Muutosten hallinta

Sisaryritys syntyi kriisistä – tiivis suhde tuo kilpailuetua
Joros Oy:n toimitusjohtaja Toni Pesonen muistuttaa, että avoimen yhteistyön tekeminen vaatii rohkeutta kaikilta osapuolilta.

Sisaryritys syntyi kriisistä – tiivis suhde tuo kilpailuetua

Teollisuusyritykset Joros ja Riitek toimivat yhteistyössä avoimin kortein. Se on tuonut kummallekin kasvua.

|

Verkostoituminen toimii parhaiten silloin, kun se johtaa yritysten yhteistyöhön, joka vielä näkyy viivan alla.
Punkaharjulla toimivilla Joroksella ja Riitekillä on yhteistyöstä vain positiivista sanottavaa.

– Yhteistyö on auttanut meitä optimoimaan työskentelyä ja tuonut meille valtavasti kilpailuetua. Erityisesti se on parantanut toimitusvarmuuttamme, kertoo Joroksen toimitusjohtaja Toni Pesonen.

Pesosen mielestä yritysten välisestä yhteistyöstä on iso etu erityisesti pk-sektorilla.

– Teknologia kehittyy niin valtavaa vauhtia, että jos pitäisi hallita vähän kaikkea, ei ole enää missään hyvä. Meille on tärkeää, että keskitymme ydinbisnekseen ja olemme siinä parhaita.

Riitekin ja Joroksen yhteistyö ei ole mitä tahansa yhdessä puuhastelua. Kyseessä on pikemminkin symbioosi. Yhteistyötä helpottaa myös fyysinen välimatka: toimipisteiden välissä on vain 150 metrin matka.

– Joros ostaa meiltä kaikki levytuotteensa, ja koska olemme näin lähekkäin, meillä on tosi helppo keskusteluyhteys. Pystymme sopimaan avoimesti monista asioista, sanoo Riitekin toimitusjohtaja Topi Palsa.

Yritykset myös tekevät usein myyntityötä yhdessä. Se tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä asiakaskäyntejä. Palsan mukaan yhteistyön etuna on se, että yritykset voivat tarjota toistensa osaamista asiakkaille.

– Jos asiakas tulee käymään vain toisen luona ja hänellä on aikaa, voimme helposti tutustuttaa hänet myös toisen yrityksen toimintaan. Pystymme tarjoamaan yhdessä suurempia kokonaisuuksia ja pääsemme käsiksi sellaisiin töihin, joita emme voisi toteuttaa yksin.

Sisaryritys tueksi

Joroksen ja Riitekin yhteistyömallin juuret ovat vuoden 2008 talouskriisissä.

Vuodesta 1983 toimineella Joroksella on pitkä historia putkentaivutuksessa, mutta maailmantalouden heitellessä se ei enää yksistään riittänyt pitämään yritystä jaloillaan. Niinpä yrityksessä alettiin miettiä, mitä muuta se voisi tehdä putkenjalostuksen lisäksi.

– Asiakkaamme tarvitsevat usein tuotteisiinsa levykomponentteja, mutta huomasimme pian, ettemme olleet kilpailukykyisiä sillä saralla. Levynvalmistusta ostettiin ympäri Suomea, ja se vaati paljon logistiikkaa ja aiheutti meille lisäkustannuksia, Pesonen kertoo.

Sisaryritys Riitek syntyi vuonna 2013. Aluksi sen tehtävänä oli toimittaa levykomponentteja ainoastaan Jorokselle. Sittemmin yritys on löytänyt paikkansa ja saanut myös muita asiakkaita.

– Kun meille nyt tulee tilaus, voimme tilata Riitekiltä vain ne levyosat, jotka tarvitsemme. Varastointi on Riitekin harteilla, ja kun levyosat kulkeutuvat meille, pääsemme heti töihin.

Yhteinen omistuspohja

Riitekin perustaminen oli Pesosen mukaan iso harppaus.

– Kyseessä oli bisnes, josta meillä ei ollut tarpeeksi osaamista. Tällaisen yhteistyön synty on vaatinut rohkeaa ja ennakkoluulotonta asennetta erityisesti kummankin yrityksen omistajataholta ja johdolta.

Yhteistyötä onkin helpottanut yritysten yhteinen omistuspohja: molempien omistajat omistavat myös toista yritystä.

– Näin pystymme kehittämään kummankin toimintaa. Tiivis yhteydenpito ja pelisääntöjen luominen on ollut muutenkin tärkeää. Kummankin on täytynyt sitoutua tähän.

Pesonen huomauttaa, että harva alihankkija avaa kaikki kulunsa toimeksiantajalle yhtä avoimesti.

– Me olemme sitoutuneet ostamaan tietyn määrän, ja kirjat ovat kumminkin puolin auki.

Vahvaa kasvua

Yritysten yhteistyö voi Pesosen mukaan hyvinkin syventyä entisestään. Seuraavaksi niiden on tarkoitus keskittää it-järjestelmät niin, että ne kommunikoivat keskenään.

Joroksessa on ymmärretty verkostoitumisen merkitys ja tärkeys muutenkin. Yritys aloitti viime keväänä tiiviin yhteistyön myös Suomen Putkilaserin kanssa. Yhteistyösopimus toi yhden putkilaserkoneen Punkaharjulle, jossa Joros operoi sitä.

Pesosen mukaan putkenleikkuu ei ole Joroksen pääbisnestä, mutta se tukee sen liiketoimintaa. Yhteystyösopimus takaa molemminpuolisen tuen ja leikkuukapasiteetin turvaamisen.

Yhteistyö ja verkostot ovat olleet Jorokselle elintärkeitä. Pesonen sanoo, ettei yritys olisi saavuttanut nykyisenkaltaista kasvua ilman niitä. Liikevaihto on kasvanut tasaisesti viime vuosina.

– Vielä vuonna 2009 liikevaihto pyöri kahden miljoonan euron luokassa. Tälle vuodelle odotamme kahdeksan miljoonan euron liikevaihtoa.

Myös Riitekin liikevaihto on kasvanut hyvään tahtiin. Se lähentelee jo 1,5 miljoonaa euroa.

– Näkisin, että tällaisessa tilanteessa 1+1 on enemmän kuin kaksi. Tällaista toimintamallia kannattaa ehdottomasti lähteä kokeilemaan, jos mahdollisuudet siihen löytyvät, Riitekin Topi Palsa korostaa.

Fakta

4 x Toni Pesosen vinkit toimivaan yhteistyöhön

Kyseenalaista. Yrityksen toimintamallia kannattaa tarkastella tarkkaan. Omaa toimintaa voi olla vaikea hahmottaa, joten avuksi voi pyytää vaikka ulkopuolisen yrittäjäkaverin. Ulkopuolinen osaa arvioida yrityksen toimintamalleja ja näkee helpommin, missä asioissa yrittäjällä voi olla parannettavaa.

Valitse sopivat kumppanit. Yrittäjän on syytä pohtia, millaisia kumppaneita yritys tarvitsee, jotta se voi toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Ennen Riitekin perustamista myös Joroksessa mietittiin pitkään, millaista yhteistyötä yritys tarvitsee.

Ole rohkea. Globaalissa kilpailutilanteessa erottuvat ne, jotka uskaltavat uusiutua. Toni Pesonen kehottaa yrittäjiä pohtimaan, miten oma yritys eroaa kiinalaisesta saman alan yrityksestä. Vain riittävän rohkeista yrityksistä tulee alansa huippuja.

Hae rahoitusta. Yhteistyömallin saaminen alkuun vaatii rahaa. Henkilöstön kouluttaminen on iso menoerä, johon kannattaa hakea rahoitusta. Joros ja Riitek ovat saaneet taloudellista apua Tekesiltä. Rahoituksen voimin yritykset pystyivät kouluttamaan koko henkilöstön sisäistämään uusia toimintamalleja.

Turvaistuinten valmistaja minimoi viennin riskit agenttien avulla

Vantaalaisyritys Klippanilla on vientiagentteja 21 maassa. Agentti avaa ovet uusille markkinoille ja laittaa myös omia rahojaan likoon.

Yrittäjäksi lähes tuntemattoman kanssa – ”Kaverilta ei kehtaisi vaatia”

Mika Kultti ja Sakari Rahtu eivät juuri tunteneet toisiaan ennen yhteistä yritystä – eivätkä sen jälkeenkään. Silti heillä on menestyvä siivousalan tukku.

Inkivääri juurtui Pohjois-Karjalaan – tuottaja voi sanella hinnan

Suomen ensimmäiset ja ainoat inkiväärinviljelijät Hanne ja Jukka Kinnunen saavat moninkertaisen voiton inkiväärikilosta, ja silti kauppa käy.

Pieni limutehdas Ahvenanmaalla kasvaa 256 omistajan voimin

Amalias Limonadfabrik lisäsi kapasiteettiaan joukkorahoituksen avulla. Myynnin kasvattaminen vaatisi isoja investointeja markkinointiin.

Sähköyrittäjä ei laske tunteja – onnistuminen motivoi rahaa enemmän

Pasi Kaskinen kutsutaan apuun, kun koneet pysähtyvät. Siinä sivussa sähköyrittäjä kehittelee työkaluja, joista ollaan kiinnostuneita ulkomaita myöten.

Puskaradio siivitti koirakouluttajan kansainvälistymistä – tavoitteena iso kasvuloikka USA:ssa

Noora Keskievarista ei pitänyt tulla yrittäjää, mutta pian hän suuntaa perheensä kanssa Teksasiin edistämään OneMind Dogin liiketoimia.

Vaatealan verkkokauppa kasvoi yksiön alkovista miljoonabisnekseksi

Tiina ja Petri Skinnari oivalsivat, että verkkokauppa menestyy vain hyvällä palvelulla. Disturb Scandinavian läpimurtoa seurasi muutto Vantaalta Lappiin.

Eeva Laajoki rakastaa riskejä ja hulluja ideoita

Keltainen bussi kytkettiin ravintolaan, kun asiakaspaikat loppuivat. Hullu ajatus jalostui liikeideaksi ja lopulta hampurilaisketjuksi.

Yhteistyö on voimaa – 7 pienyrittäjää perusti kivijalkakaupan

Yhteinen myymälä säästää aikaa ja rahaa. Kuopiolaisille yrittäjille jää entistä enemmän aikaa oman brändin ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Lataa lisää