Muutosten hallinta

4 faktaa yrityssaneerauksesta – Prosessi vaatii sitkeyttä, mutta parhaimmillaan nostaa yrityksen jaloilleen

4 faktaa yrityssaneerauksesta – Prosessi vaatii sitkeyttä, mutta parhaimmillaan nostaa yrityksen jaloilleen

Yrityssaneeraus on paljon muutakin kuin velan leikkaamista. Asianajaja Jussi Laakkonen kertoo, millaiseen tilanteeseen siitä on eniten hyötyä.

| |

Onnistunut yrityssaneeraus tai kansankielisemmin sanottuna velkasaneeraus tarkoittaa, että tilapäisesti maksukyvytön yritys kykenee maksamaan velkansa saneerausohjelman aikana velkojille.

Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen edellyttää, että yrityksen toiminta jatkuu ja että asiakaskannat ja yleinen kannattavuus ovat kunnossa.

Yrityssaneeraus voi siis nostaa yrityksen jaloilleen, mutta sitkeyttä se vaatii, kertoo asianajotoimisto Fennon toimitusjohtaja, asianajaja Jussi Laakkonen. Saneerausohjelma voi kestää jopa vuosikymmenen.

– Ensin pitää ymmärtää, mitä yrityssaneeraus tarkoittaa, ja sitten käydä läpi, onko se omalle yritykselle varmasti paras ratkaisu.

2010-luvun lopulla yrityssaneerausten määrä oli Suomessa laskussa, ja Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 laitettiin vireille 366 yrityssaneerausta. Tänä vuonna koronavirus iskee yrityksiin rankalla kädellä, ja saneerausten määrän arvellaan kääntyvän nousuun.

Laakkonen kertoo neljä tärkeää huomiota yrityssaneerauksesta.

1. Älä viivyttele liian pitkään

Maksuvaikeuksien havaitsemisen jälkeen laaditaan saneeraushakemus, joka toimitetaan käräjäoikeudelle. Se joko hyväksyy tai hylkää hakemuksen kuultuaan suurimpia velkojia.

Yrityssaneerausmenettelyyn hakeutuu yleensä yritys itse. Myös velkoja voi hakea velallista saneeraukseen, mutta Laakkosen mukaan se on harvinaista.

– Yrityssaneerausmenettelyä on syytä harkita heti, kun tunnistaa maksukykyyn liittyviä ongelmia. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan ja odottaa, että joku hakee saneeraukseen tai konkurssiin. Liian usein saneerausta hakeva yritys onkin jo konkurssikypsä, Laakkonen tiivistää.

Konkurssi tarkoittaa pysyvää maksukyvyttömyyttä. Yrityssaneeraukseen pääsevien yritysten maksukyvyttömyys sen sijaan arvioidaan tilapäiseksi.

Yrityssaneeraukseen voivat hakeutua kaikenkokoiset yritykset, mukaan lukien yksityiset elinkeinonharjoittajat.

Saneerausmenettelyyn pääsemisen edellytys on, että yritys pystyy tuottamaan positiivista kassavirtaa tai saa taakseen niin merkittävän rahoituksen, että varsinaiset saneeraustoimenpiteet on mahdollista toteuttaa.

Kassavirtalaskelman säännöllinen teko on yksi tapa hahmottaa rahan liikkeitä eli sitä, mihin rahaa kuluu ja mistä sitä tulee.

Laakkonen huomauttaa, että alakohtaiset erot ovat valtavat.

– Esimerkiksi projektiliiketoimintaa harjoittavalla yrityksellä tilapäinen maksukyvyttömyys saattaa johtua yksittäisestä epäonnistumisesta, jolloin perusliiketoiminta auttaa yritystä. Toisaalta vaatekaupan tai ravintolan asiakkaat eivät kysy, oletteko yrityssaneerauksessa, sillä tuotteen saa heti mukaan. Asiakkaat ovat varovaisempia, kun kyse on pitkän toimitusajan tuotteista.

2. Selvittäjä valvoo toteutumista

Tuomioistuin päättää, aloitetaanko saneerausmenettely. Jos aloitetaan, tuomioistuin määrää selvittäjän laatimaan ehdotuksen saneerausohjelmaksi.

Selvittäjänä voi toimia yrityssaneerauslain mukaan riippumaton henkilö, jolla on riittävä kyky, taito ja kokemus hoitaa tehtävää. Laakkosen mukaan Suomessa selvittäjänä toimivat pääsääntöisesti asianajajat. Tämä johtuu pitkälti lain tiukoista määrämuodoista prosessin kuluessa.

– Toisin kuin konkurssimenettelyssä, yrityssaneerauksessa selvittäjä ei ota operatiivista vastuuta, mutta hänellä on valvontavastuu siitä, ettei yhtiö velkaannu lisää saneerausmenettelyn kuluessa, kertoo Laakkonen.

Saneerausmenettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan taloudellinen selvitys 2–4 kuukauden kuluttua menettelyn aloittamisesta. Tämän jälkeen aletaan laatia yhtiölle sen maksukykyyn sopeutettua maksuohjelmaa yleensä 4–6 kuukautta menettelyn alkamisesta.

Tämän jälkeen velkojia kuullaan ohjelman sisällöstä. Kun velkojat ovat antaneet mahdolliset kommenttinsa, selvittäjä viimeistelee ohjelman. Tämän jälkeen ohjelma toimitetaan käräjäoikeudelle ja asian käsittely siirretään äänestykseen, jossa velkojat hyväksyvät tai hylkäävät ohjelman.

Kun saneerausohjelma on vahvistettu käräjäoikeudessa, alkaa varsinainen urakka yrityksen nostamiseksi jaloilleen. Sen aikana yhtiön tulee kyetä noudattamaan laadittua saneerausohjelmaa.

Yhtiön johto jatkaa toimintaansa ja heillä on raportointivelvoite selvittäjälle. Laakkosen mukaan toisinaan onnistunut yrityssaneeraus edellyttää jopa sitä, että yrityksen johto vaihtuu, sillä vanhan johdon näkemyksen puute tai stressi saattaa estää yrityksen nousemisen tuottavien kirjoihin.

3. Varaudu kehittämään koko yritystoimintaa

Arkikielessä yrityssaneerauksesta puhutaan usein velkasaneerauksena. Laakkonen arvioi syyksi sen, että yrityssaneerauksessa näkyvät ulospäin lähinnä velkojen järjestelyyn liittyvät seikat.

Yrityssaneeraus on kuitenkin oikea termi, sillä prosessissa paitsi puidaan velat, myös haastetaan toimintaperiaatteet ja -mallit kokonaisuudessaan.

Laakkosen mukaan on ratkaisevan tärkeää ymmärtää, että olipa kyseessä iso tai pieni yritys, pelkkä velkojen leikkaaminen ei auta, vaan toiminnallekin on tehtävä jotain.

Käytännössä tervehdyttävät toimenpiteet voivat tarkoittaa esimerkiksi myymälä- tai toimistoverkoston alasajoa, mutta usein auttaa myös prosessien tehostus sekä hinnoittelun tarkistaminen.

– Talouslaskennan perusteet on otettava haltuun ja ylimääräisiä kuluja karsittava, Laakkonen tiivistää.

4. Kestääkö kassa lisäkustannukset?

Laakkosen kokemuksen mukaan vähintään miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävillä yrityksillä on paremmat mahdollisuudet selvitä yrityssaneerauksesta kuivin jaloin kuin aivan pienillä yrityksillä.

– Lisäkustannuksia syntyy itse yrityssaneerausprosessista, joten on ensiarvoisen tärkeää laskea rehellisesti ja realistisesti, pystyykö lisäkulut hoitamaan normaalien kulujen lisäksi. Esimerkiksi kirjanpitoon saattaa mennä 30–50 prosenttia tavallista enemmän rahaa.

Kulut ovat minimissäänkin Laakkosen mukaan noin 10 000 euroa.

Kustannusten lisäksi yrittäjän on otettava huomioon henkinen hyvinvointinsa.

– Onko oma jaksaminen sillä tasolla, että kykenee ponnistelemaan läpi saneerauksen, joka saattaa vaatia jopa tuplamäärän töitä? Saneerausohjelma kestää usein 5–8 vuotta.

Parhaimmillaan yrityssaneeraus päättyy ja yhtiö on maksanut saneerausohjelman mukaisesti velkansa takaisin, mutta pahimmillaan yritys ajautuu konkurssiin kesken saneerausmenettelyn.

Laakkonen painottaa, että yrityssaneerausta ei silti pidä ajatella kirosanana.

– Oikein käytettynä yrityssaneeraus on hyvä ja hyödyllinen prosessi.

Fakta

Vältä yrityssaneerauksen yleiset sudenkuopat

Ymmärrä realiteetit. Ratkaisevin päätös on, hakeutuuko saneeraukseen vai konkurssiin. Tässä yrittäjän kannattaa luottaa ulkopuolisen näkemykseen, lukuihin ja ennusteisiin eikä omaan uskoon.

Pelkkä paperi ei tee autuaaksi. Usein yrittäjä ajattelee, että saneerausmenettelyyn pääseminen ratkaisee yrityksen ongelmat, mutta siitä se työ vasta alkaa. Yrityssaneerauksen tarkoitus on saada yritys tuottamaan kassavirtaa, ja se voi olla hyvinkin rankka ja pitkä tie.

Muista kustannukset. Yrityssaneeraus on hyvä prosessi, kun sitä käytetään oikein. Yrittäjän on kuitenkin laskettava realistisesti, pystyykö lisäkulut hoitamaan normaalien kulujen lisäksi vai nousevatko ne liian suuriksi.

Lähde: asianajaja Jussi Laakkonen

Perheyritys vei mukanaan: vahva johtajuus käänsi yrityksen tappiot voitoiksi

Kun Nina Zischka lähti Temalin toimitusjohtajaksi, moni asia uudistui. Millä keinoilla sukupolvenvaihdoksen ja uuden toimitusjohtajan aiheuttamasta muutostilasta mentiin läpi?

Yrittäjän visio sähkökiukaasta heräsi vuosien kehitystyön jälkeen eloon

Kun Aino-kiuas päätettiin uudistaa, yrittäjien ja verkostojen intohimo kiritti uuden tuotteen markkinoille vuodessa.

Skipperi kasvaa pelottomasti uusille vesille – ”Olemme uskaltaneet tavoitella riittävän isoja asioita”

Suomessa ja Ruotsissa suosion saavuttanut kaupunkivenepalvelu laajenee syksyllä Uuteen-Seelantiin.

Koronakevät yritysneuvojan silmin: ”Tilanteen alussa moni oli epätoivon partaalla”

Kevään koronakriisi on pakottanut hyvinkin toimeentulevat yrittäjät hakemaan apua. Uusyrityskeskusten korona-apu on tavoittanut tuhannet yrittäjät ympäri maata.

Oma suunta löytyi vuosien jälkeen: Palkkaus.fi hioi kasvustrategiansa iskuun ja miljoonarahoitus vauhdittaa kasvua

Palkkahallinnon automatisointiin keskittyvä yritys etsi omaa suuntaansa vuosikausia. Kohderyhmä meni uusiksi, mutta tuote on pysynyt samankaltaisena.

Sesonkialalla on pärjättävä, oli vastassa mitä vain: Yrittäjä kertoo, mitkä ovat marjabisneksen menestyksen avaimet

Korona on tänä kesänä luonut paineita niille aloille, joiden myynti tapahtuu erityisen lyhyen ajan sisällä. Helsinkiläisen Marjapuodin kauppias Vili Auvinen kertoo, miten sesonkiluonteisella alalla pärjätään poikkeusaikana ja sen ulkopuolella.

Kun korona iski, yrittäjät toimivat: Kaksi yrittäjää kertoo, miten he käynnistivät myymäläautotoiminnan nollasta viikossa

Tänä keväänä nopeat päätökset ja ketteryys ovat olleet valtteja. Muutosten keskellä on korostunut myös yhteistyökumppaneiden merkitys.

Maailma on muuttunut koronan takia, eikä paluuta vanhaan ole: Nyt opitusta ketteryydestä on hyötyä tulevaisuudessakin

Koronakriisi on kiihdyttänyt muutosten tahtia. Epävarmoina aikoina yrittäjiltä vaaditaan uudistumista sekä kriisijohtamisen taitoja – ja uskoa tulevaan, kirjoittaa Antell-konsernin toimitusjohtaja Tomi Lantto.

Yhtiökokous haltuun: Yrittäjä, perehdy ainakin näihin 5 seikkaan

Yhtiökokousaika lähestyy vauhdilla. Yrittäjän on syytä olla tietoinen ainakin yhtiökokouksia koskevista säännöksistä – lisäksi kokoukseen kannattaa varautua huolella. Asiantuntija kertoo vinkkinsä.

Lataa lisää