallinta

Härmän kylpylän 3 miljoonan euron brändiuudistus kosiskelee pariskuntia
Brändiuudistus alkoi alatiloista ja jatkuu hotellihuoneisiin ja ravintolaan. Toimitusjohtaja Jan-Erik Hagfors tahtoi säilyttää kasvojenkohotuksessa harmonisuuden ja maanläheisyyden.

Härmän kylpylän 3 miljoonan euron brändiuudistus kosiskelee pariskuntia

Kylpyläkään ei voi enää rakentaa tulevaisuutta lapsiperheiden varaan, sillä laskeva syntyvyys muuttaa väistämättä asiakaskunnan rakennetta.

|

Härmän kylpylä Powerparkin-huvipuiston tuntumassa saa uuden ilmeen, jonka toivotaan houkuttelevan entistä enemmän pariskuntia. Brändiuudistus maksaa noin 3 miljoonaa euroa, ja sillä kohennetaan muun muassa hotellihuoneiden ilmeitä ja uusitaan ravintolaa.

Kylpylä on osa Härmän Kuntoutus oy:tä. Sen reilusta 11 miljoonan liikevaihdosta puolet tulee kuntousasiakkaista ja puolet puhtaasti rentoutumista ja elämystä hakevista.

Lapsiperheet ovat tähän saakka olleet merkittävä kohderyhmä, mutta kylpylä varautuu brändiuudistuksessa jo tulevaisuuteen. Kylpylöiden on erotuttava riittävästi toisistaan, ja siinä kilpailukykyinen strategia on keskiössä.

– Syntyvyys on Suomessa laskussa, ja asiakaskunta ikääntyy väistämättä. Ja toisaalta 40 ikävuoden jälkeen monella on parisuhteen etsikkoaika, kertoo kylpylänjohtaja Jan-Erik Hagfors.

Hän perustelee asiaa sillä, että silloin pariskuntien lainataakka alkaa useimmiten keventyä ja lapset muuttavat kotoa pois. Kun aiemmat sukupolvet jatkoivat eloaan säästeliäästi, nykyiset ja tulevat sukupolvet ovat valmiita nauttimaan työnsä hedelmistä.

Hinnoittelu on oma taiteenlajinsa, ja Hagfors uskoo Härmän kylpylän onnistuneen siinä hyvin.

– Kylpylän tuotteiden pitää puhutella mutta silti sopia keskituloisen suomalaisen kukkaroon. Meillä hinta-laatusuhde on tutkimustenkin mukaan pysynyt vahvana. Emme ole halpa kohde, mutta tarjonta vastaa hyvinkin keskihintaa.

Brändiuudistus tuo intiimiyttä ja hemmottelua

Pariskuntia odottavat uudistuvan ilmeen ansiosta suuremmat, muhkeammat sängyt sekä vaikkapa kynttiläillalliset ala carte -ravintolassa.

– Tarjoamme intiimiyttä ja hemmottelua, joka syntyy monista pienistä asioista aina kylpytakeista lähtien, Hagfors sanoo.

Juuri hotellihuoneiden uudistus nappaa 3 miljoonan euron budjetista leijonanosan. Kasvojenkohotukselle on korkea aika, sillä useimmissa tiloissa on vahva 1980-luvun tunnelma.

Brändi kannattaa rakentaa suunnitelmallisesti, ja Härmän Kylpylässä uusi ilme ponnistaa eteläpohjalaisuudesta. Ilmajokelainen design-toimiston suunnitteli kokonaisuuden, jossa materiaalit ja kalustus edustavat pääasiassa paikallista, vahvaa kalusteteollisuutta ja värit tuovat mieleen kaurapellot sekä lakeudet.

Paikallisuutta jatketaan Riihi-ravintolassa. Siellä suositaan lähiruokaa, kuten Lappajärven kalaa ja Atrian lihatuotantoa.

Pakko olla monipuolinen pärjätäkseen

Hagfors korostaa, että brändiuudistus ei hylkää lapsiperheitä. Huoneissa on mahdollisuudet lisävuoteille, ja lasten suosikkiruokia, kuten pitsaa ja burgeria, on tarjolla vastakin.

Hän korostaa, että kilpailussa selvitäkseen kylpylältä vaaditaan nykyään monipuolisuutta.

– Yhdellä kärjellä ei voi mennä. Ennen 30 vuotta sitten riitti, että käytiin hiihtämässä ja sitten kylpylässä. Nyt päivän kuluessa pitää olla mahdollisuus kokea mahdollisimman paljon asioita kylpylän lisäksi, kuten monipuolista liikuntaa, hyvää ruokaa, erilaisia hoitoja ja vaikka tanssia päivän päälle.

Niinpä tenniskenttä on kesällä muuttunut monitoimikentäksi, ja imagoa tanssipaikkana vahvistetaan.

Uudet uimahallit alkavat jo muistuttaa kylpylöitä hierovine suihkuineen, turkkilaisine saunoineen ja vesiliukumäkineen. Hagfors kuitenkin uskoo, että kylpylöitä ne eivät uhkaa.

– Uimahalleissa mennään yksi funktio edellä, eli liikkumaan vedessä. Kylpylästä taas haetaan kokonaisvaltainen nautinto.

Kilpailussa muiden kylpylöiden kanssa Hagfors näkee Härmän olevan samassa kastissa muutaman muun kanssa Suomessa.

– Härmä on kombinaatio. Meillä on mukana vakavampi kuntoutuspuoli, mutta toisaalta teemme mahdolliseksi myös viihteellisen rentoutumisen.

Lisää investointeja uusiin kylpylöihin sekä matkailualaan on tulossa, joten kilpailu asiakkaiden vapaa-ajasta ja euroista vain kiihtyy tulevaisuudessa.

Yrittäjät kertovat arjestaan: Takana kaksi kuukautta koronaa

Kun korona iski maaliskuun puolessavälissä, kysyimme yrittäjien ensikäden tuntemuksia. Nyt poikkeusolot ovat jatkuneet pari kuukautta. Soitimme samoille yrittäjille ja kysyimme, mitä heille kuuluu nyt.

Kuka auttaisi yrittäjää? Jo keskusteluavulla ja vertaistuella on valtava merkitys

Yrittäjät kaipaavat nyt enemmän tukea kuin ehkä koskaan aiemmin, kirjoittaa Yrityskummien hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Nurmiranta.

130-vuotias perheyritys on kohdannut sotia sekä talouskriisejä ja aikoo selvitä myös koronasta

Uudet tuotekategoriat, omistautunut henkilökunta ja valmius reagoida nopeasti ovat kantaneet Knorringin kriisien yli.

Kuukauden yrittäjä toi it-alan opit perinteikkääseen vaatetehtaaseen: ”Jos yritys ei muutu maailman mukana, se kuolee hiljalleen”

Tuomo Saarni uudisti yli 90-vuotiaan Tam-Silkin toimintatavat ja markkinoinnin. Nyt kasvu-uralle kiihdyttänyt yritys on entistä useammalle tuttu tekijä, joka haastaa rohkeasti myös alan suuria yrityksiä.

Liikenteen uudistaja Pekka Möttö koronan vaikutuksista: ”Nyt pitäisi minimoida jo kertynyt jättiläismäinen isku”

Pekka Möttö uudisti joukkoliikenteen hinnoittelun ja kehittää nyt uudenlaista, joustavaa joukkoliikennettä. Vaikka ratkaisuja vasta etsitään koronatilanteeseen, tulisi hänestä ajatella jo pandemian jälkeistä aikaa.

Koronashokki pakotti reagoimaan ennätysnopeasti – Jo tehdystä digiloikasta oli iso apu

Poikkeustila on vähitellen muuttunut uudeksi normaaliksi. Tilanteesta tekee helpomman hyväksyä se, että se on aivan yhtä epäreilu kaikille osapuolille, kirjoittaa MRoomin toimitusjohtaja Markku Kosonen.

Ota etätyö haltuun – Neljä vinkkiä toimivampaan etätyöhön

Vahinkoja sattuu myös etätöissä. Katso animaatioltamme, millaiset työntekijän tapaturmat lakisääteinen työtapaturmavakuutus korvaa.

Katastrofi sai yllättävän käänteen ja lasitalo perui lomautukset: Toisen yrittäjän vinkin pohjalta syntyi täsmätuote koronan vastaiseen taisteluun

Puoli tuntia puhelun päättymisestä kuopiolainen Lasilinkki oli kehittänyt pleksisuojan. Myynti on pysynyt tavanomaisissa lukemissa, vaikka tuotevalikoima muuttui parissa viikossa täysin.

4 faktaa yrityssaneerauksesta – Prosessi vaatii sitkeyttä, mutta parhaimmillaan nostaa yrityksen jaloilleen

Yrityssaneeraus on paljon muutakin kuin velan leikkaamista. Asianajaja Jussi Laakkonen kertoo, millaiseen tilanteeseen siitä on eniten hyötyä.

Lataa lisää