Muutosten hallinta

Härmän kylpylän 3 miljoonan euron brändiuudistus kosiskelee pariskuntia
Brändiuudistus alkoi alatiloista ja jatkuu hotellihuoneisiin ja ravintolaan. Toimitusjohtaja Jan-Erik Hagfors tahtoi säilyttää kasvojenkohotuksessa harmonisuuden ja maanläheisyyden.

Härmän kylpylän 3 miljoonan euron brändiuudistus kosiskelee pariskuntia

Kylpyläkään ei voi enää rakentaa tulevaisuutta lapsiperheiden varaan, sillä laskeva syntyvyys muuttaa väistämättä asiakaskunnan rakennetta.

|

Härmän kylpylä Powerparkin-huvipuiston tuntumassa saa uuden ilmeen, jonka toivotaan houkuttelevan entistä enemmän pariskuntia. Brändiuudistus maksaa noin 3 miljoonaa euroa, ja sillä kohennetaan muun muassa hotellihuoneiden ilmeitä ja uusitaan ravintolaa.

Kylpylä on osa Härmän Kuntoutus oy:tä. Sen reilusta 11 miljoonan liikevaihdosta puolet tulee kuntousasiakkaista ja puolet puhtaasti rentoutumista ja elämystä hakevista.

Lapsiperheet ovat tähän saakka olleet merkittävä kohderyhmä, mutta kylpylä varautuu brändiuudistuksessa jo tulevaisuuteen. Kylpylöiden on erotuttava riittävästi toisistaan, ja siinä kilpailukykyinen strategia on keskiössä.

– Syntyvyys on Suomessa laskussa, ja asiakaskunta ikääntyy väistämättä. Ja toisaalta 40 ikävuoden jälkeen monella on parisuhteen etsikkoaika, kertoo kylpylänjohtaja Jan-Erik Hagfors.

Hän perustelee asiaa sillä, että silloin pariskuntien lainataakka alkaa useimmiten keventyä ja lapset muuttavat kotoa pois. Kun aiemmat sukupolvet jatkoivat eloaan säästeliäästi, nykyiset ja tulevat sukupolvet ovat valmiita nauttimaan työnsä hedelmistä.

Hinnoittelu on oma taiteenlajinsa, ja Hagfors uskoo Härmän kylpylän onnistuneen siinä hyvin.

– Kylpylän tuotteiden pitää puhutella mutta silti sopia keskituloisen suomalaisen kukkaroon. Meillä hinta-laatusuhde on tutkimustenkin mukaan pysynyt vahvana. Emme ole halpa kohde, mutta tarjonta vastaa hyvinkin keskihintaa.

Brändiuudistus tuo intiimiyttä ja hemmottelua

Pariskuntia odottavat uudistuvan ilmeen ansiosta suuremmat, muhkeammat sängyt sekä vaikkapa kynttiläillalliset ala carte -ravintolassa.

– Tarjoamme intiimiyttä ja hemmottelua, joka syntyy monista pienistä asioista aina kylpytakeista lähtien, Hagfors sanoo.

Juuri hotellihuoneiden uudistus nappaa 3 miljoonan euron budjetista leijonanosan. Kasvojenkohotukselle on korkea aika, sillä useimmissa tiloissa on vahva 1980-luvun tunnelma.

Brändi kannattaa rakentaa suunnitelmallisesti, ja Härmän Kylpylässä uusi ilme ponnistaa eteläpohjalaisuudesta. Ilmajokelainen design-toimiston suunnitteli kokonaisuuden, jossa materiaalit ja kalustus edustavat pääasiassa paikallista, vahvaa kalusteteollisuutta ja värit tuovat mieleen kaurapellot sekä lakeudet.

Paikallisuutta jatketaan Riihi-ravintolassa. Siellä suositaan lähiruokaa, kuten Lappajärven kalaa ja Atrian lihatuotantoa.

Pakko olla monipuolinen pärjätäkseen

Hagfors korostaa, että brändiuudistus ei hylkää lapsiperheitä. Huoneissa on mahdollisuudet lisävuoteille, ja lasten suosikkiruokia, kuten pitsaa ja burgeria, on tarjolla vastakin.

Hän korostaa, että kilpailussa selvitäkseen kylpylältä vaaditaan nykyään monipuolisuutta.

– Yhdellä kärjellä ei voi mennä. Ennen 30 vuotta sitten riitti, että käytiin hiihtämässä ja sitten kylpylässä. Nyt päivän kuluessa pitää olla mahdollisuus kokea mahdollisimman paljon asioita kylpylän lisäksi, kuten monipuolista liikuntaa, hyvää ruokaa, erilaisia hoitoja ja vaikka tanssia päivän päälle.

Niinpä tenniskenttä on kesällä muuttunut monitoimikentäksi, ja imagoa tanssipaikkana vahvistetaan.

Uudet uimahallit alkavat jo muistuttaa kylpylöitä hierovine suihkuineen, turkkilaisine saunoineen ja vesiliukumäkineen. Hagfors kuitenkin uskoo, että kylpylöitä ne eivät uhkaa.

– Uimahalleissa mennään yksi funktio edellä, eli liikkumaan vedessä. Kylpylästä taas haetaan kokonaisvaltainen nautinto.

Kilpailussa muiden kylpylöiden kanssa Hagfors näkee Härmän olevan samassa kastissa muutaman muun kanssa Suomessa.

– Härmä on kombinaatio. Meillä on mukana vakavampi kuntoutuspuoli, mutta toisaalta teemme mahdolliseksi myös viihteellisen rentoutumisen.

Lisää investointeja uusiin kylpylöihin sekä matkailualaan on tulossa, joten kilpailu asiakkaiden vapaa-ajasta ja euroista vain kiihtyy tulevaisuudessa.

Yrittäjä on kokenut menestyksen ja tappion – Nyt hän vetää jättiketjun hotellia

Uuden oppiminen kiehtoo Ville Virkkiä, mutta omassa yrityksessä oppimisen rajat tulivat vastaan. Siksi hän haki töihin tien toiselle puolelle maailman suurimman hotelliketjun palvelukseen.

Pullonkaulana pullot – Juomafirman piti tilata ja maksaa 250 000 lasipulloa, jotka tuotiin pihaan kolmessa merikontissa

Kuuden kaveruksen perustama Good Guys pyörii intohimosta teehen. Oleellista yritystoiminnassa on puhua kaikesta avoimesti.

Kun yhteinen matka päättyy – Yrittäjä ratkaisi lemmikinomistajien pulman

Tuhkaamoyrittäjä halusi tehdä palveluksen pääkaupunkiseudun lemmikinomistajille ja luoda samalla itselleen työpaikan.

Alussa oli lama ja vanha ompelukone – Nyt Artistiasu on Suomen johtava yksityinen puvusto

Minna Gröhnille yritys on väline oman ammattitaidon hyödyntämiseen. Asiakkaan tarpeen täyttäminen ja korkea laatu ovat pitäneet Artistiasun pinnalla erikoisella alalla vuosikymmenestä toiseen.

Konepajayrittäjä osti 8 yritystä 14 vuodessa – ”Aika äkkiä näkee, onko yritystä stailattu”

Tampereen Konepajojen toimitusjohtaja jätti johtajan uran matkapuhelinyhtiö Nokiassa. Nyt hän pyörittää kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa tekevää yritysrypästä.

Yrittäjyyden opetus: Aseta tavoitteet riittävän korkealle

Yrittäjyydessä kiehtoo se, että tekemällä yhden asian hyvin voi päätyä tekemään vaikka mitä, kirjoittaa KoruMies Arvi Martikainen.

Muutosjohtaminen on kasvuyrityksessä arkipäivää – ”Vanhan toiminnan pitää muuttua uudeksi”

Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen sanoo, että kasvuun ei voi vastata vain tekemällä enemmän.

Menestys on tiimipeliä: toimitusjohtaja elää tässä hetkessä ja hallitus katsoo pitkälle tulevaisuuteen

Naantalin Muumimaailmassa on lähes yhtä sopuisaa kuin Muumilaaksossa. Hallitus ja toimitusjohtaja käyvät aktiivista keskustelua – kompromisseja tehdään tarpeen mukaan.

Itseohjautuvuudella parempiin tuloksiin – Työntekijöille kannattaa antaa niin paljon valtaa, että hirvittää

Yritys voi saavuttaa itseohjautuvuuteen kannustamalla mittavia hyötyjä. Sudenkuoppia on silti syytä varoa, kirjoittaa Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto.

Lataa lisää