Toimitusjohtajasta yrittäjäksi: Olen tuntenut itseni yrittäjäksi koko työurani ajan

On mahdollista ajatella ja toimia kuin yrittäjä, vaikka itse ei olisikaan yrittäjä. Tätä mieltä on Ahvenanmaalla asuva Tony Saarinen.

Vuonna 2018 hänestä tuli autoalalla toimivan Bifan omistaja, tätä ennen hän oli kuljetus- ja huolintayritys Transmarin palkkalistoilla toimitusjohtajana.

– Olen tuntenut itseni yrittäjäksi koko työurani ajan ja tehnyt asiat suurella sydämellä. Ostaessani Bifan hyppäsin uuden junan kyytiin, mutta toimin samalla tapaa kuin aikaisemmin, Saarinen selittää.

Hän oli 14 vuotta töissä Transmarilla, ja toimi niistä kahdeksan vuotta toimitusjohtajana. Transmarin liikevaihto on reilu 20 miljoonaa.

Ostettuaan Bifan hänen vastuulleen tuli vuonna 1977 perustettu yritys, joka tekee noin 5 miljoonan euron liikevaihtoa.

– Suhtautumiseni työhön ei eroa aikaisemmasta. Bifa on toki tuonut mukanaan uusia juttua, mutta teen töitä yhtä yrittäjähenkisesti kuin aikaisemmin.

Nimi: Tony Saarinen
Ikä: 44
Asuu: Jomalassa Ahvenanmaalla
Tavoite yrittäjänä: Luoda pohja ideoiden kokeilemiseen ja toteuttamiseen.

Useat esimiestehtävät 20 viime vuoden aikana ovat valmistelleet häntä yrittäjyyteen.

– En aio käyttää sanaa koulu, mutta kokemusten kannalta on ollut mahtavaa tehdä töitä isoissa verkostoissa.

Ahvenanmaalaiset ovat aktiivisia ongelmanratkojia

Sekä toimitusjohtajana että nyt yrittäjänä Saarisella on kaksi tärkeää periaatetta: oma bisnes on tunnettava, eli tärkeää on tietää, mitä asiakas haluaa, ja pitää osata rakentaa hyvä tiimi.

– Tiimiin pitää palkata oikeat ihmiset ja myös uskaltaa palkata itseään fiksumpia. Johtajat mielletään usein kaikkitietäviksi ja korvaamattomiksi, mutta johtaja yrittää useimmiten vahvistaa koko tiimin osaamista.

Saarinen syttyy projekteista, ideoista ja siitä, että hän saa olla mukana kehittämässä ja vaikuttamassa. Hänelle työ tarkoittaa täydellä antaumuksella tekemistä.

Hän on alun perin lähtöisin Kokkolasta, mutta on asunut Ahvenanmaalla vuodesta 1998. Hän kuvailee ahvenanmaalaisia arjen aktiivisiksi ongelmanratkojiksi. Saarilla asuu vajaa 30 000 henkilöä ja yrityksiä on yli 2 100.

– Merenkulusta tuttu kulttuuri, jossa tehdään kovasti töitä yhden jakson ajan ja ollaan sen jälkeen vapaalla, on voinut kannustaa ihmisiä tekemään jotain vapaa-ajallaan, Saarinen pohtii.

Hänen mukaansa Ahvenanmaalla on paljon yhtäläisyyksiä Pohjanmaan kanssa, ja verkostojen rakentaminen uudella paikkakunnalla oli suhteellisen helppoa.

– Jos omia luonnollisia verkostoja ei ole, on jokaisen tehtävä luoda verkostot. Se on juuri niin helppoa tai vaikeaa kuin siitä tekee.

Suomen kielestä hyötyä

Ahvenanmaalla on totuttu suuntaamaan katse sekä itään että länteen. Tony Saarisen aikaisemmassa työssä logistiikka- ja kuljetusalalla koko yritysidea perustui siltojen rakentamiseen Ahvenanmaalle.

Myös Bifan osalta Saarisella on kiinnostusta laajentaa toimintaa Ahvenanmaan ulkopuolelle.

– Mutta täytyy olla nöyrä ja realisti. Ruoho ei automaattisesti ole vihreämpää meren toisella puolella. Meidän pitää yrittää täydentää markkinoita ja olla hieman fiksumpia ja parempia kuin kilpailijat.

Saarisen mukaan kannattaa tarkkaan miettiä, toimiiko idea, tuote tai palvelu. Itse hän pohtii, miten Bifa voisi pärjätä Ahvenanmaan ulkopuolella.

Bisneksiä tehtäessä kielellä on usein iso merkitys. Saarinen tulee perheestä, jossa puhuttiin pelkästään ruotsia, mutta voi kuitenkin hoitaa neuvottelut suomeksi.

– Koen suomen kielen osaamisen eduksi. Sen ansiosta on helpompi luoda verkostoja myös Ahvenanmaan ulkopuolella.

Työ on työtä – sekä työntekijänä että yrittäjänä

Bifan yritystoiminnan ostaminen oli tarkkaan harkittu valinta. Saarinen halusi löytää yrityksen, jossa oli tarpeeksi volyymiä sekä kasvumahdollisuuksia.

Volyymiajattelu ja skaalautuvuus ovat kulkeneet mukana koko Saarisen uran läpi. Hänelle oli myös tärkeää, että Bifan perusta oli tarpeeksi hyvä, jotta hän pystyi jatkamaan yrityksen kehittämistä.

Vaikka askel yrittäjyyteen ei ollut niin suuri ja monet asiat ovat samankaltaisia kuin toimitusjohtajan pestissä, on pieniä eroavaisuuksia kuitenkin.

– Minulla ei ole yhtä paljon työkavereita, ja olen itse vastuussa useammasta asiasta. Mutta näin oletinkin käyvän.

Tärkein asia, suhtautuminen itse työhön, ei sen sijaan ole muuttunut. Työ on työtä, eikä Saarinen ajattele, onko hän palkattu työntekijä vai yrittäjä.

– Pitää uskoa omaan ideaansa ja tiimiinsä. Pitää myös uskaltaa uudistaa itseään ja yritystoimintaansa.