Muutosten hallinta

Parempaa tietoa yritysten taloudesta

Lassi Mäkinen

Kirjoittaja on ekonomi

Parempaa tietoa yritysten taloudesta

Koronakriisin vuoksi yrityksille jaetut rahoitustuet ja niitä koskeva kritiikki ovat nostaneet esiin tarpeen saada nykyistä luotettavampaa tietoa yrityksen maksukyvystä, kirjoittaa ekonomi Lassi Mäkinen.

Yrityksen taloudessa on kolme keskeistä ominaisuutta: kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius. Näitä seikkoja analysoidaan tilinpäätösten perusteella, mutta tunnusluvut ovat harhaanjohtavia.

Suoriteperusteisen tuloslaskennan mukaan tuotettu tilinpäätös antaa harhaanjohtavan kuvan yrityksen taloudesta.

Tuloslaskelman voitto tai tappio kuvaa yrityksen kannattavuutta. Ideana on vähentää tilikauden myyntituotoista eli liikevaihdosta tuottojen aikaansaamisesta aiheutuneet kulut mutta käytännössä tämä on vaikeaa ja osin mahdotonta.

Lähes kaikissa suomalaisissa yrityksissä voitto- tai tappioluku on virheellinen. Yksityisissä osakeyhtiöissä osakkaat nostavat usein työtulonsa osinkoina, jolloin tuloslaskelman palkkasumma on liian pieni.

Yksityiset elinkeinonharjoittajat eivät edes saa maksaa itselleen palkkaa. Niissä palkkaluku on aina virheellinen. Alkavan yrityksen yrittäjä saattaa tinkiä eläkevakuutusmaksustaan, jolloin tuloslaskelman henkilöstökulut ovat liian pienet.

Varaston arvot ovat yleensä virheellisiä, koska inventointeja laativat ihmiset eivät osaa niitä tehdä tai eivät tee työtä huolellisesti. Sama koskee varastokirjanpidon järjestelmiä. Kirjanpitolaki tarjoaa useita vaihtoehtoja varastonimikkeiden hinnoitteluun. Näillä vaihtoehdoilla saadaan samasta varastosta erilaiset arvot.

Suomessa tehdään käyttöomaisuuden poistot samanaikaisesti kahdella menetelmällä: suunnitelma- ja verotuspoistoina. Tilinpäätösdirektiivi hyväksyy pelkästään suunnitelmapoistot.

Suunnitelmapoistot perustuvat yrityksen johdon etukäteen tekemään arvioon käyttöomaisuusinvestoinnin vaikutusajasta. Tämä arvio on epämääräinen. Se on vain hihasta vedetty luku.

Verotuspoistoista säädetään elinkeinoverolaissa. Tuloslaskelman voitto tai tappio lasketaan verotuspoistoin, koska suunnitelmapoistot eliminoidaan poistoerolla. Verotuspoistot eivät perustu todellisuuteen eivätkä noudata mitään standardia. Ne ovat kansantalouden kannalta haitalliset ja vääristävät yritysten talouden arviointia.

Myyntisaamisten kirjaaminen liikevaihtoon ei ole kirjanpitolain varovaisuuden periaatteen mukaista, koska osa saamisista ei milloinkaan tule yrityksen kassaan.

Voiton tai tappion laskennassa on monia muitakin virhekohtia, joten käytännössä tuloslaskelma antaa aina väärän tai puutteellisen kuvan toiminnan tuloksesta.

Kun voitto tai tappio on virheellinen, silloin taseen oma pääomakin on virheellinen ja tämän seurauksena taseessa on myös muita virheitä. Tase ei anna oikeaa kuvaa yrityksen arvosta eikä vakavaraisuudesta. Se antaa väärän tai puutteellisen kuvan yrityksen taloudellisesta asemasta.

Maksuvalmiutta mitataan taseen saamisten ja velkojen suhteella. Tämä on sinänsä tarkka mutta vain yhden päivän tieto. Maksuvalmiustilanne muuttuu joka päivä.

Tarvitaan kuva yrityksen maksukyvystä koko tilikauden aikana. Tällainen kuva voidaan saada kassavirtalaskennalla.

Tarkasti oikea maksuperusteinen kassavirtalaskelma laaditaan saapuvien ja lähtevien maksujen perusteella. Nämä voidaan rekisteröidä kirjanpitoon suoraan pankkitilien tapahtumista, mutta näin ei yleensä tehdä.

Koska koronakriisi on johtamassa mahdollisesti jopa vuosien mittaiseen talouslamaan, yritysten ja niiden rahoittajien pitää kiinnittää enemmän huomiota yrityksen maksukykyyn. Sama koskee sitä aikaa, kun tulevaisuudessa siirrytään takaisin kasvun vaiheeseen, jolloin on huolehdittava kasvun edellyttämästä rahan riittävyydestä.

Konkurssilain mukaan yritys ajautuu konkurssiin vain siitä syystä, että se tulee pysyvästi maksukyvyttömäksi.

Yritys voi tuottaa tappioita useiden vuosien ajan ja saattaa menettää koko oman pääomansa, mutta se ei joudu konkurssiin, jos se kykenee hoitamaan maksut velkojia tyydyttävästi. Olen nähnyt yrityksen, joka oli yli kymmenen vuotta tässä tilassa, eikä se ajautunut konkurssiin.

Yritys voi tuottaa jatkuvasti voittoa ja sillä saattaa olla vahva tase, mutta silti se joutuu konkurssiin, jos ratkaisevalla hetkellä sen omaisuus on väärässä muodossa. Sillä ei ole riittävästi likvidejä rahavaroja. Esimerkiksi varastojen paisuminen liian suureksi voi synnyttää tällaisen tilanteen.

Kannattavuuden ja vakavaraisuuden mittaaminen on käytännössä epätarkkaa ja epäluotettavaa. Niihin ei tarvitse kiinnittää huomiota, jos yrityksen maksuvalmiudesta saadaan tarkkoja ja luotettavia tietoja. Kun maksuvalmius on hyvä, myös kannattavuus ja vakavaraisuus ovat kunnossa, vaikka niistä ei tiedetä tarkasti.

Kirjanpitolainsäädäntö pitää muuttaa siten, että yritykset tuottavat maksuperusteista kassavirtakirjanpitoa. Myös yritysverotuksen tulee perustua kassavirtaan, koska se kannustaa yrityksiä kasvamaan, nostaa työllisyysastetta, hidastaa ilmaston lämpenemistä, parantaa huoltovarmuutta ja vähentää harmaata taloutta.

Kassavirtakirjanpidon käyttöönotto johtaa siihen, että yritykset ryhtyvät tulosbudjetoinnin sijaan tekemään kassasuunnittelua. Se antaa johdolle etukäteen tarkan tiedon yrityksen maksutilanteen tulevasta kehityksestä ja johdon harkitsemien päätösvaihtoehtojen talousvaikutuksista. Konkurssien määrä vähenee.

Itse olen tehnyt yrityksissäni kassasuunnittelua vuodesta 2004 lähtien. Isoja päätöksiä tai yllättäviä taloustilanteita kohdatessani olen voinut nukkua yöni rauhassa. Nytkään en ole huolissani koronakriisin vaikutuksista, koska tiedän tarkasti, miten korona vaikuttaa yritykseeni.

Koronakevät räjäytti sähköisen yhtiökokouksen suosion

Isännöintitoimisto Taloasema hyödynsi digiloikkaa. Sähköinen yhtiökokous vähensi isännöitsijöiden työtaakkaa ja lisäsi taloyhtiöiden osakkaiden osallistumismahdollisuuksia.

Korona pakotti nopeisiin toimiin: Yrittäjä vei yritystreffit verkkoon kuukaudessa

Anneli Komi myöntää, että epävarmuus nousi keväällä uusiin sfääreihin.

Porilainen perheyritys kasvoi kellarista miljoonaluokkaan: ”Kannattava kasvu on yksi yrityksen perusarvoista”

Fiblon on kokenut 40 vuoden aikana lukuisia muutoksia. Vaikka maailma muuttuu, vahva yrityskulttuuri ja yhteinen suunta ovat vankka perusta kasvulle.

Koronakevät yritysneuvojan silmin: ”Tilanteen alussa moni oli epätoivon partaalla”

Kevään koronakriisi on pakottanut hyvinkin toimeentulevat yrittäjät hakemaan apua. Uusyrityskeskusten korona-apu on tavoittanut tuhannet yrittäjät ympäri maata.

Sesonkialalla on pärjättävä, oli vastassa mitä vain: Yrittäjä kertoo, mitkä ovat marjabisneksen menestyksen avaimet

Korona on tänä kesänä luonut paineita niille aloille, joiden myynti tapahtuu erityisen lyhyen ajan sisällä. Helsinkiläisen Marjapuodin kauppias Vili Auvinen kertoo, miten sesonkiluonteisella alalla pärjätään poikkeusaikana ja sen ulkopuolella.

Kasvosuojainten kysyntä johti hurjaan kasvuun: Filterpak palkkasi yli 50 uutta työntekijää ja liikevaihto vähintään tuplaantuu

Helmikuussa Filterpak mietti, pitäisikö kasvosuojaimia alkaa valmistaa. Silloin yritysjohto totesi, ettei mukaan kannata enää lähteä. Nyt kasvosuojaimia valmistetaan ympäri vuorokauden.

Vahva visio siivitti eteenpäin – Kampaamoyrittäjien ensimmäinen vuosi ei takunnut koronaan

Laura Santasen ja Tiina Junnon perustama matkailuteemainen kampaamo Aroha Helsinki syntyi pikavauhdilla, jotta maailmanmatkaajat ehtivät matkoilleen.

Korona pakotti palvelualan digiloikkaan – Hyödyt ovat kiistattomat

Digitalisaatio on tullut palvelualalle jäädäkseen, ja alan kannattaa ottaa siitä kaikki irti, kirjoittaa M Roomin toimitusjohtaja Markku Kosonen.

Kun korona iski, yrittäjät toimivat: Kaksi yrittäjää kertoo, miten he käynnistivät myymäläautotoiminnan nollasta viikossa

Tänä keväänä nopeat päätökset ja ketteryys ovat olleet valtteja. Muutosten keskellä on korostunut myös yhteistyökumppaneiden merkitys.

Lataa lisää