Muutosten hallinta

Pikkukylän kino pyörii rakkaudesta elokuviin – 17 asiakasta ratkaisee
Matin-Tuvan Anssi Luoma ja hänen tyttärensä Marjo Keskinen (vas.), Mari Keskinen, Maija Kormano sekä Marjon tytär Emma.

Pikkukylän kino pyörii rakkaudesta elokuviin – 17 asiakasta ratkaisee

Ylistarolainen elokuvateatteri Matin-Tupa luottaa tunnelmaan ja hyvään palveluun. Perheyritys on toiminut pian 80 vuotta.

|

Seitsemäntoista katsojaa päivässä. Sen verran ylistarolaisen Matin-Tupa-elokuvateatterin pitäisi keskimäärin saada asiakkaita, jotta yrityksen vuosikulut saadaan katettua.

Tavoitteeseen päästään, jos nykyään Seinäjokeen kuuluvan Ylistaron jokainen asukas käy elokuvissa 1,3 kertaa vuodessa. Ylistarossa on reilut 5 000 asukasta.

– Se voi tuntua pieneltä lukemalta, mutta on tavattoman suuren työn takana, sanoo Anssi Luoma, elokuvateatterin 1930-luvulla perustaneen Matti W. Luoman pojanpoika.

Tunnelmallisessa punaisessa puurakennuksessa toimiva perheyritys näyttää joka arkipäivä kaksi elokuvaa. Viikonloppuisin näytöksiä on 4–5 päivässä. Projektori hurahtaa käyntiin 800 kertaa joka vuosi.

Tahti on kova pikkukylän teatterille, jonka pyörittäjät käyvät muualla päivätöissä.

Yksi strategiamme on mahdollistaa se, että elokuviin on helppo tulla. Valittavana on paljon näytöksiä, ettei kenenkään tarvitsisi sanoa, etten millään kerennyt.

Yrityksen vetovastuussa ovat nyt Luoman tyttäret Mari Keskinen, Marjo Keskinen ja Maija Kornamo. Toiminnassa ovat mukana myös heidän puolisonsa ja vanhimmat lapsensa.

Matin-Tuvan pyörittäminen on yrittäjyyttä, mutta ennemmin rakkaudesta elokuviin kuin liiketoimintaan.

– Elokuvahulluille tulee hyvä mieli siitä, että saa näyttää ihmisille elokuvia – antaa heille kokemuksia, tunteita ja ajateltavaa, Luoma sanoo.

Keskusteluja katsojien kanssa

Elokuvateatteri ei ole kultakaivos varsinkaan pienellä paikkakunnalla, ja moni teatteri on joutunut panemaan pillit pussiin television ja maaseudun autioitumisen vuoksi.

Matin-Tupa kuitenkin pärjää edelleen. Se panostaa asiakaspalveluun, tunnelmaan, tilausnäytöksiin ja elokuvatapahtumiin, joita ei ole muualla. Matin-Tupa järjestää esimerkiksi Filmiä ja valoa -elokuvafestivaalia, ja välillä on elokuvantekijöiden vierailuja ja haastatteluja.

Arkinäytökset pyörivät yleensä yhden ihmisen voimin. Hän voi myydä liput, panna elokuvan pyörimään ja tarvittaessa jäädä sen jälkeen keskustelemaan filmistä katsojien kanssa. Usein katsojilla on kysyttävää elokuvasta, ja joskus loppukeskustelu kestää jopa näytöstä kauemmin.

Luoman mukaan kaikki perheen jäsenet ovat niin vihkiytyneitä elokuvaharrastajia, että osaavat sanoa elokuvista muutakin kuin ”siinä on näyttäviä räjähdyksiä”.

– Katsojat saavat silloin paljon enemmän irti kuin vain tulemalla katsomaan elokuvaa perinteisellä tavalla.

Digitalisaatio suurin mullistus

Elokuva-ala on muuttunut merkittävästi vuosikymmenien varrella. Luoma muistaa lapsuusvuosiltaan 1950-luvulta, kuinka elokuvien levittäjät kävivät kaksi kertaa vuodessa heillä kotona esittelemässä, mitä uutuuksia kaupunkien teattereissa pyöri ja mitkä kopiot olisi mahdollista saada Ylistaroonkin vuoden, hyvällä tuurilla jo puolen vuoden, päästä.

Merkittävin mullistus Matin-Tuvan toiminnassa on ollut siirtyminen digiaikaan vuonna 2009, Luoman mukaan ensimmäisenä maaseutuelokuvateatterina Suomessa. Digi-investoinnit olivat teatterin liikevaihtoon nähden isot, mutta Suomen Elokuvasäätiön kautta saatu tuki helpotti siirtymää.

Digimaailmaan siirtymisen seurauksena ensi-iltaelokuvat ovat nyt yhtä aikaa niin maaseututeatterien kuin suurten kaupunkien teatterien näytettävissä.

– Se teki maaseutujen yleisöistä tasa-arvoisia suurkaupunkien yleisöjen kanssa, Luoma sanoo.

Matin-Tuvan asiakkaat tulevat pääosin Ylistarosta ja lähikunnista, mutta festivaaleille yleisöä tulee kauempaakin.

Teatterin kaikkien aikojen suosituin elokuva on ollut Pekka Parikan Talvisota, jonka katsojamäärän Luoma pudottaa ulkomuistista: 2 146. Viime aikojen suosituimmat leffat ovat Tammisunnuntai 1918 ja Tuntematon sotilas, jotka molemmat näki Matin-Tuvassa noin 1 500 ihmistä.

Toiminnan jatkuvuuden takaa Luoman mukaan parhaiten pari–kolme huippusuosittua leffaa joka vuosi.

– Suurin osa on sellaisia, että katsojamäärät jäävät alle odotusten, vaikka ne ovat elokuvina hyviä.

Mieleenpainuvia hetkiä

Luoman mieleen nousee vuosikymmenten varrelta useita mielenkiintoisia ihmisiä ja kohtaamisia. Tuoreessa muistissa on esimerkiksi se, kun Väinö Linnan rykmentissä taistellut sotaveteraani tuli viime syksynä Matin-Tupaan katsomaan Tuntematonta sotilasta.

– Hänen kanssaan oli aikamoinen kokemus keskustella. Samoin on ollut hauska kuulla, kun ihmiset kertovat ensimmäisistä elokuvakokemuksistaan täällä. Miltä on tuntunut katsoa King Kongia, Tappajahaita tai Pekka Puupäätä.

Matin-Tuvan taival on jatkunut pian 80 vuotta. Sen pyörittäjät uskovat, että pienilläkin elokuvateattereilla on Suomessa tulevaisuus.

Esimerkiksi paikallisesta historiasta ja elämänmenosta kertovat pienet, hyvin tehdyt elokuvat saattavat olla vastaisuudessa pikkukinojen kulmakiviä. Tarvitaan kuitenkin kovaa työtä ja oikeita valintoja.

– Toimimme kuten mikä tahansa perheyritys. Yritämme pysyä ajan hermolla siitä, mitä elokuva-alalla tapahtuu ja ennakoida, miten ala kehittyy tulevaisuudessa.

Yrityksen voi siirtää perillisille, mutta yrittäjän asennetta ei voi testamentata

Sukupolvenvaihdos ei onnistu ilman intohimoa ja asennetta, kirjoittaa Armpan Juha Nalli.

Nimenvaihto vientiä vauhdittamaan – vanhasta brändistä tuli rasite

Kaksi kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystä kertoo, kuinka työläs projekti nimenvaihto on ja miksi se kuitenkin kannatti tehdä.

Turvaistuinten valmistaja minimoi viennin riskit agenttien avulla

Vantaalaisyritys Klippanilla on vientiagentteja 21 maassa. Agentti avaa ovet uusille markkinoille ja laittaa myös omia rahojaan likoon.

Yrittäjäksi lähes tuntemattoman kanssa – ”Kaverilta ei kehtaisi vaatia”

Mika Kultti ja Sakari Rahtu eivät juuri tunteneet toisiaan ennen yhteistä yritystä – eivätkä sen jälkeenkään. Silti heillä on menestyvä siivousalan tukku.

Inkivääri juurtui Pohjois-Karjalaan – tuottaja voi sanella hinnan

Suomen ensimmäiset ja ainoat inkiväärinviljelijät Hanne ja Jukka Kinnunen saavat moninkertaisen voiton inkiväärikilosta, ja silti kauppa käy.

Pieni limutehdas Ahvenanmaalla kasvaa 256 omistajan voimin

Amalias Limonadfabrik lisäsi kapasiteettiaan joukkorahoituksen avulla. Myynnin kasvattaminen vaatisi isoja investointeja markkinointiin.

Sähköyrittäjä ei laske tunteja – onnistuminen motivoi rahaa enemmän

Pasi Kaskinen kutsutaan apuun, kun koneet pysähtyvät. Siinä sivussa sähköyrittäjä kehittelee työkaluja, joista ollaan kiinnostuneita ulkomaita myöten.

Puskaradio siivitti koirakouluttajan kansainvälistymistä – tavoitteena iso kasvuloikka USA:ssa

Noora Keskievarista ei pitänyt tulla yrittäjää, mutta pian hän suuntaa perheensä kanssa Teksasiin edistämään OneMind Dogin liiketoimia.

Vaatealan verkkokauppa kasvoi yksiön alkovista miljoonabisnekseksi

Tiina ja Petri Skinnari oivalsivat, että verkkokauppa menestyy vain hyvällä palvelulla. Disturb Scandinavian läpimurtoa seurasi muutto Vantaalta Lappiin.

Lataa lisää