Muutosten hallinta

Satavuotiaan perheyrityksen pelastus löytyi Intiasta

Satavuotiaan perheyrityksen pelastus löytyi Intiasta

Alestalon Mattokutomo on samanikäinen kuin Suomi. Yrityksen haasteet ovat muuttuneet vuosien saatossa useaan kertaan.

|

Satavuotiaan yrityksen historiaan mahtuu monta murrosta. Sen tietää Alestalon Mattokutomon toimitusjohtaja Joona Alestalo.

Mattokutomon tarina alkoi syksyllä 1917, kun Joona Alestalon isän isoäiti Eine Alestalo perusti mattokutomon Lahden läheisyyteen.

– Liiketoiminta oli tuolloin hyvin tyypillistä niin sanottua kotiteollisuutta. Yritys keräsi lumppuja ja käytöstä poistuvia tekstiilejä ja kutoi niistä mattoja, pari vuotta yritystoiminnassa mukana ollut Joona Alestalo kertoo.

Vuonna 2017 Alestalon Mattokutomossa ei enää kudota tai myydä mattoja. Perheyrityksen ydintoimintaa on mattojen raaka-aineiden myyminen. Lisäksi oma myymälä toimittaa kankaita ja matonkuteita vähittäis- ja tukkuostajille.

Markkinat ovat Suomen sijaan Intiassa, jonne yritys suuntasi ensi kerran jo 1990-luvun alussa.

– Suomessa perinteisiä räsymattoja valmistaa enää muutama yritys ja tekstiiliteollisuus on melko pieni toimiala. Toki myymme raaka-aineita edelleen myös Suomessa, mutta kyse on valitettavasti pienistä määristä.

Mattokutomo oli 1990-luvulla omalla tavalla aikaansa edellä. Alestalon mukaan globalisaatiosta alettiin puhua enemmän vasta muutama vuosi myöhemmin. Fokuksen siirtyminen Intiaan oli jo tuolloin yritykselle elinehto.

– Mattojen kutominen on raskasta työtä, joka kutomakoneista huolimatta vaatii edelleen huomattavasti ihmisten työpanosta. Matot täytyy valmistaa siellä, missä kustannukset ovat siedettävät. Se vaatii myös käsityöperinnettä, jota ei löydy kaikkialta maailmasta.

Raaka-ainetta ei nykyään kerry Suomesta eikä se enää edes käy täällä. Yritys ostaa materiaalin maailmalta ja se kulkeutuu suoraan asiakkaille.

– Tässä pelataan ennen kaikkea volyymeilla, sillä katteet ovat matalat. Meillä ei ole lainkaan jälleenmyyjiä, vaan myymme kaiken itse. Kyse on eräänlaisesta sivutuotannosta ja uusiokäytöstä, Alestalo sanoo.

Kulttuurierot näkyvät

Joona Alestalon mielestä Intia ei ole helpoin toimintaympäristö tekstiilialalla toimivalle yritykselle. Hän käy maassa neljästä kuuteen kertaan vuodessa. Intiassa toimimista helpottaa Alestalon mukaan se, että siellä puhutaan laajasti englantia. Suurin haaste ovat kulttuurierot ja viranomaiset.

Ennen Intiaan lähtöä Alestalon Mattokutomo oli tehnyt kauppaa muun muassa pohjoismaalaisten, eteläeurooppalaisten ja saksalaisten kanssa. Intia on moneen muuhun maahan verrattuna todella byrokraattinen. Paikalliset tavat eroavat myös suuresti siitä, miten Suomessa tai Pohjoismaissa toimitaan.

– Lisäksi yllätyksiä tulee tasaisin väliajoin. Joitakin asioita on vaikea selvittää Suomesta käsin, usein korkean hierarkiarakenteen vuoksi. Muutaman kerran olemme joutuneet kysymään apua suomalaisilta ja jopa EU:n viranomaisilta.

Vaikka Intian talous kasvaa nopeasti, maan politiikka on ailahtelevaa, Alestalo huomauttaa. Yllätyksiä tulee myös valtion tasolta.

– Esimerkiksi tänä vuonna Intia otti käyttöön y-tunnustyylisen järjestelmän GST:n, joka tähtää saamaan kaiken liiketoiminnan pikku kyläyhteisöistä lähtien veronkannon piiriin. Tämän seurauksena Intian rupia heikkeni nopeasti ja euro vastaavasti vahvistui. Paikallisilla oli maksuvaikeuksia, ja meidänkin maksut pitkittyivät valtavasti.

Myös mahdollisen lapsityövoiman käyttö on mietityttänyt Alestaloa.

– Mattopuolella sitä ei kuitenkaan ole, sillä työ on todella raskasta. Mattoja kutovat lähinnä miehet, naiset ovat useammin mukana vyyhtiämisessä ja lajittelussa tai muissa kevyemmissä askareissa.

Monta muutosta

Alestalon Mattokutomo on käynyt sadan vuoden aikana läpi usean merkittävän muutosvaiheen.

– Esimerkiksi sota-aikana keskellä pula-aikaa lanseerasimme paperimaton, josta tuli suosittu tuote. 1970-luvulla kaikki suomalaiset mattokutomot tekivät rahkamattoja vientiin, ja meillä meni todella hyvin. Se vaihe kesti viitisen vuotta, sitten oli taas uudistuttava, Alestalo kertoo.

Matka ei ole sujunut ilman haasteita. Alestalon mukaan tänäkin vuonna Intiassa on ollut maariskiä, joka on toteutunut. Lisäksi yrityksellä on ollut muutamia laatuongelmia.

– Vähässä ovat ne suomalaiset firmat, joilla menee tällä alalla erinomaisesti.

Alestalon Mattokutomo työllistää seitsemän ihmistä. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 1,05 miljoonaa euroa. Yritys ennustaa liikevaihdon kipuavan tänä vuonna 1,2 miljoonan euron paikkeille haasteista huolimatta.

Alestalon näkemys on, että haasteista selviää riskinotolla ja menemällä markkinoille, missä muut eivät halua tai uskalla toimia.

– Tekstiilien kierrätys on ollut ainakin tähän asti suhteellisen pysyvää, ja tuntuu, että jätettä on koko ajan enemmän ja enemmän, kunhan vaan keksii tavan hyödyntää sen.

– Lohdullista on, että kohtaamamme ongelmat eivät ole johtuneet meistä vaan esimerkiksi logistiikasta, Intian lainsäädännön muuttumisesta tai alihankkijan haasteista, Alestalo sanoo.

Fakta

Joona Alestalon tärkeimmät opit yrittäjyydestä

Siedä epävarmuutta. ”Sellaista yrittäjää tuskin on, joka ei joutuisi opettelemaan sietämään epävarmuutta. Varsinkin tekstiilialalla liikevaihdon kanssa joutuu luovimaan joka kuukausi. Oma tilanne ei niinkään huoleta, enemmän murehdin sitä, että työntekijät saavat palkkansa ajallaan.”

Kohtaa vastoinkäymiset. ”Vaikka yrittäjä tekisi kaiken oikein, kansainvälistynyt yritys kohtaa väistämättä vastoinkäymisiä. Niitä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti, vaikka se voikin olla yrittäjälle vaikeaa.”

Muista kiittää. ”Työntekijöitä täytyy muistaa palkita hyvin tehdystä työstä. Kiitosta ei välttämättä osata sanoa Suomessa tarpeeksi usein, mutta sillä on iso tsemppaava vaikutus työntekijöihin. Kukapa ei pitäisi siitä, että hänen työtään arvostetaan ja työpanos huomioidaan.”

Yritä erottaa työ ja vapaa-aika. ”Yrittäjälle työn ja vapaa-ajan erottaminen voi tuntua lähes mahdottomalta tehtävältä varsinkin silloin, jos asiakkaita löytyy eri puolilta maailmaa useilta aikavyöhykkeiltä. Silloin tällöin työstä täytyy kuitenkin erkaantua. Harrastukset ovat hyviä viemään ajatukset muualle, ja kotia ei kannata liikaa sotkea työhön.”

Yrityksen voi siirtää perillisille, mutta yrittäjän asennetta ei voi testamentata

Sukupolvenvaihdos ei onnistu ilman intohimoa ja asennetta, kirjoittaa Armpan Juha Nalli.

Nimenvaihto vientiä vauhdittamaan – vanhasta brändistä tuli rasite

Kaksi kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystä kertoo, kuinka työläs projekti nimenvaihto on ja miksi se kuitenkin kannatti tehdä.

Turvaistuinten valmistaja minimoi viennin riskit agenttien avulla

Vantaalaisyritys Klippanilla on vientiagentteja 21 maassa. Agentti avaa ovet uusille markkinoille ja laittaa myös omia rahojaan likoon.

Yrittäjäksi lähes tuntemattoman kanssa – ”Kaverilta ei kehtaisi vaatia”

Mika Kultti ja Sakari Rahtu eivät juuri tunteneet toisiaan ennen yhteistä yritystä – eivätkä sen jälkeenkään. Silti heillä on menestyvä siivousalan tukku.

Inkivääri juurtui Pohjois-Karjalaan – tuottaja voi sanella hinnan

Suomen ensimmäiset ja ainoat inkiväärinviljelijät Hanne ja Jukka Kinnunen saavat moninkertaisen voiton inkiväärikilosta, ja silti kauppa käy.

Pieni limutehdas Ahvenanmaalla kasvaa 256 omistajan voimin

Amalias Limonadfabrik lisäsi kapasiteettiaan joukkorahoituksen avulla. Myynnin kasvattaminen vaatisi isoja investointeja markkinointiin.

Sähköyrittäjä ei laske tunteja – onnistuminen motivoi rahaa enemmän

Pasi Kaskinen kutsutaan apuun, kun koneet pysähtyvät. Siinä sivussa sähköyrittäjä kehittelee työkaluja, joista ollaan kiinnostuneita ulkomaita myöten.

Puskaradio siivitti koirakouluttajan kansainvälistymistä – tavoitteena iso kasvuloikka USA:ssa

Noora Keskievarista ei pitänyt tulla yrittäjää, mutta pian hän suuntaa perheensä kanssa Teksasiin edistämään OneMind Dogin liiketoimia.

Vaatealan verkkokauppa kasvoi yksiön alkovista miljoonabisnekseksi

Tiina ja Petri Skinnari oivalsivat, että verkkokauppa menestyy vain hyvällä palvelulla. Disturb Scandinavian läpimurtoa seurasi muutto Vantaalta Lappiin.

Lataa lisää