Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Muutosten hallinta

Pikkukylän kino pyörii rakkaudesta elokuviin – 17 asiakasta ratkaisee
Matin-Tuvan Anssi Luoma ja hänen tyttärensä Marjo Keskinen (vas.), Mari Keskinen, Maija Kormano sekä Marjon tytär Emma.

Pikkukylän kino pyörii rakkaudesta elokuviin – 17 asiakasta ratkaisee

Ylistarolainen elokuvateatteri Matin-Tupa luottaa tunnelmaan ja hyvään palveluun. Perheyritys on toiminut pian 80 vuotta.

|

Seitsemäntoista katsojaa päivässä. Sen verran ylistarolaisen Matin-Tupa-elokuvateatterin pitäisi keskimäärin saada asiakkaita, jotta yrityksen vuosikulut saadaan katettua.

Tavoitteeseen päästään, jos nykyään Seinäjokeen kuuluvan Ylistaron jokainen asukas käy elokuvissa 1,3 kertaa vuodessa. Ylistarossa on reilut 5 000 asukasta.

– Se voi tuntua pieneltä lukemalta, mutta on tavattoman suuren työn takana, sanoo Anssi Luoma, elokuvateatterin 1930-luvulla perustaneen Matti W. Luoman pojanpoika.

Tunnelmallisessa punaisessa puurakennuksessa toimiva perheyritys näyttää joka arkipäivä kaksi elokuvaa. Viikonloppuisin näytöksiä on 4–5 päivässä. Projektori hurahtaa käyntiin 800 kertaa joka vuosi.

Tahti on kova pikkukylän teatterille, jonka pyörittäjät käyvät muualla päivätöissä.

Yksi strategiamme on mahdollistaa se, että elokuviin on helppo tulla. Valittavana on paljon näytöksiä, ettei kenenkään tarvitsisi sanoa, etten millään kerennyt.

Yrityksen vetovastuussa ovat nyt Luoman tyttäret Mari Keskinen, Marjo Keskinen ja Maija Kornamo. Toiminnassa ovat mukana myös heidän puolisonsa ja vanhimmat lapsensa.

Matin-Tuvan pyörittäminen on yrittäjyyttä, mutta ennemmin rakkaudesta elokuviin kuin liiketoimintaan.

– Elokuvahulluille tulee hyvä mieli siitä, että saa näyttää ihmisille elokuvia – antaa heille kokemuksia, tunteita ja ajateltavaa, Luoma sanoo.

Keskusteluja katsojien kanssa

Elokuvateatteri ei ole kultakaivos varsinkaan pienellä paikkakunnalla, ja moni teatteri on joutunut panemaan pillit pussiin television ja maaseudun autioitumisen vuoksi.

Matin-Tupa kuitenkin pärjää edelleen. Se panostaa asiakaspalveluun, tunnelmaan, tilausnäytöksiin ja elokuvatapahtumiin, joita ei ole muualla. Matin-Tupa järjestää esimerkiksi Filmiä ja valoa -elokuvafestivaalia, ja välillä on elokuvantekijöiden vierailuja ja haastatteluja.

Arkinäytökset pyörivät yleensä yhden ihmisen voimin. Hän voi myydä liput, panna elokuvan pyörimään ja tarvittaessa jäädä sen jälkeen keskustelemaan filmistä katsojien kanssa. Usein katsojilla on kysyttävää elokuvasta, ja joskus loppukeskustelu kestää jopa näytöstä kauemmin.

Luoman mukaan kaikki perheen jäsenet ovat niin vihkiytyneitä elokuvaharrastajia, että osaavat sanoa elokuvista muutakin kuin ”siinä on näyttäviä räjähdyksiä”.

– Katsojat saavat silloin paljon enemmän irti kuin vain tulemalla katsomaan elokuvaa perinteisellä tavalla.

Digitalisaatio suurin mullistus

Elokuva-ala on muuttunut merkittävästi vuosikymmenien varrella. Luoma muistaa lapsuusvuosiltaan 1950-luvulta, kuinka elokuvien levittäjät kävivät kaksi kertaa vuodessa heillä kotona esittelemässä, mitä uutuuksia kaupunkien teattereissa pyöri ja mitkä kopiot olisi mahdollista saada Ylistaroonkin vuoden, hyvällä tuurilla jo puolen vuoden, päästä.

Merkittävin mullistus Matin-Tuvan toiminnassa on ollut siirtyminen digiaikaan vuonna 2009, Luoman mukaan ensimmäisenä maaseutuelokuvateatterina Suomessa. Digi-investoinnit olivat teatterin liikevaihtoon nähden isot, mutta Suomen Elokuvasäätiön kautta saatu tuki helpotti siirtymää.

Digimaailmaan siirtymisen seurauksena ensi-iltaelokuvat ovat nyt yhtä aikaa niin maaseututeatterien kuin suurten kaupunkien teatterien näytettävissä.

– Se teki maaseutujen yleisöistä tasa-arvoisia suurkaupunkien yleisöjen kanssa, Luoma sanoo.

Matin-Tuvan asiakkaat tulevat pääosin Ylistarosta ja lähikunnista, mutta festivaaleille yleisöä tulee kauempaakin.

Teatterin kaikkien aikojen suosituin elokuva on ollut Pekka Parikan Talvisota, jonka katsojamäärän Luoma pudottaa ulkomuistista: 2 146. Viime aikojen suosituimmat leffat ovat Tammisunnuntai 1918 ja Tuntematon sotilas, jotka molemmat näki Matin-Tuvassa noin 1 500 ihmistä.

Toiminnan jatkuvuuden takaa Luoman mukaan parhaiten pari–kolme huippusuosittua leffaa joka vuosi.

– Suurin osa on sellaisia, että katsojamäärät jäävät alle odotusten, vaikka ne ovat elokuvina hyviä.

Mieleenpainuvia hetkiä

Luoman mieleen nousee vuosikymmenten varrelta useita mielenkiintoisia ihmisiä ja kohtaamisia. Tuoreessa muistissa on esimerkiksi se, kun Väinö Linnan rykmentissä taistellut sotaveteraani tuli viime syksynä Matin-Tupaan katsomaan Tuntematonta sotilasta.

– Hänen kanssaan oli aikamoinen kokemus keskustella. Samoin on ollut hauska kuulla, kun ihmiset kertovat ensimmäisistä elokuvakokemuksistaan täällä. Miltä on tuntunut katsoa King Kongia, Tappajahaita tai Pekka Puupäätä.

Matin-Tuvan taival on jatkunut pian 80 vuotta. Sen pyörittäjät uskovat, että pienilläkin elokuvateattereilla on Suomessa tulevaisuus.

Esimerkiksi paikallisesta historiasta ja elämänmenosta kertovat pienet, hyvin tehdyt elokuvat saattavat olla vastaisuudessa pikkukinojen kulmakiviä. Tarvitaan kuitenkin kovaa työtä ja oikeita valintoja.

– Toimimme kuten mikä tahansa perheyritys. Yritämme pysyä ajan hermolla siitä, mitä elokuva-alalla tapahtuu ja ennakoida, miten ala kehittyy tulevaisuudessa.

Nollasta liikkeelle vai yrityskauppa? Pinja Nahkala valitsi jälkimmäisen

Yhä useampi yrittäjäksi ryhtyvä hyppää suoraan liikkuvaan junaan eli ostaa yrityksen.

Muuttuva maailma pakottaa kaivamaan itsestään taistelutahdon, jos haluaa jatkaa yrittäjänä

Yrittäjä on puun ja kuoren välissä: sietämässä epävarmuutta ja samalla luomassa turvaa ja jatkuvuutta henkilöstölle ja asiakkaille, kirjoittaa perheyritys Fysiogeriatrian Katja Sohlberg.

Kebabista ja pihveistä syntyi menestyvä bisnes – yrittäjälle on tärkeintä laatu

Ole Snellman on rakentanut pakastetusta lihasta menestystarinan, Oles Fast Foodin. Sukupolvenvaihdos on hänelle helpotus.

Vastuullisuus kärsii, kun hinta täytyy painaa alas

Pyrimme siihen, että jos emme voi tehdä työtä vastuullisesti, se jätetään mieluummin muille, kirjoittaa Sparalin Mikael Sparf.

Lumilautailu teki Eero Ettalasta yrittäjän jo parikymppisenä – kova paine yhdistää

Urheilu-ura on antanut lumilautailijalle hyvät eväät yrittäjyyteen. Kummassakin roolissa on tartuttava rohkeasti uusiin tilaisuuksiin.

Perheyrityksen bisnes alkoi sulaa alta – pelastus löytyi työmaa-aidoista

Nordpel kokeili uutta toimialaa jo olemassa olevan rinnalla. Yrityksen onneksi tuote kiinnosti asiakkaita.

Miten idea muuttuu hyväksi liikeideaksi? 7 vinkkiä

Ideaa pitää arvioida faktoin ja numeroin. Varo kehittämästä sitä vain oman kiinnostuksesi perusteella.

Juhani Merimaa nosti Tavastian uuteen loistoon: Asiakas täytyy voittaa puolelleen joka päivä

Uudistuminen ei ole koskaan ollut Juhani Merimaalle hankalaa, sillä se on luonnollinen osa musiikkibisnestä.

Jos haluat kuuhun, älä tavoittele tähtiä

Onnistunut tavoite on kuin venytetty kuminauha. Kun päästää irti, se lentää pitkälle, kirjoittaa Kiinteistömaailma-yrittäjä Hannu Salo.

Lataa lisää