Laatu maksaa mutta käy kaupaksi – muovihanska ei kangistu

Muovisia suojakäsineitä valmistavan Jokamuovi Oy:n tehdas Evijärvellä on pysynyt hengissä jo 60 vuotta. Niinpä henkilökunnan ikähaitari on 20–60 vuotta – onpa yksi työntekijä ollut firman leivissä jo 25 vuotta.

Jokasafe-hanskojen tuotannon voi automatisoida vain puolittain, joten 300 000 vuotuisen hanskaparin valmistukseen tarvitaan 18 työntekijän panos. Tuotantokustannukset Evijärven tehtaalla ovat tuosta syystä huomattavasti korkeammat kuin mihin kilpailijat Kiinassa, Malesiassa ja Pakistanissa yltävät.  Suomalaisyritys ei siis voi kilpailla hinnoilla.

– Onhan se hämmästyttävää, että olemme pärjänneet. Eikä se aina helppoa ole ollutkaan, toteaa perheyhtiön toimitusjohtaja Karoliina Sulkakoski.

Hänen isoisänsä oli perustamassa firmaa vuonna 1960, kun sodasta toipunutta Suomea rakennettiin kovaa vauhtia. Suojakäsineitä tarvittiin silloin, ja tarvitaan yhä.

yritys: Jokamuovi oy
Toimiala: Suoja-asut, työasut
Perustettu: 1960 (muuttui osakeyhtiöksi 1977)
Liikevaihto: 1,92 miljoonaa (2017)
Tulos: 4,4 % liikevaihdosta (2017)

Muovikäsinettä ei pidä sekoittaa kodin kertakäyttöisiin kumihanskoihin. PVC-käsineitä käyttävät lähinnä teollisuuden toimijat, ja niillä suojataan ihoa haitallisilta aineilta sekä torjutaan mekaanista ärsytystä ja kylmää.

– Tuotteemme täyttävät nuo kolme vaatimusta, kun taas osa kilpailijoista on hyvä vain yhdellä osa-alueella. Siinä on menestyksemme salaisuus, Sulkakoski uskoo.

Hän lisää, että Jokasafe on vahva erityisesti kylmissä oloissa, kun käsineissä tarvitaan hyvää pitoa.

– Hanskamme eivät kangistu kovassakaan pakkasessa.

Kilpailuvaltteina kestävyys ja sertifiointi

Euroopan unionin asettamat sertifikaatit suojaimille uudistuivat huhtikuussa 2019 – peräti 30 vuoden tauon jälkeen.

Jokasafen sertifioinnit laitettiin ajan tasalle hyvissä ajoin vuoden 2018 puolella. Testaus maksaa kymmeniätuhansia euroja ja onnistuu vain muutamassa paikassa Euroopassa.

Sertifioinnilla saadaan kilpailuetua halpatuontimaita vastaan, sillä yksikään teollisuuden toimija Euroopassa ei tahdo riskeerata mainettaan ja työntekijöiden terveyttä.

Tuotteiden testaus maksaa kymmeniätuhansia euroja ja onnistuu vain muutamassa paikassa.

– Muovihanskoja voi myydä kuka tahansa, mutta suojaimiksi niitä saa kutsua vain hyväksytysti testatut, Sulkakoski kertoo.

Sulkakoski pitää Jokasafe-tuotteiden kilpailuvalttina myös kestävyyttä. Laadukkaita tuotteita kuluu vähemmän kuin halpoja, mikä kaventaa hintaeroa. Asialla on merkitystä maissa, joissa työntekijän terveydellä ei välttämättä ole yhtä suurta painoarvoa kuin Euroopassa.

Venäjän-vienti elintärkeää

Tuotteista puolet päätyy Suomeen, puolet ulkomaille. Itäviennillä on firmassa pitkät perinteet, joten Neuvostoliiton romahdus osui 1990-luvun alussa kipeästi.

Olot vakiintuivat aikanaan, ja nyt jopa 80 prosenttia viennistä suuntautuu Venäjälle. Siellä suojaimia kuluu erityisesti kaasu- ja öljyteollisuudessa. Yrityksen palkkalistoilla on venäläinen myyntipäällikkö Pietarissa, ja venäläinen jakeluketju huolehtii hanskojen toimittamisesta jälleenmyyjille.

Itänaapurin viranomaiset yrittävät aika ajoin painostaa ulkomaisia yrityksiä siirtämään tuotantoa Venäjälle.

– Siihen emme vielä tällä tietämyksellä ja resursseilla lähde. Säädökset muuttuvat siellä nopeasti, joten valmistus olisi yksinkertaisesti liian epävarmalla pohjalla, Sulkakoski sanoo.

Tuotannon siirtäminen ulkomaille vaikeuttaisi laadunvalvontaa.

Toisaalta tuotannon siirtäminen ulkomaille pienentäisi monia kustannuksia, joten hankala sitä on myöskään tulevaisuudessa sulkea kokonaan pois.

– Tuotannon pitäminen Suomessa helpottaa tuotteiden laadun valvontaa. Muualla se ei enää olisi omissa käsissä, Sulkakoski pohtii.

Sen verran kotimaisuudesta tingitään, että suojahanskojen valmistukseen tarvittava muovi ostetaan Euroopasta ja sisämateriaalina käytettävä puuvilla muualta maailmasta. Molemmat materiaalit ovat lähes kirosanoja taistelussa kohti puhtaampaa maailmaa.

– Muovi on materiaalina korvaamaton ja edullinen, kun iho tarvitsee suojata esimerkiksi hapolta. Toki pitää ponnistella, jotta muovijätteestä yhä enemmän saadaan kierrätettyä talteen, Sulkakoski summaa.