Muutosten hallinta

Oma vai yhteinen etu? Syyllisten etsimisestä on päästävä eroon

Jussi Kuusela

Kirjoittaja on helsinkiläisen talotekniikkayritys Amplit Oy:n toimitusjohtaja. Hän on myös Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n puheenjohtaja ja LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n hallituksen jäsen.

Oma vai yhteinen etu? Syyllisten etsimisestä on päästävä eroon

Parempaa yhteistyötä saadaan vain, kun ongelmien sijaan haetaan yhdessä ratkaisuja, kirjoittaa Amplitin Jussi Kuusela.

|

Kun tapahtuu virhe, onko yrityksesi syyttämässä siitä muita vai etsimässä ratkaisua sen korjaamiseksi? Rakennus- ja talotekniikka-alalla päädytään valitettavan usein riitelemään.

Viemme sillä ansaintamahdollisuuksia sekä itseltämme että muilta. Uskon, että yhteistyön lisääminen auttaa jokaista yritystä pärjäämään paremmin. Kokemukseni mukaan lopputulos on kaikin tavoin laadukkaampi, kun ratkaisuja tutkitaan ja haetaan jo alusta alkaen yhdessä. Saamme aikaiseksi paremmin aikataulussa ja kustannusarvioissa pysyviä kohteita.

Rakennusalalla tehdään edelleen pääasiassa kiinteähintaisia urakoita. Silloin olemme kaikki ikään kuin ajamassa omia etujamme urakan sisällä. Jos urakoitsija ehdottaa muutosta suunnitelmiin, rakennuttaja ajattelee, että tämä yrittää hyötyä tai ehkä jopa huonontaa lopputulosta. Samoin kokee suunnittelija, joka pitää sitä vähintäänkin työnsä arvosteluna.

Jokainen päätyy puolustamaan omaa reviiriään. Koetaan, että tärkeintä on estää jonkun muun hyötyminen tilanteesta, vaikka pitäisi ajatella parasta mahdollista lopputulemaa. Se on turhan vallitseva tilanne tällä hetkellä.

Kun projektissa on tavoitehintaurakka tai allianssi, yhtäkkiä istutaankin samalla puolella pöytää. Silloin mietitään, millä panostuksella ja miten saavutetaan oikea lopputulos. Usein pyritään myös aktiivisesti hakemaan säästöjä tai nopeuttamaan aikatauluja.

Hyvä esimerkki on Helsingissä rakenteilla oleva uusi lastensairaala. Teemme siinä allianssityyppistä yhteistyötä, joka sujuu todella hyvin kaikkien osapuolten kanssa.

Perinteisessä mallissa suunnittelija tekee oman näkemyksensä, jonka pohjalta urakoitsija lähtee hakemaan mielestään taloudellisesti oikeaa tapaa toteuttaa se. Lastensairaalan kohdalla mietimme yhdessä suunnittelijoiden kanssa ratkaisuja, joilla suunnitelmat saataisiin kerralla maaliin. Tämä asennoituminen näkyy työmaalla niin, ettei meillä ole lähtökohtaisesti ongelmia vaan ratkaisuja.

Kohde ollaan luovuttamassa rakennuttajalle kaksi kuukautta etuajassa, ja olemme saavuttamassa sähköpuolen urakassa merkittäviä säästöjä. Puhutaan todennäköisesti kaksinumeroisesta prosenttiluvusta.

Uskon ongelmien johtuvan pitkälti perinteisistä asenteista. Toisten mielestä asiat pitää tehdä niin kuin ennenkin. Moni myös tuntuu ajattelevan, että yrityksen keskeinen tehtävä on yrittää estää sanktioiden osuminen omalle kohdalle. Kun osoitetaan, ettei ole itse syyllinen, käytännössä osoitetaan jotain muuta.

Muutos parempaan voi olla jo jossain määrin käynnissä, kun työmaille tulee koko ajan uusia sukupolvia. Toisaalta se vaatii sitä, että tilaajat ryhtyvät edellyttämään yhteistyötä. Myös sopimusmallien täytyy tukea yhteistyön tekemistä. Pitää antaa ennemmin porkkanaa onnistumisista kuin keppiä virheistä.

Meidän pitäisi suhtautua toisiimme niin kuin muuallakin elämässä: kohteliaasti ja toisiaan arvostaen. Olen vakuuttunut siitä, että sähläystä ja virheitä olisi vähemmän – ja kaikki tienaisivat enemmän.

Me-henki tuo lisää työtarjouksia

Suomalaisten yrittäjien pitäisi ratkoa rohkeasti ongelmia, sillä se lisää työn arvostusta, kirjoittaa Stream Industriesin Lauri Kröger.

Mistä syntyy hyvä asiakaskokemus?

Ajanhallinnan puute on suurin tekosyy laiminlyödä asiakassuhde.

Kuinka käy kivijalalle? Uusi palvelu ratkoo ongelmaa verkossa

Hyvä asiakaspalvelu on kivijalkaliikkeen valtti, mutta ilman verkkokauppaa voi olla vaikea selvitä.

Ajatteletko aina asiakkaan parasta? Joskus se voi tarkoittaa vähemmän myyntiä

Jake Ihalainen haluaa ratkaista asiakkaan ongelman parhaalla mahdollisella tavalla. Toisinaan töitä ohjataan myös kilpailijoille.

Bisneksenä sparraus – miten konsulteille riittää töitä?

Konsultti- ja valmennusyrittäjät nojaavat vahvasti verkostoihinsa ja henkilöbrändiinsä.

Turha kainostella: Nosta rohkeasti hintoja

Hinnoittelu vaikuttaa suoraan yrityksen tuloihin ja lopulta kannattavuuteen.

Ovatko toiset yrittäjät sinulle vihollisia vai kumppaneita?

Hyvät kumppanuudet auttavat varmistamaan, että asiakas on tyytyväinen, kirjoittaa Mittasähkön Simo Kosunen.

Mistä kannattavuus syntyy? Lisäarvo taklaa hintakilpailua

Tilauskonepaja Sihy kohensi tuotantonsa tehokkuutta kymmenillä prosenteilla. Samalla palveluvalmius parani.

Mistä syntyy hyvä asiakaskokemus? Muuttofirma hakee omaa paikkaansa markkinoilta

Hyvä asiakaskokemus voi syntyä pienistäkin asioista. Työntekijöiden täytyy sisäistää yrityksen arvot.

Lataa lisää